Lauttasaari, Roihuvuori. 1960-luvun lähiöt yleensä. Suomen haitta-ainekartoitus oy:n rakennusinsinööri Vesa Heiskanen mainitsee nimeltä paikkoja puhuessaan rakenteissa olevasta asbestista, johon hän on törmännyt hyvinkin usein työssään asbestikartoittajana.
”Lauttasaaressa tuntuu, että joka toisessa käymässäni asunnossa on ollut asbestia. Mitään tarkkoja tilastoja minulla ei ole, ja tietenkin asbestiasunnot jäävät mieleen. Mutta mututuntumalla sanoisin, että noin viidenneksessä pääkaupunkiseudun asunnoista on asbestia”, hän sanoo.
Asbestista ja sen aiheuttamista vakavista terveyshaitoista on puhuttu vuosien mittaan paljon, mutta Heiskasen mukaan kaikki remonttifirmat eivät vieläkään osaa suhtautua asian sen vaatimalla vakavuudella.
”Kun tekee remonttia asbestihuoneistossa, asbesti kulkeutuu painovoimaisen ilmanvaihdon kautta taloyhtiön muihin asuntoihin. Kun asbestia kerran päätyy keuhkoihin, se poistuu sieltä hyvin hitaasti tai ei ollenkaan.”
Asbesti oli 1960-luvulla vakiomateriaali
Työterveyslaitoksen (TTL) johtava asiantuntija Timo Tuomi arvelee, että Heiskasen arvio asbestiasunnoista on hyvinkin oikeansuuntainen.
”Vuonna 2014 suomalaisten asuntojen asbestista oli saneerattu pois noin puolet. Putkiremontteja on vielä paljon tekemättä”, hän toteaa.
Samaa sanovat HS:n haastattelemat rakennustekniikan ja -materiaalien asiantuntijat.
”Pitää muistaa, että 1960-luvulle asti ja etenkin silloin asbesti oli standardi rakennusmateriaali. Ei siitä kannettu mitään huolta”, kommentoi Aalto-yliopiston kemian ja materiaalitieteiden laitoksen johtaja Jari Koskinen.
Rakennustekniikan laitoksen johtaja Jari Puttonen on samoilla linjoilla.
”Asbestia alettiin käyttämään suomalaisissa rakennuksissa jo ennen sotia, 1930-luvulla. Se oli toimiva lämmöneriste, jota löytyy siksi vieläkin etenkin vanhojen talojen saunoista, kiukaista ja putkien ympäriltä.”
Pahimmillaan asbesti voi aiheuttaa syöpää
Asbestimateriaaleja käsiteltäessä ilmaan leviää ohuita, tikkumaisia asbestikuituja, jotka kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin tai muualle kehoon ja kerääntyvät sinne.
Pahimmillaan asbestille altistuminen voi aiheuttaa syövän tai asbestoosin eli pölykeuhkosairauden. Asbestoosi liittyy lähinnä tilanteisiin, joissa henkilö on altistunut asbestille vuosien ajan esimerkiksi remonttitöissä.
TTL:n Timo Tuomi rauhoittelee, että kertaluonteinen tai lyhytaikainen asbestille altistuminen ei vielä ole kovinkaan suuri terveysriski.
”Sen sijaan jos tekee kunnon kylpyhuoneremontin, ja kaakeleiden alla on asbestia sisältävää tasoitetta, siinä voi saada ison annoksen asbestia kerralla. Tämän takia taloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät ovat avainasemassa siinä, että taloyhtiön asbestitarkastus suoritetaan kunnolla.”
Tuomi pohtii myös yleistyvien, niin sanotulla kevytmenetelmällä tehtyjen putkiremonttien vaikutusta asuntokannan asbestin poistoon.
”Kun putkiremontti tehdään sukitusmenetelmällä eli pinnoittamalla putket, se voi tarkoittaa, ettei kylpyhuonetta pureta ja remontoida täysin.”
Purkuun vaaditaan viranomaisen lupa
Helsingin Lauttasaaressa ja Roihuvuoressa on molemmissa paljon taloja, jotka on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla. Juuri tuolloin asbestia käytettiin hyvin paljon. Yleisesti on linjattu, että jos asunto on rakennettu vuoden 1994 jälkeen, asbestikartoitusta ei tarvitse tehdä.
Asbestikartoittaja Vesa Heiskaselle ei tule juurikaan mieleen vanhempia asuinalueita, joissa hän olisi tehnyt tarkastuksia löytämättä asbestia.
”Tietysti kantakaupungin hyvin vanhat talot, jotka ovat alkuperäiskunnossa. Jos remontti on tehty silloin, kun asbestia käytettiin, sitä voi hyvinkin löytyä rakenteista.”
Vuonna 2016 voimaan tulleen asbestilainsäädännön mukaan asbestipurun tekeminen vaatii aina asbestikartoituksen, jonka tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen. Kartoitus on dokumentoitava.
Asbestipurkutyöhön tarvitaan työsuojeluviranomaisen lupa eli valtuutus. Valtuutus edellyttää, että hakija on pätevä tekemään asbestipurkutyötä, hänellä on asianmukaiset laitteet ja varusteet sekä työntekijät ovat saaneet koulutuksen asbestipurkutyöhön ja heidän terveydentilansa on sopiva kyseiseen työhön.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Asbestikartoittaja: ”Lauttasaaressa joka toisessa tutkimassani asunnossa on ollut asbestia””
Kyllä jutussa haisee business ja rahankiilto silmissä. . Luodaan osittain aivan turhaa hysteriaa. Kartoittajaksi pitää aina valita isännöitsijästä ja urakoitsijasta riippumaton henkilö. Ainoa järkevä ja uskottava tapa olisi, että asbestikartoittajat julkaisisivat aina, mistä tuotteista ja tuotemerkeistä asbestia löytyi ja mistä ei. Avoimuus ja uskottavuus on tässä asiassa olennaista, ei jutun kaltainen epämääräinen pelottelu
Tuotemerkkejä onkin paljon tiedossa. AVIn kanta kuitenkin on, että kaikki pitää tutkia. Mitään ei saa purkaa turhaan asbestipurkuna, koska sen jatkokäsittely ja loppusijoitus halutaan pitää mahdollisimman pienenä.
Kuitenkin taas ammattilaisten keskenään keskustellessa mm. Haitta-ainepurkuja tekevien urakoitsijoiden kanssa, niin miltei aina asiat taas selviää puhelimella 90%…
Rakennuskannan ikä huomioiden ei mitenkään ihme.