Kun Kreate syntyi kolme vuotta sitten, silloin vielä Infrakin nimellä, mukana oli kolme hyvin kannattavaa perheyritystä Finn-Seula, Kesälahden Maansiirto ja Insinööritoimisto Seppo Rantala. Yhdistymisen jälkeen liiketulos laski muutaman tappiourakan vuoksi 1,7 prosenttiin, mikä johti Skanskasta tulleen toimitusjohtaja Jouni Happosen lähtöön.
”Silloisilla valinnoilla ei päästy siihen, mitä tavoiteltiin. Siksi hallitus päätti puolitoista vuotta sitten ottaa uuden suunnan, uusi toimitusjohtaja Timo Vikström sanoo.
”Teemme nyt rankkaa valikointia siinä, missä hankkeissa kannattaa olla mukana. Esimerkiksi joitakin allianssiurakoita emme prosessien raskauden vuoksi ole lähteneet tarjoamaan.”
Mikä sitten on Kreaten tulevaisuus, sillä pääomasijoittajana Intera irtautuu siitä kuitenkin jossakin vaiheessa, kuten on jo tehnyt Constin ja Deleten kohdalla?
Vikströmin mukaan yksi mahdollisuus on listautuminen pörssiin. Sitä ennen yhtiön kiinnostavuutta sijoittajien suuntaan pitäisi saada parannettua.
”Kannattavuuden pitäisi olla alan keskimääräistä parempi ja liikevaihdon pitäisi alkaa vähintään kakkosella, kun se viime vuonna oli 181 miljoonaa euroa.”
Kirvesmiehestä insinööriksi ja toimitusjohtajaksi
Kreaten kesällä aloittanut toimitusjohtaja Timo Vikström (48) on pitkän linjan rakentaja. Hän opiskeli ensin mittakirvesmieheksi ja sitten infrapuolen rakennusmestariksi. Työskennellessään 1990-luvun alussa Tielaitoksella Turun ohikulkutietä rakentamassa hän opiskeli samalla insinööriksi ja loikkasi sitten tilaajapuolelle Tiehallintoon kehittämään hankintamenettelyjä.
Tiet Kreaten nykyisen hallituksen jäsenen Timo Kohtamäen kanssa yhtyivät 2001, kun Vikström siirtyi Lemminkäiselle, missä Kohtamäki myöhemmin nousi infrarakentamisen johtoon ja lopulta koko konsernin toimitusjohtajaksi.
Vikström rakensi muun muassa Lahden oikorataa, kunnes hänen pyydettiin vetämään vuonna 2008 yhtiön päällystystoimintaa, jota oli kahdeksassa maassa. Vuosina 2013 ja 2014 hän oli saneeraamassa ensin Norjasta ostettua, tappiolliseksi osoittautunutta päällystystoimintaa ja sitten Ruotsin infarakentamistoimintaa. Vuonna 2015 Kohtamäen eron jälkeen Vikström palasi Destialle. Siellä hän toimi yrityssuunnittelujohtajana, mikä käytännössä tarkoitti muun muassa toiminnan kasvattamista yritysostoin.
Kansainvälistymistä Skandinavian suuntaan
Destiasta hänet houkuteltiin Kreaten toimitusjohtajaksi. Vikström arvioi, että yhtiössä arvostetaan muun muassa hänen kansainvälistä osaamistaan, sillä brittiläisen yhteistyökumppaninsa Kellerin kanssa Kreate on mukana Skandinavian pohjavahvistusmarkkinoilla ja muukin projektivientitoiminta sinne on nyt mietinnässä.
”Suomessa infrarakentamisen markkinat ovat noin 6,5 miljardia euroa. Sekä Ruotsissa että Norjassa ne ovat kaksinkertaiset. Tosin kilpailukin on kovaa, koska myös monet keskieurooppalaiset yritykset ovat menneet Skandinaviaan.”
Destiaa ja Kreatea yhdistää se, että molempien omistajana on pääomasijoittaja ja molemmissa toimitusjohtaja joutui vaihtoon, kun odotukset eivät täyttyneet. Kreaten viime vuoden liiketulos oli 1,5 prosenttia.
Sijoittajille infraurakointi ei ole Vikströmin mukaan mitään kullanlouhintaa, sillä kyseessä on pienten marginaalien ala, jossa jokaisesta urakasta käydään kova kilpailu.
”Oikealla, tehokkaalla tekemisellä tällä alalla saa kohtuullisen tuoton pääomalle, mutta se ei salli isoja epäonnistumisia projekteissa”, hän sanoo.
Allianssiurakat epäilyttävät pk-yrittäjää
Tiehallinnon hankintamenettelyjen kehittäjänä ja kahteen allianssiurakkaan osallistuneena Vikström on oikea henkilö vastaamaa kysymykseen, ovatko allianssiurakat oikea lääke infrahankkeiden kustannusylitysten ratkaisemiseksi, kuten selvitysmies Erkki Virtanen on esittänyt.
”Allianssi on tuonut paljon hyvää ja se on herättänyt alan tekemään yhteistyötä ilman turhaa vastakkainasettelua. Muutamissa isoissa hankkeissa voidaan kuitenkin kysyä, onko se aina ollut veronmaksajan etu. Kun allianssiurakassa kysyt itseltäsi, onko hinta oikea, niin vastaus on liiankin selvä”, Vikström vastaa.
Hintakilpailun puuttumisen lisäksi allianssiurakoiden heikkoutena hän pitää hankintaprosessin raskautta. ”Tämä on itse aiheutettu ongelma, sillä hankintalainsäädäntö sallisi paljon enemmän vapauksia.”
Vikström ei halua, että allianssia tuputettaisiin joka paikkaan, vaan toteutusmuoto pitäisi valita hankkeen ehdoilla.
Suurten yhdistyminen kaventaa kilpailu teiden hoitourakoissa
Allianssiurakoiden yleistymisen lisäksi keskisuurten infraurakoitsijoiden asemaa kaventaa kahden suuren, YIT:n ja Lemminkäisen yhdistyminen.
Eniten yhdistymisellä on Vikströmin mukaan vaikutusta teiden hoitourakoihin. Niistä Destialla on kilpailun avautumisesta huolimatta vielä yli 50 prosentin osuus. Lemminkäisen ja YIT:n yhteinen markkinaosuus nousee 30-40 prosenttiin ja loppu jää NCC:lle ja muutamalle pienelle toimijalle. Skanska on näistä urakoista jo luopunut.
Vikström uskoo, että isosta fuusiosta huolimatta keskisuurille yrityksille riittää vielä rakennettavaa. ”Tilaajan ei tarvitse olla huolissaan ettei kilpailu toimisi.”
Keskisuurten vahvuutena hän pitää matalaa organisaatiota, toiminnan mutkattomuutta ja ketteryyttä. Näitä samoja asioita on korostanut Graniittirakennus Kallion toimitusjohtaja Petri Kotkansalokin, joka Vikströmin tavoin lähti Lemminkäisestä pk-yrittäjäksi.
”Isossa konsernissa asioita tehdään raskaasti, mikä kasvattaa organisaation kokoa ja kilpailukyky heikkenee. Fokus ei ole aina oikeissa asioissa.”
Tehokkuuden paraneminen lähtee hänen mukaansa pienistä tehokkuuden parantamisista, ei isoista ohjelmista. Esimerkiksi käytyään yhtiön Vuosaaren ja Kulosaaren siltakorjaushankkeissa Helsingissä hän näki paikan päällä näitä pieniä teknisiä oivalluksia, joita osaavat ammattilaiset jatkuvasti tekevät.
Erikoistumisella kannattavuutta
Vikström ei halua, että Kreate olisi infrarakentamisessa ”keskinkertainen kymmenottelija” vaan tavoitteena on keskittyä niihin asioihin, joissa yhtiö on erityisen hyvä. ”Pitää erottua muista ja tehdä kunnolla se mitä luvataan”, Vikström sanoo.
Esimerkiksi Insinööritoimisto Seppo Rantala tunnettiin Suomen parhaana sillanrakentajana. Tätä osaamista on tarkoitus edelleen syventää. Pohjarakentamisessa, kuten erikoispaalutuksessa, tuennoissa ja suihkuinjektoinneissa Kreate on osin yhteistyökumppaninsa Kellerin ansiosta ihan terävimmässä kärjessä Euroopassa. Ihan uutena alueena yhtiö on syventymässä kiertotalouteen. Siihen yhtiö sai vetäjän Ruduksesta.
Kreate on ollut Vikströmin mukaan pärjännyt hyvin henkilöiden rekrytoinnissa. Yritys koetaan hänen mukaan hyväksi paikaksi syventää omaa ammattiosaamista alan huippuammattilaisten opastuksessa. Esimerkiksi yksi nuori sillanrakentamisesta kiinnostunut insinööri tuli äskettäin juuri tästä syystä Kreateen.
Avainhenkilöiden kohdalla sitouttamiskeinona käytetään myös mahdollisuutta tulla osakkaaksi. Esimerkiksi Vikström osti itse osakkeita toimitusjohtajaksi tultuaan.
Vikström tekee omalta osaltaan parhaansa, että yhtiö vetovoima säilyy ja kasvaa. ”Tykkään johtaa ihmisiä läheltä”, hän sanoo. Se tarkoittaa luottamista ihmisiin ja myös sitä, että ihmiset uskaltavat puhua ajoissa pienistäkin ongelmista. Silloin niihin voidaan vielä vaikuttaa eivätkä ongelmat pääse kasautumaan.
Lemconin entiseltä toimitusjohtajalta Matti Mantereelta Vikström on oppinut tavan kuunnella hiljaisia signaaleja. ”Niitä ei saa toimistossa istumalla ja sähköposteihin vastaamalla vaan sitä varten on mentävä ihmisen joukkoon kuuntelemaan ja keskustelemaan.”
Sillanrakentamisessa ja pohjarakentamisessa Kreate toimii pitkälti omilla miehillä. Muuten se käyttää aliurakointia siinä kuin muutkin. ”Meilläkin on espanjalaisia raudoittajia ja puolalaisia betonimiehiä.”
Markkinanäkymät ovat infrarakentamisessa tällä hetkellä Vikströmin mukaan hyvät. ”Tarjottavaa riittää, mutta alueelliset erot ovat järkyttävän isot.”
Radat ja louhinnat kiinnostavat
Kreate on projektitoimija, joka menee sinne missä on rakennettavaa. Seitsemästä aluekonttorista pohjoisin on Oulussa, mutta kun yksi yhtiön laajentumissuunta on avolouhinnat ja siinä myös kaivoslouhinnat, niin suunta voi olla vielä pohjoisemmaksikin.
Vikström aikoo panostaa voimakkaasti myös ratapuoleen. ”Alalla on kaksi isoa toimijaa ja yritämme päästä siihen väliin”, hän sanoo, vaikka myöntääkin, että se voi olla vaikeaa alan raskaiden kalustovaatimusten vuoksi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kirvesmiehellä on töitä Kreatessa – pörssi tavoitteena”