Teräsrakentaminen sai alkunsa 53 vuotta sitten. Yrityksen perustaja autokauppias Eero Viitala näki ruotsalaisessa lehdessä pienen kuvallisen ilmoituksen. Siinä tarjottiin ostettavaksi brittiarmeijan ylijäämähalleja, peltihalleja. Viitala näki, että ilmoituksessa saattaisi olla ”bisneksentynkää”.
Perheen ainoa englantia puhuva jäsen oli silloin teini-ikäinen tytär. Niinpä hän sai tehtäväkseen soittaa Englantiin. Kaupat saatiin tehtyä, isoisä myi kotitalonsa, jotta investoinnille saatiin pääomaa. Halleja tuli viitisenkymmentä.
”Sitten laitettiin Kauppalehteen pieni ilmoitus ja äiti myi koko kuorman viikossa maailmalle. Siitä sai alkunsa suomalainen teräsrakentaminen”, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Viitala kertoo.
Brittiarmeijan puolipyöreät hallit olivat rakenteeltaan yksinkertaisia ja helppoja koota. Käytännössä ne olivat vain kaarelle taivutettuja I-palkkeja ja samaan muotoon mankeloituja aaltopeltejä.
”Koska kysyntää tuntui olevan, ryhdyimme itse tekemään samanlaisia halleja. Ne olivat hinnaltaan kilpailukykyisiä ja soveltuivat moneen tarkoitukseen. Pian yritykseen palkattiin myös hitsaaja viimeistelemään palkkien päitä.”
Venäjän-kauppaa riitti
Toiminta laajentui nopeasti, ja yritys palkkasi lisää hitsaajia ja kohta myös insinöörejä. Mallisto kehittyi 1960-1970-luvun vaihteessa harjakattoisiin halleihin.
”Äitini palkkasi 1960-luvun lopulla DI-opiskelija Esa Martin kesätöihin, ja sillä samalla työsopimuksella varatoimitusjohtajaksi vuosien varrella edennyt Martti jäi eläkkeellekin yli 40 vuotta myöhemmin. Hänellä oli suuri vaikutus yrityksen tuotekehitykseen.”
Samalla alkoi Neuvostoliiton kauppa. Halleja myytiin valtavia määriä ympäri itänaapuria, ja säännöllinen kauppa jatkui aina vuoteen 2007 saakka, kun maasta loppuivat rahat.
Teräselementti
- Perustettu Lempäälässä vuonna 1964.
- Omistajat Jarmo Viitala 55 %, Tuula Kaivonen 45 %
- Liikevaihto 20 miljoonaa euroa vuonna 2016
- Henkilökunta 110
- Uusia hankkeita: Ratinan kauppakeskus, Ideaparkin laajennus, Finavia
”Elimme hyviä aikoja esimerkiksi 1990-luvulla, kun teimme ulkomaisille yrityksille, kuten Coca Cola Companylle pullottamon ja McDonaldsille pääkonttorin Moskovaan. Viennin osuus yrityksen liikevaihdosta oli jopa 90 prosenttia, ja sen ansiosta selvisimme Suomen lamasta.”
Isompi Venäjän kauppa loppui siihen, kun Lokakuun rautatiet lopetettiin ja maan sisäisestä rahdista aloitettiin laskuttaa kunnolla aiemman yhden tariffin sijaan.
Tekemällä oppii
Viitalan mukaan yrityksessä on aina osattu yhdistää teoria ja käytännön oppiminen. Teräselementin kasvaessa koulutetun väen määrä lisääntyi.
Ensimmäinen teräksinen toimistotalo, Koy Hammareeni, vuonna 1985 oli yritykselle tärkeä merkkipaalu. Ennen sitä teräsrunkoisia toimistorakennuksia ei Suomessa oltu tehty.
”Tampereen asuntomessuille 1990 teimme kaksi teräsrunkoista asuinkerrostaloa. Kohde voitti Euroopan teräsrakentamispalkinnon, mutta teräsrakenne ei ole hintansa vuoksi oikein lyönyt läpi. Teräksestä kun tehdään asuinrakennus, tehdään ensin runko ja sitten kuoret, julkisivut. Mutta kun tehdään betonista, tulee samalla kaikki”, Viitala toteaa.
Sanoma-talo oli Teräselementin vaativin työ vuonna 1995. Se nosti osaamisvaatimuksen uudelle tasolle.
”Uutta ja mielenkiintoista riitti sekä työmaalla että konepajalla. Hitsatuista levyistä tehtiin z-, u- ja t-muotoista profiilia, joista kasattiin elementti. Piti keksiä, miten suoruusvaatimuus 1:1 000 saatiin tehtyä. T meni vielä helposti, mutta z-profiili oli vaikea. Se piti painaa kahdesta kohtaa, ja oikeat kulmat olivat asteen osia”, yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Ville Helenius muistelee.
Nykyään yrityksen toiminta jakaantuu teräsrakenne- ja julkisivuyksiköihin. Tulevaisuus on erittäin positiivinen, sillä tilauskanta on ennätysmäisen hyvä.
Teräselementti toimittaa esimerkiksi Finavialle suuria teräsrakenteita ja julkisivuja Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Teräselementti sai alkunsa brittiarmeijan ylijäämähalleista”