Arkkitehtuuri Uutiset Paula Holmila / HS Ei kommentteja

Betonibrutalismia vai Aalto? Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto jaetaan tänään maanantaina

Arkkitehtuurin Finlandia-palkintoa tavoittelee neljä kohdetta ja ensimmäistä kertaa kaikki ehdokkaat ovat korjausrakentamiskohteita.

Yksi Arkkitehtuurin Finlandia-palkintoehdokas on Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus, joka on entinen Otaniemen kampuksen kirjasto.

Ehdolla ovat Alvar Aallon suunnittelema kirjasto, Helsingin kaupunginteatteri, Roihuvuoren ala-aste ja Tarton Paavalinkirkko, jonka suunnitteli Eliel Saarinen.

Rakennusten korjaaminen korostuu, kun arkkitehtuurin Finlandia-palkinto jaetaan maanantaina iltapäivällä kello 16.00.  Voittajan valitsee OP Ryhmän pääjohtaja vuorineuvos Reijo Karhinen.

Palkintoa on jaettu vuodesta 2014, ja tänä vuonna kaikki ehdokkaat ovat korjauskohteita.

Raati perustelee ehdokasasettelua halulla korostaa rakentamisen merkitystä itsenäisyyden ajan historiassamme. Tätä ennen ehdokkaana ei ollut yhtään korjausrakentamishanketta, vaikka noin puolet nykyrakentamisesta on korjausrakentamista.

Käydäänpä läpi neljä ehdokasta: Helsingin kaupunginteatteri, Roihuvuoren ala-aste, Aalto-yli­opiston Harald Herlin -oppimiskeskus sekä Eliel Saarisen suunnittelema Paavalinkirkko Tartossa

Helsingin kaupunginteatteri

Kun kävelee Helsingin kaupunginteatteriin, kaikki näyttää samalta kuin ennenkin, vaikka rakennus on kokenut juuri perusteellisen korjauksen.

Tähän kiteytyykin nykyajattelun ydin: korjatessa pyritään kunnioittamaan alkuperäistä arkkitehtuuria, tekemään muutokset ja mahdollinen lisärakentaminen hienovaraisesti sekä kätkemään nykyajan vaatima lisätekniikka rakenteisiin.

Teatterin korjaus- ja muutostyöt teki turkulainen LPR-arkkitehdit. Pauno Narjus LPR:stä toteaa, että arkkitehdin panos korjauksissa on kestävyyslaji ja salapoliisin työtä.

”Talotekniikan uusiminen ei ole helppoa. Kovasti on haettava, minne se ujutetaan, varsinkin teatterissa, jonka plastinen betonirunko on monimutkainen. Reittien etsiminen vie ­aikaa.”

Ennen korjausta tehdään useimmiten rakennushistoriallinen selvitys, inventoidaan kaikki ja otetaan kantaa säilyttämisiin, niin myös Kaupunginteatterissa.

Roihuvuoren ala-aste

Roihuvuoren ala-asteesta oli purkupäätös jo tehty kun hoksattiin, että tämä 1960-luvun betonibrutalismin kauden merkki­teos on säilytettävä ja korjattava mahdollisimman hienovaraisesti. Alkuperäiset raakabetonipinnat on säilytetty.

Timo Jeskanen JRT-arkkitehdeistä kertoo, että suurin työ on paneutua rakennuksen sisäiseen logiikkaan ja ominaispiirteisin sekä löytää sitä kautta uudet ratkaisut.

Alkuperäiset piirustukset olivat melko hyvin tallessa, osa löytyi rakennuksen lämmönjakohuoneesta. Vain Aarno Ruusuvuoren käyttämän taiteilija Anitra Lucanderin värisuunnitelma oli hukassa.

Harald Herlinin oppimiskeskus

Alvar Aallon Otaniemeen suunnittelema kirjasto valmistui vuonna 1970 ja on nimetty Harald Herlinin oppimiskeskukseksi.

NRT-arkkitehdit ovat tehneet paljon juuri modernin korjaustöitä, muun muassa Tennispalatsissa ja Porthaniassa. Otaniemen töitä johtivat Teemu Tuomi ja Tuomo Remes, ja sisustustöihin otettiin mukaan JKMM-arkkitehtien Päivi Meuronen.

Alakerran entiseen varastotilaan tehtiin värikkäitä lukusyvennyksiä ja uusi kalustus. Näin kirjastoon saatiin lisätilaa koskematta kovin paljon Aallon alkuperäiseen suunnitelmaan.

Tarton Paavalinkirkko

Tarton Paavalinkirkko vihittiin käyttöön sata vuotta sitten. Se kuuluu Eliel Saarisen harvoihin kirkkoihin, ja paloi sodan pommituksissa.

Kirkko koki vahinkoja myös neuvostoaikaisessa arkisto- ja varastokäytössä. Arkkitehdit kiersivät ympäri Suomea ja Viroa etsiessään alkuperäisiä piirustuksia.

Työ kesti yli kymmenen vuotta ja se toteutettiin suomalais-virolaisena yhteistyönä. EU osallistui rahoitukseen.

Siellä, missä ei löydetty alkuperäisiä piirustuksia, pyrittiin tekemään Saarisen hengessä. Kirkkoon tehtiin myös lisätiloja alakertaan.

Eliel Saarinen suunnitteli Paavalinkirkon holvit ja parvet betonista, mutta ne tehtiin puusta. Korjausvaiheessa pysyttiin puurakenteisissa holveissa. Betoni tuotiin kirkkoon ”Saarisen hengessä” varsin näkyvästi uudisosissa kuten salin lattioihin, lehtereille ja alttarille.

”Rautabetoni kuului olennaisesti Saarisen tämän ajan isoihin töihin kuten rautatieasemaan,” arvioi Merja Nieminen.

Rohkeat ratkaisut

Esiraati teki rohkean ratkaisun valitessaan ehdolle vain korjauskohteita. Samalla tuotiin esille se, että korjausajattelu on täysin muuttunut 1980-luvun ajoista.

Enää ei pureta välipohjia tai tehdä muuta radikaalia modernisointia tai eristämistä, jolla varsinkin energiakriisin jälkimainingeissa pilattiin paljon historiallista rakennuskantaa.

Nyt pyritään kunnioittamaan rakennuksen historiaa, korostamaan alkuperäisten arkkitehtien ajatusmaailmaa ja piilottamaan muutokset.

 

 

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia