Rakentaminen Uutiset Maria Huusko Ei kommentteja

Suurin este rakentamisen robotisaatiolle on ihminen

Suomessa ei nähdä vielä pitkään aikaan autonomisia robotteja urakoimassa maantietä tai taloa ilman ihmistä. Vaikka rakentamisen automaatiotaso kyllä kasvaa koko ajan, ihmisen läsnäolo työmailla on sille suurin hidaste.

Monien robottien toiminta edellyttää vielä ihmisen auttavaa kättä. Kuva: Anne Kurki

Novatronin teknologiajohtaja Visa Hokkanen kutsuu työkonetta robotiksi vasta, kun se suorittaa tehtäviä alusta loppuun keinoälyn tai ohjelman avustamana. Novatron on toimittanut työkoneiden ohjausjärjestelmiä infrarakentamiseen vuodesta 1991.

”Ennen varsinaisia robotteja markkinoilla lisääntyvät avustavat järjestelmät sekä teleoperointi. Avustavissa järjestelmissä, kuten autojen kaistavahdeissa, kone tekee osan päätöksistä, mutta vastuu koneen tekemisistä on silti ihmisellä”, Hokkanen sanoo.

Pisimmällä automaatio on kaivoksissa

Talotehtaissa automaatiotaso on jo usein korkea, työmailla ei niinkään. Infrarakentamisessa esimerkiksi Novatron kehittää InfraBIM-mallin pohjalta kuljettajia avustavia järjestelmiä, myöhemmin tavoitteena ovat myös robotit.

Kenties pisimmällä automaatiotason nostossa ollaan kaivoksissa.

”Esimerkiksi Sandvikin Automine -tuotteessa lastauskone tekee maan alla automaattisesti töitä ja komentokeskuksen suojissa oleva teleoperaattori puuttuu töiden tekoon vain tarvittaessa”, Hokkanen toteaa.

”Robotisaatio edellyttää sopivaa infraa siihen. Jos vain tuodaan joku laite työmaalle, siitä ei ole mitään hyötyä”, Tampereen teknillisen yliopiston koneautomaation professori Jouni Mattila sanoo.

”On olemassa esimerkiksi itsekulkevia liippareita, muurarirobotteja sekä muita työvaiheita poistavia robotteja, mutta ne eivät ole nousseet suureen suosioon.”

Mattila muistuttaa, että myös talojen 3D-tulostus on jo mahdollista, vaikkakin lapsenkengissään.

Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Fimatec tekee ja kehittää betonielementtien 3D-tulostusta.

Robotti ei korvaa ihmistä, ainakaan heti

Suurin haaste rakentamisen robotisaation etenemisessä on ihmisten turvallisuuden takaaminen.

”Esimerkiksi infratyömaat ovat ihmisten ilmoilla ja työkoneet tekemisissä työntekijöiden kanssa. Myös ulkopuolisten henkilöiden läsnäolo on mahdollista”, Hokkanen sanoo.

Hänen mukaansa laki on tiukka robottien toiminnan suhteen.

”Jos ihminen on läsnä, automaation pitää pysähtyä tai hidastua merkittävästi.”

Hokkanen uskoo, että esimerkiksi infratyömailla on ihmisiä läsnä vielä pitkään.

Myös Mattila on samoilla linjoilla. Suomessa ei yleensä tehdä robottityöhön hyvin soveltuvia pitkiä, satojen kilometrien mittaisia suoria teitä. Pieniä, mutkaisia teitä tehtäessä tarvitaan hänen mukaansa edelleen ihmistä.

”En usko, että ihmistä voi ottaa työkoneen ratista kovin pian pois, vaikka automaatio lisääntyykin muutaman vuoden sisällä”, Mattila toteaa.

Nykyään työkoneen kuljettajaa opastetaan Hokkasen mukaan anturoinnin ja tietomallien avustuksella. Tietomalleissa voidaan esittää esimerkiksi kaivannot, tien rakenteet ja kaapelit.

Aidot robotit voivat saapua esimerkiksi infra- ja talotyömaille vasta teknologian kehityttyä lisää.

”Se tapahtuu, kunhan joku keksii sen Graalin maljan, että ulkopuolinen ihminen voidaan tunnistaa sellaisella varmuudella, että operaattori ei missään olosuhteissa telo ihmistä. Aika pitkäksi aikaa jäämme avustavien järjestelmien tasolle”, Hokkanen sanoo.

Hän uskoo, että infrarakentamisen robotteja tullaan näkemään ensiksi Amerikassa, EU-direktiivien ulottumattomissa.

Nykyisiä työmaita ei kannata robotisoida

Mattilan mielestä ei ole järkevää automatisoida nykyistä rakennusprosessia sellaisenaan.

”Työmaa on melkoinen sekamelska. Jos ajatellaan vaikka pientalorakentamista, on aika vaikea nähdä, että kannattaisi automatisoida nykyistä tapaa tehdä.”

”On myös muistettava, että ihmiset haluavat yksilöllisiä taloja, ja robotit tekevät mieluusti töitä voimakkaasti tyyppitalohengessä”, Mattila kertoo.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia