Rakentaminen Seppo Mölsä Ei kommentteja

Kosteudenhallintakoulutus halutaan pakolliseksi työmaille

Jos et muista mitä eroa on suhteellisella ja absoluuttisella kosteudella, mikä on kastepiste ja kyllästyskosteus, tai mihin höyrysulku on asennettava ja miksi ilmavirrat kulkevat seinässä eri suuntaan kuin lattiassa, niin testaa tietosi ennen kuin kosteudenhallintakoulutus tulee omalle työmaallesi.

Kosteudenhallintakoulutuksella vaikutetaan erityisesti asenteisiin. Kyse on samasta kuin työturvallisuudessakin eli puutteiden korjaaminen ja niistä huomauttaminen kuuluu kaikille.

Rakennustyömailla on selvä tarve työturvallisuuskortin tapaiselle kosteudenhallintakoulutukselle. Päivän kestävällä kosteudenhallintakoulutuksella panostetaan laatuun.

”Sillä varmistetaan, että jokainen työntekijä ymmärtää oman toimintansa vaikutukset kosteusvaurioiden syntyyn ja ehkäisyyn ja sitä kautta jopa käyttäjien terveyteen”, Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Tero Marttila sanoo.

”Koulutuksella vaikutetaan samalla asenteisiin. Esimerkiksi jos kirvesmies näkee, että sähkömies on puhkaissut höyrysulun, hän voi korjata reiän tai kertoa havaintonsa eteenpäin. Samoin jos työntekijä näkee vesivuodon, niin hän ilmoittaa siitä välittömästi mestarille, jotta isommilta vahingoilta vältytään.”

Jokaisella työntekijällä on Marttilan mukaan velvollisuus puuttua kosteusriskeihin ja samalla tavalla kuin työturvallisuuden osaltakin, työmaalla on oltava selvä kosteudenhallintasuunnitelma, jossa kerrotaan miten havaituista puutteista, kuten välipohjilla olevilla olevista vesilammikoista, ilmoitetaan.

Koulutusmateriaalia testataan joulukuussa Lujatalon asuntotyömaalla Espoossa. Lujatalon laatupäällikkö Hannu Pekkarinen on yhdessä Jommi Suonkedon, Suomen Sisäilmakeskuksen asiantuntija Helmi Kokotin ja Rambollin toimialapäällikkö Timo Turusen kanssa ollut keskeisiä koulutuksen suunnittelijoita.

Tarkoitus on, että Ratekon hyväksymät kouluttajat antaisivat koulutusta työmaalla useilla kielillä. Tentin läpäisseet saavat pätevyystodistuksen viideksi vuodeksi. Suunnitteilla on linkittää koulutus Valttikortin tietoihin.

Työturvallisuuskoulutuksessa yleistä perehdystä ollaan jo siirtämässä nettiin. Nettikoulutus sopisi Marttilan mukaan erinomaisesti myös kosteudenhallintakoulutukseen, mutta toistaiseksi siihen ei ole resursseja.

”Ensin pitää saada koulutusmateriaali kuntoon”, hän sanoo.

Kokonaan koulutusta ei kuitenkaan haluta viedä nettiin, sillä tärkeä osa koulutuksesta on keskustelu oman työmaan kosteudenhallinnasta. Tältä osin koulutus on sekä keskusteleva että osallistava. Esimerkiksi tentin jälkeen käydään yhdessä läpi oikeat vastaukset.

Tunne kosteuslähteet ja oman toimintasi vaikutukset

Marttilan mukaan keskeisimpiä asioita koulutuksessa on tiedostaa erilaiset kosteuslähteet ja ymmärtää minkälaiset edellytykset rakenteiden kuivumiselle vaaditaan.

Koulutuksessa opetetaan rakennusfysiikan perusteet, oman työmaan kosteudenhallintaa sekä käytännöllisiä esimerkkejä. Esimerkiksi korjausrakennustyömaalla voidaan korostaa sitä, että vanhat välipohjat voivat sisältää orgaanisia aineita. Jos niitä porataan runsaan veden avustuksella, voidaan aiheuttaa isoja vahinkoja.

Keskeisiä asioita on ymmärrys siitä, kuinka kosteus siirtyy. Tämä auttaa työntekijää käsittämään, miksi esimerkiksi höyrynsulkumuovi on sijoitettava rakenteen lämpimälle puolelle ja miksi asennus on tehtävä tiiviisti ja kestävästi. Esimerkiksi teipin käyttöikä on lyhyt ja se sopii vain ehdottomasti puhtaisiin pintoihin. Mekaaninen kiinnitys rankojen väliin on parempi ratkaisu.

Rakennusmateriaalien säilymisestä opetetaan, että ne eivät saa kastua välivarastoinnin aikana eivätkä ne myöskään saa haitata rakenteiden kuivumista. Esimerkiksi paikallavaletun välipohjan päälle ei laiteta muovipintaisia paketteja suoraan lattiaa vasten vaan lavojen päälle.

Sääsuojauksesta jokaisen on ymmärrettävä, että ennen ovien ja ikkunoiden asentamista kaikki aukot on suojattava.

Kosteusoppia rakentajille (tiivistetysti)

Kaikkien rakennustyömaalla työskentelevien on hyvä tietää, mikä ero on  absoluuttisella kosteudella (g) ja suhteellisella kosteudella (RH, %).

Absoluuttinen kosteus ilmoittaa kuinka monta grammaa vettä on kuutiometrissä ilmaa. Lämpimässä ilmassa sitä on paljon, kylmässä vähän, mikä tarkoittaa sitä, että talvella ulkoilma on kuivaa. Suomessa suurimman osan vuodesta sisäilma on kosteampaa kuin ulkoilma.

Absoluuttisella kosteudella on lämpötilasta riippuva yläraja, kyllästyskosteus, joka ilmoittaa, paljonko ilmassa voi olla vesihöyryä tietyssä lämpötilassa.

Kastepiste on lämpötila, jossa kyllästyskosteus saavutetaan. Esimerkiksi kun ilmassa on vesihöyryä 5 grammaa kuutiolla, kastepiste on nolla astetta celsiusta. 30 asteen lämpötilassa vesihöyryä voi olla yli 30 grammaa.

Kun lämpötila laskee kastepisteeseen, saavutetaan kyllästyskosteus, jolloin ilman suhteellinen kosteus on 100 % ja kosteus alkaa tiivistyä eli kondensoitua ympäröiviin pintoihin. Talvella esimerkiksi kosteus voi tiivistyä sandwich-elementin ulkokuoren sisäpintaan. Jos tuuletus on toimiva, ei tästä tiivistymisestä ole haittaa. Kosteus tiivistyy talvella myös peltikaton alapintaan. Sekin on haitatonta, jos pellin alla on aluskate.

Suhteellinen kosteus (RH) kertoo, montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta. Kun lämpötila laskee, suhteellinen kosteus nousee. Talvella ulkoilman RH on korkea, sisäilman RH on matala.

Kosteuden siirtymismuotoja ovat konvektio eli ilmavirrat, vesihöyryn diffuusio rakenteen läpi, kapillaarivirtaus, joka tapahtuu yleensä maaperästä sekä paineenalainen kosteuden siirtyminen ilmanvaihdon paine-erojen (alipaineella rakenteesta, ylipaineella rakenteeseen) vaikutuksesta tai painovoimainen kosteuden siirtyminen esimerkiksi vesivuototapauksissa.

Konvektion torjumiseksi ilmanvuotoreitit on saatava umpeen. Tässä rakenteen tiiviys ja liitosdetaljit ovat tärkeitä. Höyrysulun on oltava yhtenäinen.

Vesihöyryn diffuusio tapahtuu suuremmasta vesihöyrynpitoisuudesta pienempään eli yleensä sisältä ulos. Siksi höyrynsulkumuovi on lämpimällä puolella. Seinärakenteen sisälle tiivistynyt kosteutta on lähes mahdotonta havaita ajoissa. Oikeaoppinen suunnittelu ja rakentaminen on siksi tärkeää.

Poikkeuksena tästä ovat maanvastaiset rakenteet, joista ilmavirrat suuntautuvat likaisesta maaperästä sisälle. Tästä syystä lattian tiiveys on erityisen tärkeää.

Kapillaarinen kosteudennousu tarkoittaa muun muassa sitä, että vesi imeytyy maasta huokoiseen materiaaliin. Siksi betoni ei saa olla kiinni puurakenteessa. Jo vanhoissa hirsitaloissa tämä torjuttiin laittamalla tuohi kiviperustuksen ja hirren väliin.

Joihin kosteusriskeihin työntekijät pystyy vaikuttamaan huomattavasti omalla toiminnallaan. Esimerkiksi paineenalainen vuotava letku kastelee nopeasti, ja siihen työntekijällä on iso vaikutusmahdollisuus. Letkujen liitokset on siksi syytä tarkistaa.

Sama huolellisuusvaatimus koskee materiaalien suojausta sateelta ja lumelta.

Olosuhteet huomioidaan aikataulussa

Työmaalla on iso mahdollisuus vaikuttaa myös rakenteiden kuivumiseen. Betonirakenteiden kuivuminen tapahtuu diffuusiolla ja konvektiolla ja on hidasta. Vanhoihin nyrkkisääntöihin ei kannata luottaa, sillä betonirakenteet ovat entistä pidempijänteisiä ja paksumpia ja muovimatot entistä tiiviimpiä eli arempia betonilaatan kosteudelle.

Tärkein tekijä on olosuhteilla, joihin vaikuttaa vuosiaikataulu. Syksyllä kosteiden olosuhteiden vallitessa betoni kuivuu hitaasti. Talvella puolestaan kylmä ilma valuu lattianrajaan, jolloin hierto viivästyy. Myös liian kylmä tai liian kuiva alusta aiheuttaa lattioihin laatuongelmia.

Kesäkaudellakin on omat riskinsä: keväällä kuiva ilma ja kesällä tuuli ja helle voivat aiheuttaa betonin halkeilua.

Käytännössä myös materiaalivalinnat vaikuttavat siihen millaiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet voidaan sallia. Asiaa voi tarkastella myös toisin päin eli olosuhteet määräävät materiaalivalintoja.

Joskus on järkevää siirtää työtä hyviin tehdasolosuhteisiin. Puukerrostalo puolestaan on usein syytä rakentaa teltan sisällä, kuten tehtiin Kivistössä Euroopan suurinta puukerrostaloa rakennettaessa.

Puukerrostalo rakennettiin sääsuojassa. Sen lisäkustannus oli sata euroa asuntoneliölle.

Tilaajat ja suunnittelijat mukaan

Kosteudenhallintakoulutuksessa tärkein kohderyhmä alkuvaiheessa on Marttilan mukaan tilaajat. ”Rakennusliikkeet ottavat kyllä sen vastaan kunhan voivat sisällyttää koulutukseen menevän työajan urakkahintaan. Koulutus on mitätön kustannus siihen verrattuna, että vältetään iso takuukorjaus.”

Tulevaisuuden suunnitelmissa on laajentaa koulutusta myös suunnittelijoille ja arkkitehdeille. Marttilan mukaan edes diplomi-insinöörikoulutuksessa ei käsitellä riittävästi rakennusfysiikkaa.

”Siksi asioita helposti yleistetään ja saatetaan väittää, että tietyt materiaalit toimivat ja tietyt eivät. Myös käsitteestä pullotalo olisi päästävä eroon. Rakennusmiehetkin ymmärtävät jo miksi höyrysulun pitää olla nykytalossa tiivis ja huolellisesti tehty.”

Erityisen tärkeäksi koulutus muodostuu, kun siirrytään kohti nollaenergiarakentamista. Työn huolellisuuden merkitys kasvaa, kun eristemäärät ja tiiviysvaatimukset kasvavat. Myös painesuhteiden hallinnasta tulee entistä tärkeämpää. Tämä koskee myös energiataloudellista korjausrakentamista.

Koulutus palkittiin Rakennusfysiikkaseminaarissa

Koulutushanke palkittiin Kosteusturvallisen rakentamisen palkinnolla Rakennusfysiikkaseminaarissa Tampereella.

”Meillä on olemassa rakennusfysiikkaan ja kosteudenhallintaan liittyen valtaisa määrä ohjeita, mutta haasteita on siinä, miten tätä tietoa saadaan välitettyä laajasti ja tiivistetysti rakennusalan eri toimijoille. Tämä rakennustyöntekijöille suunniteltu työturvallisuuskortin kaltainen kosteudenhallintakoulutus on erinomainen esimerkki siitä, miten tätä tietoa voidaan jakaa tehostetusti suurelle joukolle toimijoita. Lisäksi työmaa-aikainen kosteudenhallinta on yksi keskeisistä asioista, johon nykyisin kaivataan parannusta”, TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinha totesi palkitsemisperusteluista. Hän oli jäsenenä raadissa, joka valitsi palkittavan, mutta jääväsi itsensä voittajaa valittaessa.

”Tämä on tapa millä viedään kosteudenhallinta työmaille”, totesin raadin jäsen, johtaja Kai Miller Helsingin rakennusvalvontavirastosta. ”Asenteiden merkitys on tärkeää ja se, että koulutusta annetaan muillakin kuin suomen kielellä.

Hänen mukaansa koulutus tukee hyvin Kuivaketju10:n tavoitteita. Kunta ei voi pakottaa työmaita Kuivaketju10-käyttöön, mutta Oulun tavoin Helsinki suosittelee vahvasti sitä ja antaa käytännön vinkkejä sen käytöstä.

”Teoriatasolla se onkin lähtenyt hyvin. On nimetty kosteudenhallintakoordinaattoreita. Meillä on kahdessa kohteessa jo ulkopuolinen tarkastuskin kosteudenhallintaan”, Miller kertoo.

 

Kosteudenhallintakoulutuksella laaja taustaryhmä

Kosteudenhallintakoulutuksen pilottivaiheen järjestämistä rahoittaa ympäristöministeriö. Koulutuksen valmistelu aloitettiin Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) -tutkimushankkeessa, jonka koordinaatiosta vastasi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) yksikönpäälllikkö, tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto 2017

Palkittavat:

Tero Marttila, Tampereen teknillinen yliopisto, projektipäällikkö
Hannu Pekkarinen, Lujatalo Oy, työpäällikkö
Timo Turunen, Ramboll Oy, toimialapäällikkö
Pekka Väisälä, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), lehtori
Hannu Kääriäinen, Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK), lehtori
Kalle Laine, TTS Työtehoseura, johtaja
Ninna Kokko, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO, koulutuskoordinaattori
Paavo Kero, Tampereen teknillinen yliopisto, projektitutkija
Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry, asiamies
Petri Mannonen, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, asiantuntija
Jommi Suonketo, TTY, projektipäällikkö
Helmi Kokotti, Suomen Sisäilmakeskus Oy, johtava asiantuntija
Arja Vainio, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO, koulutuspäällikkö
Sari Paukku, Granlund Consulting Oy, vanhempi asiantuntija
Timo Marttila, Espoon Asunnot Oy, projektipäällikkö
Anne Hyvärinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimusprofessori, yksikönpäällikkö

Tuomaristo:
Professori Juha Vinha, TTY
Puheenjohtaja, Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti, RIL
Johtaja Kai Miller, Helsingin kaupungin rakennusvalvonta
Toimitusjohtaja Simo-Pekka Valtonen, Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy
Toimituspäällikkö Seppo Mölsä, Rakennuslehti

 

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia