Uutiset Korjausrakentaminen Suomea rakentamassa Vesa Tompuri Ei kommentteja

Isä rakensi ja purki, poika korjaa – Lundenit ovat rakentaneet Turkua yli 40 vuotta

Juhani Lunden tuli kerralla tunnetuksi turkulaisvaikuttajaksi ja Turun taudin ilmentymäksi, kun hän 1970-luvulla purki legendaarisen Hamburger Börsin talon. Hänen poikansa Janne Lunden sen sijaan on tullut tunnetuksi suojeltujen talojen korjaajana.

Rakennustoimisto Lunden, kollaasin kuvat Jussi Vierimaa

Turkuhalli, Veritas-stadion, Vaisteen talo, KOP Kolmio, Hansakortteli, Kylpylähotelli Karibia. Rakennustoimisto Lunden Oy:n toimitusjohtaja Janne Lunden luettelee pitkän listan kaikille turkulaisille tuttuja taloja, jotka hänen isänsä Juhani Lunden on rakentanut tai johtanut niiden rakentamista.

Rakennusneuvos Juhani Lundenia ei voi sivuuttaa, kun puhutaan Turun rakentamisen vanhoista mahtimiehistä. Hän oli esimerkiksi rakentamassa Turkuhallia 1980-luvun lopulla, kun TPS:n jääkiekko vielä yhdisti urheilun, kunnallispolitiikan ja liike-elämän johtajat omaan piiriinsä. Arkkitehtina oli kaupungin hoviarkkitehdiksikin kutsuttu Benito Casagrande, kuten niin monessa muussakin Lundenin kohteessa. Vapaamuurariuskin yhdisti silloin monia Turun rakentamisen ja kunnalliselämän vaikuttajaa.

”Rakennusprojekti on jäänyt mieleen erityisesti siinä mielessä, että kaikilla oli tavoitteena yhteen hiileen puhaltaminen”, Lunden muisteli tuoreessa kirjassa Juhani Lunden, 50 vuotta Turkua rakentamassa (kirjoittajat: Juhani Lunden ja Ilkka Vaura).

Samanlaista yhteishenkeä löytyi, kun Juhani Lunden ideoi 1980-luvun alussa DataCityn rakentamista Kupittaalla. Tontti oli kaavoitettu teollisuudelle, mutta asemakaava-arkkitehti Risto Tilus tulkitsi, että korkean teknologian toiminnat ovat modernia teollisuutta, joten kaavamuutoksia tai poikkeuslupia ei tarvittu. Turussa tällainen rakentamisen sujuvoittaminen oli silloin yleistä. Lunden toteutti sitten hankkeen yhdessä YIT:n kanssa. Alusta saakka mukana markkinoinnissa oli myös KOP:n pankinjohtaja Juhani Leppä, josta myöhemmin tuli kaupunginjohtaja.

Projektinjohtokonsultti ja rakentaja

Rakennusinsinööri Juhani Lundenin toiminnalle oli leimallista se, että hänen yhtiöidensä toteuttamat suurimmat rakennushankkeet olivat oman kehitystyön tulosta. Hän aloitti toimintansa projektinjohtokonsulttina, mutta laajensi toimintaansa pian myös rakentamiseen.

”Kaikilla tahoilla ei välttämättä pidetty hyvänä, että sama yritys sekä johti projekteja että rakensi niitä”, Lunden muisteli vuonna 1973 perustamansa Rakennustoimisto Lundenin taivalta. 1970-luvulla yhtiö ryhtyi myös asuntojen rakentajaksi. Varsinainen uutispommi oli kuitenkin Hamburger Börsin purkaminen. Lunden oli siinä projektinjohtana.

Lundenin omasta mielestä purkamiselle ei ollut vaihtoehtoa, vaikka sitä vastaan järjestettiin mielenosoitus ja purkamisesta sai alkunsa nimitys ”Turun tauti”, jolla aluksi ymmärrettiin vanhojen talojen purkamisia, mutta joka pian laajeni käsittämään koko Turun silloisen rakentamiskulttuurin.

”Hotellirakennus oli osittain puurakenteinen, ja lisäksi se oli pahasti painunut, joten korjaaminen olisi ollut lähes mahdotonta”, hän muistelee.

Isä rakensi, poika korjaa

Toimintaa siirtyi jatkamaan vuonna 2010 Janne Lunden, joskin välillä yhtiö ehti käydä Constinkin omistuksessa. ”Uusvanha” yritys on nimeltään Rakennus Lunden. Kyseessä on reilun kymmenen miljoonaa miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevä 14 hengen yritys, joka teki viime vuonna huiman 18,5 prosentin liiketuloksen. Toisena omistajana on Jannen arkkitehtisisar Jaana Lunden-Mioch.

Siinä missä Juhani Lunden rakensi Turkua, on Janne Lunden remontoinut sitä. Yhtiö on toteuttanut Turun keskustassa viime vuosina useita suojelurakennusten remontteja, ja mukana on ollut myös 1800-luvun puutaloja. Suomen vanhimmasta kaupungista kun on kysymys, on selvää, että remontoitavaa riittää pitkälle tulevaisuuteen.

”Meidän liikevaihdostamme noin 60 prosenttia tulee korjausrakentamisesta. Meidät taidetaan nykyisin tuntea etenkin vaativien korjauskohteiden toteuttajana”, Janne Lunden pohtii.

Korjausrakentamisessa tekniikan hallinta on perusasia. Se ei Lundenin mukaan kuitenkaan riitä, vaan etenkin keskustahankkeissa on hallittava myös logistiikka ja otettava ympäristö ja työturvallisuus tarkasti huomioon.

”Teemme paljon hotelli- ja kauppakeskushankkeita, joissa on työskenneltävä asiakasyrityksen toiminnan ehdoilla. Kun ihmiset tekevät työmaan välittömässä läheisyydessä päivittäisiä töitään ja ottavat vastaan omia asiakkaita, on selvää, että meidän on osattava käyttäytyä. Yksinkertaisimmillaan se voi olla vaikkapa sitä, että sanoo kohdattaessa hyvät huomenet.”

Kun toimitaan ahtaassa ja vilkkaassa ympäristössä, myös turvallisuus korostuu. Kun uusi työntekijä astuu työmaalle, ensimmäinen toimenpide Lundenin kohteissa on vastatulleen perehdyttäminen työmaan turvallisuussuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen käytännössä.

”Yksikään sälli ei perehtymättä työpisteeseensä astu, oli tulija Lundenin tai aliurakoitsijan palveluksessa”, Janne Lunden korostaa.

Pitkiä yhteistyösuhteita

Lunden tuo myös esiin sen yhtiössään vallitsevan periaatteen, että työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden kanssa on tavoitteena solmia pitkäaikaisia yhteistyösuhteita. Näin hioutuu sen ymmärtäminen, mitä puolin ja toisin yhteistyöltä vaaditaan.

”Tämä heijastuu tilaajasuhteisiinkin sitä kautta, että työmaan tehdessä yhdessä työnsä niin hyvin kuin osaa, se ruokkii jatkuvuutta. Samaa päämäärää palvelee oman väen erittäin vähäinen vaihtuvuus, mistä on yrittäjänä syytä olla iloinen”, Lunden sanoo.

Kirjoittajat: Vesa Tompuri ja Seppo Mölsä (historia)

Juttu kuuluu itsenäisyyden juhlavuotemme kunniaksi julkaistavaan sarjaan Sata vuotta suomalaista rakentamista, jossa esitellään kotimaisia pk-yrityksiä eri puolilta Suomea.

 

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia