Alavus Ikkunat jatkaa satavuotista perinnettä

Markkinatalous on näyttänyt sadan vuoden aikana voimansa Alavuden Rantatöysässä.

Puuseppäkylä sai alkunsa vuonna 1917 Alavuden Puunjalostustehtaasta. Yhtiö tarjosi 1970-luvulla työpaikan yli 600 hengelle, mutta sen taru päättyi yrityssaneeraukseen vuonna 2002.

Tuhkasta nousi nippu uusia yrityksiä. Osa on myyty pääomasijoittajille, toisten taival on päättynyt, osa jatkaa perheyrityksenä.

Seitsemästä yrityksestä Alavus Ikkunat oy jatkaa alkuperäistä yritysideaa.

”Ehkä olen vain ollut aina oikeaan aikaan oikeassa paikassa”, yhtiön toimitusjohtaja ja enemmistöosakas Kimmo Hautamäki toteaa.

Hautamäki syntyikin puolen kilometrin päässä tehtaasta. Isä oli uittomies ja tehtaan sahan työnjohtaja.

”Olen aina asunut Alavudella ja tunnen valtaosan työntekijöistä. Tiedän monen vanhemmatkin.”

Vaiheittaista kasvua

Kimmo Hautamäki aloitti Alavuden Puunjalostustehtaalla puutavaran myyjänä 17-vuotiaana. Alan opinnoista hän kiinnostui 30-vuotiaana.

”Tekussa aloin miettiä, että johtotehtävissä voisi ehkä päästä helpommalla. Jos olisin tiennyt, mitkä vastuut odottivat, olisin varmaan ajatellut toisin”, Hautamäki sanoo.

Johtotehtävät alkoivat vuonna 1993, kun Hautamäki kumppaneineen osti Puunjalostustehtaan alumiiniliiketoiminnan.

Sen vetäjänä kului kymmenen vuotta, kun tuli uusi tilaisuus ostoksiin. Nyt ostoslistalla oli Alavuden Puujalostustehtaan ikkunaliiketoiminta.

Alavus Ikkunat lähti varovasti liikkeelle 16 vanhan työntekijän voimin, mutta volyymi tuplaantui nopeasti. Vuonna 2006 tuli iso potti.

”Voitimme Tekniikan maailman yllätystestin. Olimme sade- ja tiiveystesteissä aivan ylivoimaisia.”

Yhtiön henkilömäärä kasvoi nopeasti vajaaseen sataan. Laajennuksia on tehty 2007, 2011 ja 2016.

”Ostimme aluksi ulko-ovet alihankintana. Nopeasti huomasimme, että oli logistisesti viisasta tehdä ovet itse. Nyt ovet tuovat yli neljänneksen volyymista.”

Erikoisesta ei saa erikoista hintaa

Alavus Ikkunat on onnistunut jatkamaan puuseppäkylän perinteitä. Alavuden Puunjalostustehtaan vanha slogan on kuitenkin haudattu: ”Jos standardit eivät sovi, sopii Alavus”.

”Erikoisesta ei tahdo saada erikoista hintaa. Teemme ikkunoita ja ovia enemmän tavallisille ihmisille.”

Alan kehitys on välillä ollut lasien U-arvoilla kikkailua. Kysyntään kuitenkin vastataan. Lisävarusteita löytyy sälekaihtimista raitisilmaventtiileihin.

Yritys panostaa myös parveke- ja ulko-ovien äänieristykseen ja paloturvallisuuteen, koska suunta on kohti kasvukeskuksia ja tiivistä rakentamista.

Alavus Ikkunoiden myynnistä puolet on kerrostalojen saneerausta. Toinen puoli jakaantuu rakennusliikekauppaan, tukkukauppaan ja perinteisten luukuttajien tuomiin toimeksiantoihin.

Tuotanto pyörii kahdessa vuorossa

Tänä vuonna Alavus Ikkunoiden kysyntä on ollut poikkeuksellisen hyvä. Tärkein syy siihen ovat samassa maakunnassa toimivan Skaalan vaikeudet.

”Helppoon elämään ei voi tuudittautua, sillä tämä on matalan katteen ala, jossa kilpailua riittää. Aina täytyy pitää jalat maassa.”

Kuluvan vuoden liikevaihto nousee ennustetusta 13 miljoonasta 15 miljoonaan. Henkilökunnan määrä on kasvanut 90:stä 115:een.

”Tuotanto on pyörinyt keväästä asti kahdessa vuorossa ja ammattitaitoisista tekijöitä on riittänyt. Nyt olisi tärkeää jatkaa kahta vuoroa läpi talven.”

Alan myllerrykset ovat saaneet rahoittajat varovaiseksi. Viitasaarelle rakentuva Kaskipuun uusi ikkunatehdas takaa kilpailun jatkossakin.

”Mutta loppujen lopuksi me olemme aika pieni tekijä. Markkinaosuus on noin 3,5 prosenttia. Uskon, että meille riittää aina töitä.”

Kimmo Hautamäki arvelee kantavansa vastuuta vielä ainakin kymmenen vuotta.

”Eipä näille tehtaille taida paljon olla ostajia olla. On vain jatkettava hommia”, hän sanoo.

Sekin voi rohkaista jatkamaan, kun esikoispoika vastaa jo yrityksen kunnossapidosta ja nuorin tyttö opiskelee sisustusarkkitehdiksi. Rantatöysän puuseppäkylä saa siirtyä toiselle vuosisadalleen.