Rakentaminen Uutiset Maria Huusko Ei kommentteja

Digitalisaatio ei ole ohimenevä trendi vaan alusta tulevaisuudelle

Digin ympärillä on paljon pöhinää, sen on huomannut myös Skanskan tuore digitaalisten palveluiden kehityspäällikkö, tekniikan tohtori Miro Ristimäki.

Miro Ristimäki luennoi lokakuussa Kestävä Kivitalo -seminaarissa. Kuva: Anne Kurki

Ristimäki uskoo digitalisaation olevan avain rakennusalan tuottavuuden nostamiseen.

”Digitaalisuudessa on oltava mukana tai ei ole mukana kisoissa enää lainkaan. Monet trendit tulevat ja menevät, mutta tähän pitää osallistua ja mieluiten rohkeasti, etukenossa.”

Alalla ei hänen mukaansa tarvitse ehdottaa kovin suurta muutosta, kun jo pidetään räväkkänä.

”Tarvitsemme kuitenkin propellipäitä, jotka saavat meidät ajattelemaan uudella tavalla. Tarvitsemme myös toimijoita alamme ulkopuolelta, jotta havahtuisimme alamme mahdollisuuksiin.”

Aika ajoi viisivuotissuunnitelmien ohi

Ristimäki uskoo kokeilun olevan uusi suunnittelu.

”Uusia ideoita alan kehittämiseksi pitää kokeilla heti ja selvittää, onko niistä hyötyä yritykselle. Ellei idea toimi, pitää kokeilla seuraavaa.”

Rakennusalalle kokeilukulttuuria on kuitenkin vaikea saada, koska epäonnistuminen on kallista.

”Alamme riskialttius voi johtaa siihen, että katsomme omaan napaamme tiukemmin kuin monilla muilla aloilla. Esimerkiksi matkapuhelinsovelluksen kehittämisessä riski kokeilla uutta ei ole kovin suuri verrattuna rakennusprojektiin.”

Ristimäellä ei ole tähän ratkaisua. Hänestä on silti selvää, ettemme pääse digitalisaatiossa konkretian tasolle, ellemme kokeile ideoita mahdollisimman nopeasti myös kentällä.

Rakennuksen digitaalinen kopio

Yli 90 prosenttia Skanskan rakennushankkeista tietomallinnetaan ja malleja käytetään suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Mallin tekeminen on iso panostus, ja silti malli usein unohdetaan ylläpitovaiheessa.

”Fyysisen rakennuksen luovutuksen yhteydessä tulisi luovuttaa myös rakennuksen digitaalinen kopio, tietomalli.”

”Tähän voidaan käytön aikana lisätä tietoa ja siirtää sitä seuraavalle käyttäjälle. Tietomallin avulla ylläpidossa päästään reaktiivisesta johtamisesta ennakoivaan.”

Ristimäen mukaan tietomalleja on käytetty rakennuksen käyttö- ja ylläpitovaiheessa muutamissa Skanskan hankkeissa maailmalla, ja Suomeenkin käytäntö on tulossa.

”Sijoittajat ja kiinteistöalan ammattilaiset eivät vain ole vielä ymmärtäneet, mitä voisivat tehdä tietomallilla. Meidän pitäisi osata myydä tuota tietoa.”

Jotta digitalisaatiosta saataisiin kaikki irti, yritysten tulisi Ristimäen mielestä lopettaa datansa vahtiminen. Rakennusalaa nopeammin muuttuvilla aloilla suositaan hänen mukaansa jo avointa dataa.

”Toinen voi katsoa dataasi aivan toisella tavalla kuin sinä ja luoda siitä uudenlaista arvoa. Tehtävämme rakentajana on luoda mahdollisuudet tähän keräämällä dataa.”

Kaupunkikehittämisessä ei ole elinkaarinäkökulmaa

Ristimäen työn ohella tekemä väitöskirja elinkaarijohtamisesta valmistui viime vuonna. Sen keskeisin tulos oli, ettei kaupunkikehittämisessä huomioida elinkaarinäkökulmaa eikä kukaan ota vastuuta rakennuksen koko elinkaaresta.

”Yritysten liiketoimintamallit eivät tue elinkaarinäkökulmaa eivätkä toisiaan. Kaikki miettivät, miten saada mahdollisimman suuri pala piirakasta, vaikka pitäisi miettiä, miten teemme yhdessä isomman piirakan.”

Toisaalta julkisen ja yksityisen sektorin välillä on eturistiriita.

”Julkinen sektori haluaa kaavoituksen kautta ohjata rakentamista vähän liikaakin, eivätkä yritykset halua vastuuta kaikkien näiden ohjeiden noudattamisesta.”

Kolmantena syynä elinkaaren huomiotta jättämiseen Ristimäki mainitsee yhteisten projektitavoitteiden vähäisen asettamisen.

”Liian harva näkee rakennushankkeen kokonaisuuden, elinkaaren. Kaikki ovat erikoistuneita johonkin ja katsovat vain omaa osa-aluettaan. Olemme liikaa omissa siiloissamme.”

Kaksi kysymystä

1 Miten kaupunkikehitykseen saisi tuotua elinkaarinäkökulmaa?

”Ei ole yksinkertaista saada rakentajaa kiinnostumaan urakoimansa rakennuksen ylläpitokustannuksista. Siksi sijoittajan tai tulevan kiinteistön omistajan tulisi asettaa selkeät tavoitteet elinkaarinäkökulmasta, joka ohjaisi suunnittelua ja rakentamista nykyistä enemmän.”

”Kun sijoittajalle perustelee, että tämä toimenpide laskee rakennuksesi ylläpitokustannuksia vaikka vain kymmenenkin senttiä neliömetriltä, tämä kyllä kiinnostuu.”

2 Mikä on elinkaaritaloudellisuuden rooli nyt, talouden ollessa nousussa?

”Erityisesti nyt se olisi syytä muistaa. Talouden kasvu voi johtaa holtittomaan rakentamiseen, jossa unohdetaan rakennusten käyttö ja ylläpito. Tämä voi johtaa siihen, että vuokralaiset hyppäävät paikasta toiseen, eivätkä kiinteistöt ole tehokkaassa käytössä.”

Miro Ristimäki

  • 33-vuotias
  • Kotoisin Vaasasta, asuu ja työskentelee Helsingissä
  • Tekniikan tohtori, kiinteistötalous, Aalto-yliopisto, 2016
  • Kehityspäällikkö, BIM ja digitaaliset palvelut, Skanska, 2017–
  • Projektipäällikkö, Boost Brothers, 2016–2017
  • Hankekehityspäällikkö, kestävät asiakasratkaisut, Skanska, 2015–2016
  • Analyytikko, hankekehityspalvelut, Skanska, 2012–2014
  • Projekti-insinööri, hankekehityspalvelut, Skanska, 2010–2012
  • Perhe: vaimo, poika ja koira
  • Harrastukset: jääkiekkomaalivahti (RT-kiekko), kuorolaulu, ruoanlaitto ja mökkeily

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia