Toimitusjohtaja Tuure Stenberg (vas.) ja pääomistaja Timo Hulkkonen

Gebwellin takana on pitkä yrittäjätaipale

Lämmitys- ja jäähdytysratkaisuihin erikoistuneen leppävirtalaisen Gebwellin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Timo Hulkkonen kyllästyi 1970-luvulla isänsä palkkapolitiikkaan ja päätti perustaa oman putkiliikkeen vuonna 1974.

Kirjoittaja(t) Johanna Aatsalo

”Isä maksoi mielestäni liian pientä palkkaa. Muut saivat samoista hommista tuplasti sen mitä minä. Päädyin kuitenkin tekemään alihankintaa isällenikin ja tietysti markkinahintaan”, Hulkkonen kertoo.

Gebwell-osakeyhtiön Hulkkonen perusti vuonna 2005. Uuttera yrittäjä oli sitä ennen kehittänyt omaa kaukolämpötekniikkaa, ostanut liiketoimintoja ja rakentanut niistä yritysryhmän. Siihen kuului myös hänen isänsä perustama putkiliike. Suurimpina ostettuina kohteina 1980-luvulla olivat esimerkiksi Kymi-Strömbergin ja Rauma-Repolan kaukolämpöliiketoiminnot.

”Kymi-Strömberg ei ollut minulle iso kauppa, vaan hankin sillä markkinaosuutta yritykselleni LP Metallille. Rauma-Repolan kaupassa taas ei ollut mitään järkeä, sillä se oli ensin ostamassa meitä. Siellä ymmärrettiin kuitenkin, että LP Metalli menee pilalle heidän käsissään, joten me teimme heille tarjouksen liiketoimintojen ostosta.”

Rauma-Repolan kauppa oli valtava ja nosti LP Metallin 19 miljoonan markan liikevaihdon kerralla 34 miljoonaan. Kaupan myötä yritys sai teknologiaosaamista esimerkiksi lämmönsiirtimissä. Mukana tuli myös suuri tilaus Kiinasta.

”Teimme sen tehokkuudellamme energiatuotantojätti IVOn kanssa, ja meille jäi tilauksesta hyvä siivu Rauma-Repolalle maksetusta komissiosta huolimatta. Kiinassa touhusimme muutaman vuoden. Maassa valmistui jo tuolloin 300000 insinööriä vuosittain. Lopulta kopiointi alkoi tuottaa ongelmia, joten päätimme poistua.”

Berliinin muuri avasi bisneksen

1980-90-lukujen vaihteessa Suomessa elettiin hankalia matalasuhdanteen aikoja. Kun Berliinin muuri murtui vuonna 1989, Hulkkonen oli Pariisissa messuilla ja äkkäsi, että kaukolämpö on laajalti käytössä entisissä sosialistimaissa.

Vienti Puolaan alkoi melkein saman tien vuonna 1991, ja oma tehdas perustettiin sinne viisi vuotta myöhemmin. Järjestelmien uusimistarve oli valtava, kun venäläiset poistuivat maasta. Kaukolämpöjärjestelmiä alettiin korjata esimerkiksi maailmanpankin ja Euroopan investointi- ja kehityspankin tuella.

Gebwell

  • Omistajina Timo Hulkkonen (60%) ja yrityksen avainhenkilöt
  • Hallituksessa Timo Hulkkonen (pj.), toimitusjohtaja Tuure Stenberg, varatoimitusjohtaja Janne Rahunen, Tapani Hulkkonen sekä hallitusammattilaiset Matti Wetterstrand ja Matti Lipsanen
  • Liikevaihto vuodelle 2017 noin 30 miljoonaa euroa

Vuonna 2003 Hulkkonen myi kehittämänsä ja kasvattamansa LPM-Groupin Danfossille. Muutama vuosi myöhemmin hän sai tietää, että yhtiö aikoo lopettaa tehtaan Leppävirralla. Se ei ollut yllätys.

”Kaukolämpöjärjestelmät vaativat aina asiakkaalle räätälöintiä. Tuotantotapa ei sopinutkaan Danfossin valmistusfilosofiaan. En halunnut, että Leppävirralta menetetään yli 150 työpaikkaa. Alkoi Gebwellin tarina”, Hulkkonen muistelee.

Autotallista uuteen tehtaaseen

Aluksi maalämpöpumppuja ja niiden lisävarusteita tehtiin alihankintana Leppävirralla. Oma lämpöpumpputuotanto alkoi vuonna 2007 Hulkkosen autotallissa. Vuotta aiemmin oli alkanut lämpö- ja vesikaivojen poraus. Hulkkosen kaukolämmönjakokeskuksiin liittyvä kilpailukielto päättyi vuonna 2006, ja niiden valmistus alkoi heti seuraavana vuonna.

”Vuonna 2009 kymmenkertaistimme tuotantotilat uudessa tehtaassamme. Kaukolämmönjakokeskusten teko on kuin taidetta, sillä yksikään ei ole samanlainen. Siinä ajassa kun yksi keskus on meillä jo tehty, muualla sitä ei ole vielä edes suunniteltu tuotantoa varten.”

Gebwell on tänä päivänä täysin suomalaisomistuksessa.

”Uskon, että kun olemme kehittäneet kokonaisia teknisen tilan ratkaisuja, olemme kiinnostava kotimainen kumppani”, Hulkkonen sanoo.

Seuraavaksi Hulkkonen aikoo myydä enemmän Ruotsiin, viedä tuotemodifikaatioita Norjaan ja avata maalämpömarkkinat Puolaan. Hän haluaa kytkeä laitteissa raudan ja älyn sekä paketoida huollon omaksi salkukseen, sillä pian laitteita ei enää haluta omistaa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Gebwellin takana on pitkä yrittäjätaipale”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi