Suunnittelu Rakennuslehti 3 kommenttia

Asukkaat kasvattavat marjoja ja hedelmiä talon katolla Helsingin Jätkäsaaressa

TA-Yhtiöille on valmistumassa Helsingin Jätkäsaareen ainutlaatuinen Vihreistä vihrein -asuinkortteli, jossa viherrakentaminen on poikkeuksellisen suuressa osassa.

Korttelin asumisoikeus- ja vuokratalojen erikoisuus ovat rakennusten katoille rakennetut viherkatot, joilla sijaitsevat muun muassa asukkaiden käyttöön tarkoitetut viljelypuutarha ja kasvihuone sekä marja- ja hedelmätarhat, todetaan TA-Yhtiöiden tiedotteessa.

Rakennusten kadunpuoleisia julkisivuja kaunistaa kasviritilöissä kasvavasta köynnöskasvillisuudesta ja istutuslaatikoiden ikivihreistä muodostuva viherjulkisivu.

Hanke sai alkunsa TA-Yhtiöiden edustajan Markku Hainarin ja maisemasuunnittelija Taina Suonion yhteisestä tahdosta toteuttaa niin vihreä kortteli kuin mahdollista: valinnat tehtäisiin ottaen huomioon niin ekologiset kuin kestävän kehityksen periaatteet.

”Vastaavaa hanketta ei ole aiemmin toteutettu Suomessa eikä muissa Pohjoismaissa”, kertoo Suonio.

Mallina viherrakentamiselle kaupunkiolosuhteissa

Urbaaniin kaupunkiympäristöön soveltuvaa viherrakentamista tutkitaan niin biologisesta, rakennusteknisestä kuin sosiologisestakin näkökulmasta.

”Vihreistä vihrein -hankkeessa tavoitteenamme on selvittää viherrakentamisen toteuttamista ja toimivuutta kerrostalon katoilla ja julkisivuilla sekä saada arvokasta tietoa myös kasvillisuuden vaikutuksesta asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Hankkeessa tutkitaan paitsi eri kasvilajien selviytymistä, myös sitä suojaako kasvillisuus rakenteita tai vaikuttaako se rakennuksen energiatehokkuuteen”, kertoo TA-Yhtiöiden projektipäällikkö Mikael Lönnroth.

Katoilla ja julkisivuilla tutkitaan muun muassa kasvilajiston selviytymistä. Haasteina toteutukselle ja kasvivalinnoille ovat kaupunkiympäristön ja merenrantakohteen vaihtelevat, tuuliset ja ajoittain paahteisetkin olosuhteet.

Vihreän kaupunkitalon tavoitteena on toimia mallina viherrakentamisesta helsinkiläisissä kaupunkiolosuhteissa. Rakennuskohde on osa Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa sekä Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -ohjelmaa ja SOGREEN-tutkimushanketta yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Tutkimuksen tavoitekesto on kymmenen vuotta.

Kohtuulliset asumiskustannukset hyvällä suunnittelulla

Kahteen asuinrakennukseen tulee 55 asumisoikeus- ja 66 vuokra-asuntoa, jotka ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran korkotukemaa tuotantoa. Asumisoikeusasunnot valmistuivat kesällä ja vuokra-asunnot valmistuvat syyskuun lopulla.

Kohtuuhintaisuutta huolellisella suunnittelulla

TA:n tiedotteen mukaan kohtuulliset asumiskustannukset on saavutettu oivaltavilla arkkitehtonisilla ratkaisuilla ja tuotantoystävällisellä toteutuksella.

”Huolellisella suunnittelulla rakennuskustannukset saatiin pidettyä kurissa ja voitiin toteuttaa viherkatot, vihreät julkisivut ja vihreä piha asumisen laadusta tinkimättä. Kustannustehokkuutta saatiin esimerkiksi luhtikäytäväratkaisulla ja monistamalla samaa asuntotyyppiä sekä käyttämällä esivalmistettuja kylpyhuone-elementtejä”, kertoo pääsuunnittelija Pia Ilonen Talli oy:stä.

Korttelin talojen katolla sijaitsevassa viljelypuutarhassa ja kasvihuoneessa asukkailla on mahdollisuus kasvattaa esimerkiksi yrttejä ja vihanneksia. Yhteissaunatiloista asukkaat pääsevät vilvoittelemaan katolla olevaan marja- ja hedelmäpuutarhaan.

Tutkijat seuraavat, kuinka asukkaat ottavat kattoviljelymahdollisuuden vastaan, millaisia kokemuksia vihreät yhteistilat heille tarjoavat ja tukevatko viherkatot yhteisöllisyyttä. Tilojen käyttöä suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa.

”Ihmisten hyvinvointia voidaan lisätä tuomalla lisää luontoa kaupunkiin. Tavoitteena on, että jatkossa osataan suunnitella yhä parempia ja parhaalla mahdollisella tavalla asukkaiden tarpeisiin vastaavia vehreitä kattotiloja. Vihreän avulla pyritään myös sopeutumaan ilmastonmuutokseen, muun muassa imeyttämään ja viivyttämään äkillisten rankkasateiden tuomia vesimassoja ja viilentämään kaupunkirakennetta”, kertoo Helsingin yliopiston dosentti Susanna Lehvävirta.

Vihreistä vihrein -hankkeen urakoitsijana on toiminut Rakennusliike Reponen oy.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Talossa on ikävän tyly betoninen julkisivu kaupunkiin päin, mutta sisäpiha on paljon mielenkiintoisemman ja laadukkaamman näköinen. Ikävä että kaupunkikuva ei ole suunnittelijoille tänä päivänä monessakaan kohteessa kiinnostava asia, mutta asukkaiden onneksi sisäpihat ovat sitten useimmin viihtyisiä, jos parkkihalli ei estä suuria istutuksia ja muuta sellaista. Rapatut värikkäät kerrostalot, joita valtaosa vanhan Helsingin arvostetuista taloista on (1880-1950), puuttuvat täysin. Ei meri-ilmastollakaan voi perustella pelkkää betonia ja tiiltä, kun ei vanhoista taloista tipu rappaukset merenrannoilla. Kalasatamakin alkaa näyttämään joltain tiilitehtaan mainosalueelta.

    Vastaa
  • Tuulen viemää

    Isojen kasvien kasvattaminen tuulisilla katoilla on riski.

    Vastaa
  • Ihanaa, että talojen katot otetaan hyötykäyttöön. Vaikka monet ovatkin betonilaatikoita ulkoasultaan, piristää tällainen toiminta edes vähän julkisivua. Suomessa tunnutaan tulevan aina vähän jälkijunassa monien juttujen kanssa – Pari vuotta sitten Kööpenhaminassa kävin syömässä yhdessä tällaisessa kaupunkipuutarhassa. Siinä muuten hyvä idea lisäkäyttää kattopuutarhoja ja tehdä niistä julkisia eikä vain asukkaiden iloksi 😉 Löysin Googlaamalla jutun ko. paikasta täältä:https://www.matchoffice.fi/uutiset/matchoffice-toimisto-ja-kaupunkipuutarha-entisessa-teollisuuskiinteistossa-1778

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia