Entinen painotalo muuntuu vuokra-asunnoiksi

Rakennusta laajennettiin kahdessa vaiheessa vuosina 1938 ja 1939. Kiinteistö vapautui kustannusyhtiön käytöstä, kun se muutti Espoon Tapiolaan vuonna 1964. Sen jälkeen vanha painotalo on ollut pääosin toimistokäytössä, mutta ajan saatossa tiloja on otettu myös asuinkäyttöön.

Amer-Tupakka osti Weilin+Göösin vuonna 1970 ja perusti Kiinteistö oy Mannerheimintie 40:n hallinnoimaan Töölön rakennuksia vuonna 1971.

Kiinteistö on todella suuri, kokonaisalaltaan noin 18000 kerrosneliömetriä. Se muodostaa sisäpihan Töölönkadun, Mannerheimintien, Eteläisen Hesperiankadun ja Cygnaeuksenkadun väliselle alueelle.

Kojamo (entinen VVO) osti kiinteistöstä reilut 30 prosenttia yli vuosi sitten. Nyt yhtiö muuntaa Töölönkadun varrella sijaitsevia, viimeksi toimistokäytössä olleita tiloja vuokra-asunnoiksi. Yhtiölle valmistuu 102 vuokra-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 35,6 neliömetriä.

Poikkeus säännöstä

Kohde on Kojamolle poikkeuksellinen.

”Normaalisti ostamme koko kiinteistön. Meille on harvinaista, että meillä on vain osa kiinteistöstä. Nyt on rajanvetoa siitä, mikä kuuluu yhtiön hallintaan ja mikä osakkaan. Yhteydenpito kiinteistöosakeyhtiön kanssa on koko ajan tuonut oman lisänsä tähän hankkeeseen”, Kojamon projektipäällikkö Anna Ritonummi sanoo.

Koska muuntokorjaushankkeen läpivieminen edellyttää tehokasta viestintää Kojamon ja kiinteistöosakeyhtiön välillä, sitä varten on perustettu erillinen rakennustoimikunta.

”Meillä on kerran kuussa rakennustoimikunnan kokous, jossa on 1–2 hallituksen jäsentä, isännöitsijä ja kiinteistöosakeyhtiön valvoja. Käymme läpi hankkeeseen liittyviä asioita ja niitä päätöksiä, joita yhtiön pitää tehdä, jotta asiat saadaan etenemään. Äärettömän työlästä tämä on ollut.”

Kun Kojamo osti osuutensa kiinteistöstä, edellinen omistaja Helsingin Muuntamo oy oli vienyt muuntohanketta jo pitkälle eteenpäin. Koska toisessa kerroksessa rakennustyöt olivat jo alkaneet ja edenneet melko pitkällekin, Kojamo ei halunnut enää muuttaa asuntojen pintamateriaaleja. Ne tulivat siis tavallaan annettuina.

Kojamo valitsi projektinjohtourakoitsijaksi Lakewoodin, joka puolestaan valitsi pääurakoitsijaksi Veljekset Nuutisen. Yhtiöt aloittivat työt helmikuussa 2017, ja kohteen on tarkoitus valmistua tammikuun lopussa 2018.

Ullakolla asukkaita

Omat hankaluutensa Kojamon muuntohankkeeseen luo, että se koskee 6-kerroksisessa rakennuksessa vain kerroksia 2–5. Kordelinin säätiö omistaa ensimmäisen kerroksen tilat, jotka Lakewood on vuokrannut työmaatoimiston käyttöön korjaushankkeen loppuun asti.

Rakennuksen ylimmässä kerroksessa puolestaan on omistusasuntoja, joita Kojamon muuntohanke ei siis myöskään koske. Ylimpään kerrokseen on toteutettu ullakkoasuntoja ryhmärakennuttamishankkeena vuosina 2010–2011.

Koska yläkerrassa asutaan korjauksen aikana, se vaikuttaa niin remontoijien kuin ullakkoasukkaidenkin elämään.

Tuplasti talotekniikkaa

Vaativin osa-alue hankkeessa on Veljekset Nuutisen liiketoimintaryhmän johtajan Leena Kähkösen mukaan talotekniikka. Sen vetämistä ovat vaikeuttaneet paitsi vanhan kiinteistön ominaisuudet, myös ylimmän kerroksen asunnot. Talotekniikkaa uusitaan osittain myös kuudennen kerroksen osalta mutta osin ei.

”Totta kai, kun sinne on tehty ne asunnot vasta muutamia vuosia sitten, sinne on silloin vedetty uutta talotekniikkaa. Sitä pyritään säästämään niin paljon kuin mahdollista”, Kähkönen sanoo.

”Helpompaahan se olisi ollut, jos tämä talo olisi ollut tyhjä. Olisimme saaneet talotekniikan täysin purettua ja tehtyä nyt uudet. Siinä on ollut vähän tuplatyötä. Osa asennuksista on nyt uusittu yläkerroksen asuntoja varten.”

Ylimpään kerrokseen tulee remontin yhteydessä myös kolme uutta iv-konehuonetta. Iv-koneet joudutaan nostamaan ullakkokerrokseen katon kautta Eteläisen Hesperiankadun puolelta, koska sisäpihalta tapahtuvaan nostoon autokannen kantavuus ei riitä.

”Haastavinta on ehkä ollut saada uusi ja vanha talotekniikka mahtumaan rakenteisiin”, Kähkönen kertoo.

”Vanhat tavarahissien hissikuilut on nyt otettu talotekniikkakuilujen käyttöön”, Ritonummi toteaa.

Talotekniikka, kuten osa savunpoistokanavista, on syönyt jossain määrin asuntojen lattiapinta-alaa. Lisäksi talotekniikka on vienyt kylpyhuoneiden kattokorkeutta.

”Esimerkiksi urakan ylimmässä eli viidennessä kerroksessa meillä on todella paljon haastetta saada kylpyhuoneiden osalta minimikerroskorkeus toteutettua, kun siellä on kuudennen kerroksen talotekniikkaa ja meidän tuomaa talotekniikkaa”, Kähkönen sanoo.

Kuten peruskorjauskohteissa aina, yllätyksiä on tullut vastaan ja suunnitelmia on pitänyt päivittää koko ajan. Lähes annettuna voi pitää esimerkiksi sitä, että vanhan rakennuksen mitoissa on heittoa. Niin myös tässä tapauksessa. Talo ei myöskään ole suorakaiteen muotoinen vaan hieman käyrä. Niinpä kaikista asunnoista tulee hieman erikokoisia.

”Huomasimme heti alkuvaiheessa, että vaikka pilarit on piirretty läpi kiinteistön yhtä suurina, alhaalla ne ovat kaksinkertaiset verrattuna siihen mitä ylhäällä. Mutta se ei sinänsä ole ollut iso haitta meille työmaalla.”

Kapea runko

Usein toimistotalojen muuntaminen asunnoiksi on hankalaa muun muassa runkosyvyyden takia. Tässä kohteessa se ei ole ollut ongelma.

”Tähän saa ihan hyviä asuntoja, koska tämä on tarpeeksi kapea”, Ritonummi kertoo.

Asuntojen huonekorkeus lattiasta holviin on korkea, 325 senttimetriä. Loft-tyylin mukaisesti näkyviin jäävät entisen teollisuuskiinteistön kattopalkit tosin syövät huonekorkeutta niiden kohdalta. Loftiin kuuluu, ettei rouheita betonikattoja myöskään siloiteta.

”Yksi haaste on ääneneristävyys, johon on kiinnitetty suunnittelussa hyvin paljon huomiota. Teemme ihan lähiviikkoina ensimmäiset ääneneristävyysmittaukset huoneistoissa”, Kähkönen sanoo.

Ritonummen mukaan pelkona oli, että talosta tulee liian hotellimainen, koska toimistokäytössä olleessa talossa on pitkä käytävä, jonka varrelle tulee asuntoja. Arkkitehti halusi hälventää tätä vaikutelmaa luomalla mielikuvan kadusta. Siinä kadun molemmin puolin on asuntoja ja yläpuolella taivas. Taivasta markkeeraa alasvedetty katto, jonka molemmilta puolilta tulee epäsuora sininen valo.