Kokeile kuukausi maksutta

Vantaa on aloittanut sisäisen tarkastuksen kaupungin asvalttiurakoista – Miksi kuntapoliitikon firma sai miljoonan euron lisätyöt ilman kilpailutusta?

Vantaan kaupunki jätti viime vuonna kilpailuttamatta lähes miljoonan euron lisätyöt suurissa päällystystöissään. Urakan voitti kokoomuslaisen asvalttiyrittäjän yritys.

Vantaan kaupunki on käynnistänyt sisäisen tarkastuksen viime ja tämän vuoden asvalttiurakoistaan. HS:n hallussa olevista viime vuoden urakka-asiakirjoista ilmenee, että suurten päällystystöiden urakkahinta paisui liki miljoona euroa. Kaupunki ei kilpailuttanut lisätöitä. Kuva: Colourbox
Kuuntele juttu

Urakoiden kilpailutus ja valvonta alkoivat kiinnostaa Vantaalla sen jälkeen, kun Helsinki aloitti selvityksen omista asvalttitöistään.

Vantaan kaupunki on käynnistänyt sisäisen tarkastuksen asvalttiurakoistaan. Selvitettävinä ovat viime ja tämän vuoden suuret ja pienet päällystystyöt sekä talvipäällystykset.

Sisäisen tarkastuksen on määrännyt kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd). Sen taustalla on Helsingissä meneillään oleva vastaava sisäinen tarkastus, jossa selvitettävinä ovat kaupungin rakennuspalvelun Staran viime vuosien asvalttiurakat.

Yksi Vantaalla tutkittavina olevista yrityksistä on kaupungissa kuntapoliitikkona toimineen yrittäjän Juha Tenhusen omistama ja johtama AC Päällysteet.

Työt tulivat esiin jo lokakuussa

Kokoomus­laisen Tenhusen asvaltti­yritysten työt Helsingissä tulivat esiin jo loka­kuussa. Silloin HS paljasti, että Helsingin rakennus­palvelun Staran asvaltti­urakoissa epäillään vuosia jatkunutta ylihin­noittelua.

Urakassa oli alhaisia hintoja sekä epäselviä laskutustapoja. Hävinneen yrityksen valitus tarjouskartellista ei johtanut ulkopuolisiin lisäselvityksiin.

Viime vuonna Tenhusen AC Päällysteet -yritys voitti Vantaalla sekä suurten päällystystöiden että pienten asvalttiurakoiden kilpailutuksen. Nykyinen yritys syntyi viime vuonna sen jälkeen, kun Tenhusen aiempi Asfaltticenter-niminen yritys jakautui kahtia.

HS:lla on hallussaan Vantaan asvalttitöiden urakka-asiakirjat viime vuodelta. Kuluvan vuoden urakoiden loppuselvitys on Vantaan kaupungininsinöörin Henry Westlinin mukaan vielä keskeneräinen eikä kaupunki siksi ole luovuttanut asiakirjoja HS:lle.

”Lautakunnat ja muut päättävät, mihin rahaa laitetaan”

Pääväylien viimevuotisen asvalttiurakan arvonlisäverottomaksi hinnaksi oli HS:n hallussa olevassa urakkasopimuksessa määritelty verotta vajaat 1,4 miljoonaa euroa.

Lopulta AC Päällysteet on saanut tästä Vantaan-urakasta verotta liki 2,4 miljoonaa euroa. Julkisia hankintoja säätelevän hankintalain mukaan 150 000 euroa ylittävät rakennusurakat tulisi kilpailuttaa, mutta lisätöitä ei kilpailutettu.

Tenhusen mukaan hänen yrityksensä ”on itse asiassa pakko tehdä” se, mitä kunta tilaa.

”Lautakunnat ja muut päättävät, mihin rahaa laitetaan”, Tenhunen sanoo.

Lisätyöt johtuvat Westlinin mukaan Vantaan rahahanoja kiristäneestä tiukasta velkaohjelmasta.

Sisällyttämällä vuoden 2016 asvalttiurakkaan myös vanhojen pientaloalueiden katujen uusia päällysteitä on Westlinin mukaan ”käytetty veronmaksajien rahoja parhaalla mahdollisella tavalla”.

”Teoreettisesti lisätyöt olisi ehkä pitänyt kilpailuttaa”

Urakkasumma ei Westlinin mukaan ole ollut sitova. ”Teoreettisesti lisätyöt olisi ehkä pitänyt kilpailuttaa mutta käytännössä se on mahdotonta, koska urakoitsijat ovat jo sitoneet kapasiteettinsa ja päällystyskausi häviäisi alta. Tämä on tarkoituksella tehty”, Westlin sanoo.

AC Päällysteiden viime vuoden suurten töiden urakassa näyttää tarjouspyyntöjen ja loppulaskutuksen perusteella olevan useita epäselviä kohtia.

AC Päällysteet on esimerkiksi laskuttanut asvalttimassaa runsaasti tonneina. Tonniperusteisen laskutuksen ongelma on, että on vaikeaa todentaa katuun käytetyn asvaltin määrä. Neliömetrit sitä vastoin on yksinkertaista mitata.

Tenhunen on ollut vuosina 2013–2016 myös Vantaan tarkastuslautakunnassa. Lautakunnan jäsenenä hän on ollut valvomassa kaupungin toiminnan asianmukaisuutta. Nyt Tenhunen kertoo luopuneensa kuntapolitiikasta.

Alhaisia hintoja ja epäselviä laskutustapoja

Vantaalla käynnissä oleva tarkastus ei Tenhusen mukaan ollut hänen tiedossaan ennen HS:n yhteydenottoa. Tarkastuksissa on hänestä kyse siitä, että alan suuret yritykset, kuten Lemminkäinen, NCC ja Asfalttikallio, haluavat ajaa pienet yritykset alalta.

”Ne yrittävät tuhota pikkufirmat ja tehdä ilmiantoja. Me teemme tehokkaasti töitä ja tuotamme massaa omalla asemalla ”, Tenhunen sanoo.

Vantaalla tutkinnassa ovat vuosien 2016 ja 2017 päällystystöiden hankinta ja valvonta. Samana aikana kaupungin asvalttiurakoita on voittanut myös Lemminkäinen Infra ja Asfalttikallio.

Yhteen Tenhusen yrityksen Vantaan-urakkaan kertyi viime vuonna liki miljoonan euron lisätyöt. Lisätöitä ei kilpailutettu, vaikka niiden arvo ylittää julkisten hankintojen kilpailutusrajan.

Urakassa oli alhaisia hintoja sekä epäselviä laskutustapoja. Hävinneen yrityksen valitus tarjouskartellista ei johtanut ulkopuolisiin lisäselvityksiin.

Viime vuonna Tenhusen AC Päällysteet -yritys voitti Vantaalla sekä suurten päällystystöiden että pienten asvalttiurakoiden kilpailutuksen. Nykyinen yritys syntyi viime vuonna sen jälkeen, kun Tenhusen aiempi Asfaltticenter-niminen yritys jakautui kahtia.

HS:lla on hallussaan Vantaan asvalttitöiden urakka-asiakirjat viime vuodelta. Kuluvan vuoden urakoiden loppuselvitys on Vantaan kaupungininsinöörin Henry Westlinin mukaan vielä keskeneräinen eikä kaupunki siksi ole luovuttanut asiakirjoja HS:lle.

”Lautakunnat ja muut päättävät, mihin rahaa laitetaan”

Pääväylien viimevuotisen asvalttiurakan arvonlisäverottomaksi hinnaksi oli HS:n hallussa olevassa urakkasopimuksessa määritelty verotta vajaat 1,4 miljoonaa euroa.

Lopulta AC Päällysteet on saanut tästä Vantaan-urakasta verotta liki 2,4 miljoonaa euroa. Julkisia hankintoja säätelevän hankintalain mukaan 150 000 euroa ylittävät rakennusurakat tulisi kilpailuttaa, mutta lisätöitä ei kilpailutettu.

Tenhusen mukaan hänen yrityksensä ”on itse asiassa pakko tehdä” se, mitä kunta tilaa.

”Lautakunnat ja muut päättävät, mihin rahaa laitetaan”, Tenhunen sanoo.

Lisätyöt johtuvat Westlinin mukaan Vantaan rahahanoja kiristäneestä tiukasta velkaohjelmasta.

Sisällyttämällä vuoden 2016 asvalttiurakkaan myös vanhojen pientaloalueiden katujen uusia päällysteitä on Westlinin mukaan ”käytetty veronmaksajien rahoja parhaalla mahdollisella tavalla”.

Urakkasumma ei Westlinin mukaan ole ollut sitova.

”Teoreettisesti lisätyöt olisi ehkä pitänyt kilpailuttaa mutta käytännössä se on mahdotonta, koska urakoitsijat ovat jo sitoneet kapasiteettinsa ja päällystyskausi häviäisi alta. Tämä on tarkoituksella tehty”, Westlin sanoo.

Westlin: Tonnihinnoittelussa voi olla ongelmia

AC Päällysteiden viime vuoden suurten töiden urakassa näyttää tarjouspyyntöjen ja loppulaskutuksen perusteella olevan useita epäselviä kohtia.

AC Päällysteet on esimerkiksi laskuttanut asvalttimassaa runsaasti tonneina. Tonniperusteisen laskutuksen ongelma on, että on vaikeaa todentaa katuun käytetyn asvaltin määrä. Neliömetrit sitä vastoin on yksinkertaista mitata.

Vantaan Westlin perustelee tonnihintoja sillä, että kun vanha asvaltti on jyrsitty pois, kadunpinta on epätasainen. Samaa perustelua käyttää Tenhunen.

Tonnihinnoittelussa voi kuitenkin olla ongelmia, Westlin myöntää. ”Sisäinen tarkastus oli kiinnittänyt huomiota samaan”, hän sanoo.

”Vaakalaput tulivat heti esille”

Yksi näistä ”toisista asioista” on tullut ilmi Helsingin sisäisessä tarkastuksessa. Se on epäily kaupungin huijaamisesta ”vaakalapuin”. Helsingin sisäisen tarkastuksen päällikkö Sari Kyllönen kuvaa tätä ”kaikkein raskaimmaksi väitteeksi”.

”Vaakalaput tulivat heti esille, kun vyyhti tuli meille tarkastettavaksi”, Kyllönen sanoo.

Vaakalappuja käytetään todentamaan asvalttikuormien painoa. Tonneja käyttämällä on mahdollista levittää kadulle sovittua ohuempi kerros asvalttia ja tehdä käyttämättä jääneellä mutta jo maksetulla massalla muu urakka.

Laput tulostetaan asvalttiasemilla. Kummankin kaupungin selvityksen kohteena oleva AC Päällysteet on yksi Tuusulassa toimivan Ykkösasfaltti-asvalttiaseman omistajista.

Myös Vantaan Westlin on tietoinen epäilystä, että kaupungin maksamasta massasta voi hävitä osa.

Vaakalappuja ei olisi välttämätöntä käyttää. Valtionväylien asvaltoinneissa niistä on ely-keskuksen Vasaman mukaan luovuttu.

Lappujen sijaan ely-keskus varmistaa asvaltin painon tulostamalla asvalttiaseman ohjausjärjestelmästä raportin. Kuormien määränpää on mahdollista todentaa gps-seurannalla.

”Olemme halunneet parantaa läpinäkyvyyttä, jotta epärehellisten toimijoiden toiminta olisi ainakin vaikeampaa”, Vasama sanoo.

Hyvälaatuisen asvaltin hinta kiinnittää huomiota

Vantaan suurissa asvalttitöissä kiinnittää huomiota myös hyvälaatuisen asvaltin hinta verrattuna muihin tarjouksiin. Siitä näyttävät puuttuvan kuljetus- ja työvoimakustannukset.

Tenhusen mukaan urakassa ei ole oltu ”lähelläkään omakustannehintaa”.

”Kun valmistetaan iso määrä valuasvalttia, se on edullisempaa ja silloin päästään halvempaan hintaan”, hän sanoo.

Tappiollisilta näyttävät hinnat ovat nousseet laajasti esiin useiden vuosien urakoissa sekä Helsingissä että Vantaalla. Toissa vuonna Vantaan kaupunki pyysi Tenhusen Asfaltticenteriltä sekä kahdelta muulta yritykseltä selvityksiä niistä.

”On ollut hyvin alhaisia yksikköhintoja muun muassa konetöissä. Mutta asvalttimassojen määrillä ja yksikköhinnoilla on selvästi suurempi vaikutus”, Westlin sanoo.

Voitetusta urakasta tehtiin oikaisuvaatimus

Tenhusen yrityksen voittamasta urakasta tehtiin myös oikaisuvaatimus. Kolmanneksi tullut NCC Roads vaati Tenhusen kahden yrityksen, voittaneen ja toiseksi yltäneen, tarjouksen hylkäämistä.

Kyseiset AC Päällysteet ja Asfaltticenter jättivät liki identtiset hinta- ja kalustotarjoukset.

”Syy oli meidän jakautuminen. Jouduimme tekemään kaksi tarjousta siltä varalta, että jakautuminen ei olisi mennyt läpi”, Tenhunen sanoo.

Tarjouspyynnössä kielletään kaikki yhteistyö kilpailijoiden kesken. Kyse oli NCC:n mukaan epäillystä tarjouskartellista ja kilpailulainsäädännön vastaisesta toiminnasta.

Vantaan hankintayksikön mukaan ei ollut riittäviä perusteita sulkea yrityksiä kilpailusta. Lopulta NCC ei valittanut tapauksesta markkinaoikeuteen. Yritys ei maajohtaja Petri Aholan mukaan halunnut ryhtyä pitkään oikeusprosessiin.

”Lisäksi halusimme vaalia pitkäaikaista asiakkuutta Vantaan kaupungin kanssa. Virheet olivat niin merkittäviä, että meistä kaupungin olisi pitänyt tehdä tutkintapyyntö Kilpailu- ja kuluttajavirastolle”, Ahola sanoo.

Helsingissä tutkinta jatkuu

Helsingissä sisäinen tarkastus tutkii yhä kaupungin viime vuosien asvaltointien asiakirjoja urakka kerrallaan. Syksyn aikana on edetty esiselvityksestä jatkoselvitykseen.

”Esiselvityksen perusteella tehtiin päätös, että pitää tehdä jatkoselvityksiä, ennen kuin päätetään, onko tarpeen tehdä tutkintapyyntö poliisille”, sanoo Helsingin kaupungininsinööri Jaakko Stauffer.

Merkittäviä epäkohtia Helsingin asvalttiurakoiden kilpailutuksissa nousi esiin viime kesänä. Asvalttialan yrittäjät ottivat kaupungin ja alan yrittäjien tapaamisessa esiin epäselvät tuntityöt, ylihintaiset tuotteet ja alihintaiset tarjousnimikkeet.

Seurauksena kaupungin rakentamispalvelu Stara joutui elokuussa sisäiseen tarkastukseen. Stara vastaa vuosittain noin viiden miljoonan euron asvalttiurakoiden kilpailutuksesta ja valvonnasta.

Näyttää siltä, että tarjousvaiheessa on voitu esittää poikkeuksellisen halpoja yksikköhintoja. Loppulaskuissa on kuitenkin käytetty huomattavasti kalliimpaa materiaalia tai työkonetta.

Sisäisen tarkastuksen päällikkö Sari Kyllönen ei vielä halua arvioida työn tuloksia tai sitä, koska tarkastus valmistuu.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Vantaa on aloittanut sisäisen tarkastuksen kaupungin asvalttiurakoista – Miksi kuntapoliitikon firma sai miljoonan euron lisätyöt ilman kilpailutusta?”

  1. Kuntakentän ’corporate governance’ ssa on valuvika. Hankintatoimen väärinkäytökset ovat yleensä raskasta sarjaa jossa kuntakentän tarkastustoimi (ammattitaito) ei pysy perässä.
    Päätöksentekoon ja vastuisiiin liittyen on nykytila: kukaan ei vastaa mistään. Esimerkkinä Espoon metro. 2200 miljoonaa menee ja syntyy heikon tehon kulkine…ei vastaa poliitikko eikä virkamies….ei kukaan paitsi veronmaksaja. Espoon konsernivelka on 3 700 miljoonaa ja kginvaltuusto keskustelee 0.6 miljoonan opetusrahoista.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat