Projektipäällikkö Joni Pelkonen ja johtaja Kari Melander sanovat olevansa ilahtuneita siitä, miten innokkaasti henkilöstö on lähtenyt suunnitteluun mukaan.
Henkilöstöä istuu muun muassa erilaisissa suunnitteluryhmissä, ja esille on Pelkosen ja Melanderin mukaan tullut paljon hyviä ideoita.
Pelkosen mukaan yrityksellä on esimerkiksi pienryhmä, joka pohtii polkupyörien käyttöä työmatkoilla. ”Työryhmiä tulee sitä mukaa, kun lähdemme suunnittelemaan jotain osa-aluetta. Jokaisessa ryhmässä on mukana myös työnantajan projektiryhmän edustaja.”
Palautetta ja toiveita rambollilaiset antavat Pelkosen mukaan ahkerasti, varsinkin Yammer-kanavan keskustelut ovat suosittuja. Se on yksi työnantajan kanava tuoda suunnitelmia esille ja pyytää kommentteja. Henkilöstön toiveet käsittelevät hyvin käytännönläheisiä asioita, eräs osallistuja toivoi postiautomaattia uuteen päärakennukseen.
Ramboll jakaa henkilöstölleen tietoa hankkeen etenemisestä myös muun muassa uutiskirjeellä ja tiedotustilaisuuksilla. Projektin aikana on Pelkosen mukaan tarkoitus järjestää myös esimerkiksi lounasaikaan hankkeen lyhytaikaisia esittelypisteitä.
Pelkonen korostaa, että käyttäjälähtöisessä suunnittelussa tietoa kannattaa jakaa mieluummin liian paljon kuin vähän.
”Sähköpostit ja Yammer-keskustelut eivät tavoita kaikkia. Siksi asioita pitää kerrata.”
Melander painottaa sitä, että suunnittelussa on myös tärkeää tunnistaa erilaiset työprofiilit ja huomioida yksilöllisyyttäkin. Yksi ratkaisumalli ei välttämättä sovi kaikille.
Henkilöstö halusi lisää hiljaisia huoneita
Vuosina 2015 ja 2016 Ramboll teki henkilöstölleen Espoossa laajan työympäristökyselyn, jolla se selvitti tyytyväisyyttä nykytiloihin ja toiveita uusille tiloille. Pelkosen mukaan kyselyt antoivat hyvän pohjan suunnittelulle.
”Palautteen mukaan hiljaisia huoneita ja pieniä, ei varattavia neuvottelutiloja pitäisi tulevassa pääkonttorissa olla enemmän. Esimerkiksi lync-palavereiden määrä on lisääntynyt, koska tiimi on usein hajaantunut. Myös sosiaaliset tilat voisivat olla paremmat. Toteutamme toiveen, tukitiloja tulee 2,5 kertaa nykyistä enemmän”, Melander sanoo.
”Lisäksi nyt huoneet ovat rakennuksen ulkovyöhykkeellä, avotilatyöpisteet sisävyöhykkeellä. Kritiikkiä tuli siitä, että kun huoneen haltija on poissa sekä sälekaihtimet ja ovi kiinni, avotilassa istujat eivät saa nauttia luonnonvalosta. Uudessa pääkonttorissa huoneet ovat sisävyöhykkeellä, avotilat ulkokehällä.”
Akustiikasta tuli kyselyssä kielteistä palautetta. Siksi Pelkosen mukaan usein varsin isoja avotilakokonaisuuksia pilkotaan uudessa pääkonttorissa esimerkiksi pienillä neuvottelutiloilla ja niistä tehdään enemmän ”tiimikokoisia taskuja”.
Kyselyiden lisäksi yritys haastatteli tusinan verran eri alojen avainhenkilöitä. Se kyseli heidän ajatuksiaan siitä, miten työntekeminen tulevaisuudessa muuttuu ja miten tilojen pitäisi vastata siihen. Yritys on tehnyt myös käyttöastetutkimuksia ja kyselyjä työmatkatavoista.
Tämän vaiheen jälkeen Ramboll lähti tekemään tilaohjelmaa uudelle pääkonttorille.
Kerrossuunnittelu elää vielä
Ramboll solmi uuden pääkonttorin vuokrasopimuksen marraskuussa 2016. Sen jälkeen alkoi täysipainotteinen suunnittelu.
Ramboll vastaa hankkeessa käytännössä kaikesta muusta suunnittelusta paitsi arkkitehtisuunnittelusta, jonka tekee Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit.
Tällä hetkellä Ramboll käy läpi toiminnallisia ja tukitiloja, kuten sosiaalitiloja. LVI- ja sähkösuunnittelu on lähes valmis, akustiikkaa vielä hiotaan. Melanderin mukaan varsinaisella kerrossuunnittelulla on raamit mutta pelikentällä on vielä tilaa.
Vanhassa Espoon pääkonttorissa on yhteensä 11 kerrosta kahdessa eri talossa, mikä on projektipäällikkö Joni Pelkosen mukaan aiheuttanut ”siiloutumista”. Yhdessä kerroksessa on noin 1000 neliötä, kun uuden pääkonttorin kerroksessa on 3500 neliötä ja talossa on neljä toimistokerrosta.
”Meille tulee keskelle joka kerrosta yksi iso kohtaamispaikka, jossa ihmiset tapaavat toisiaan. Toive tällaiselle taukotilalle tuli henkilöstöltä. Rajoitamme melua huoneratkaisuilla.”
Tällä hetkellä pääkonttorin runkotyöt ovat käynnissä ja elementtiasennukset alkaneet. Kevan omistaman rakennuksen toteuttaa Hartela, ja se valmistuu vuoden 2018 lopulla.
Ramboll on vuokrannut talosta 17 500 neliötä. Sinne sijoittuu noin 1000 pääkaupunkiseudun rambollilaista. ”Nyt saamme keskitettyä pääkaupunkiseudun toiminnot yhden katon alle, mikä parantaa yhteistyötä. Uskon, että uudet tilamme kannustavat yhdessätekemiseen”, johtaja Kari Melander sanoo.
”Tärkeää on myös se, että perusasiat, kuten valaistus, akustiikka ja ilmanvaihto toimivat kunnolla. Jos ne eivät toimi, on ihan sama, miten hieno talo muuten on. Työntekijät eivät silloin ole tyytyväisiä. Ei ole salaisuus, että monessa uudessa talossa on ollut näiden asioiden kanssa ongelmia.”
Kun Ramboll on ottanut uuden pääkonttorin käyttöön, se aikoo kysellä henkilöstön kokemuksia kyselyllä.
Päivitetty klo 9.38. Lisätty toiseksi viimeinen kappale.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kertaus on valttia Rambollin pääkonttorin suunnittelussa”