Joutsenmerkkiin pyrkiminen korostaa pääurakoitsijan roolia

Ympäristöluokiteltuja Joutsenmerkittyjä taloja on Suomessa voinut rakentaa vuodesta 2005. Ensimmäinen sellainen valmistui kuitenkin vasta vuonna 2015 ja toinen vuonna 2017.

Joutsenmerkin vaatimusten mukaisesti Vantaalle valmistuvan kerrostalokohteen vahvavirtakaapeleissa ei ole PVC:tä lainkaan. Kuva: Anne Kurki

Tällä hetkellä merkkiä tavoittelevia kohteita on rakenteilla viisi. Yksi näistä on NCC:n VAV Asunnoille urakoima vuokra-asuntokohde Vantaan Hakunilassa.

ARA-tuettu kohde on NCC:n ensimmäinen Joutsenmerkkiin pyrkivä Suomessa ja myös ensimmäinen, jossa käytetään merkin keväällä 2016 kiristyneitä kriteereitä. Merkki asettaa vaatimuksia rakennuksen energiankulutukselle, materiaalien kemikaalipäästöille sekä rakennusprosessille ja sen jätteille. Sen sijaan kotimaisuusastetta Joutsenmerkki ei kerro.

NCC:n 127 asunnon kohteen on tarkoitus valmistua elokuussa. VAVin toimitusjohtaja Teija Ojankosken mukaan asuntoihin on paljon halukkaita.

”Meiltä isona toimijana odotetaan asuntoja, joissa on hyvä asua. Lähtökohtana on tehdä terveellinen talo, jossa on hyvä sisäilma”, Ojankoski sanoo.

Muihin Pohjoismaihin on tehty kymmeniä Joutsenmerkittyjä kohteita.

”Muissa Pohjoismaissa kysyntää oli jo ennen vuotta 2010”, Joutsenmerkin kriteeripäällikkö Karin Bergbom sanoo.

”Suomessa oli PromisE, mutta se ei oikein menestynyt.”

Mikä Joutsenmerkki?

  • Merkin on voinut saada asuinrakennuksille, kouluille ja päiväkodeille vuodesta 2005.
  • Vaatimuksia rakennuksen energiankulutukselle, rakennusprosessille ja sen jätteille sekä materiaalivalinnoille
  • Tavoitteena ohjata rakentamaan energiatehokas talo, jossa on terveelliset ja turvalliset materiaalit sekä hyvä sisäilma.
  • 41 pakollista kriteeriä ja vaihtoehtoisia pistevaatimuksia
  • Vaatimukset ovat aina tiukempia kuin lainsäädännön. Esimerkiksi E-luvun on oltava keskimäärin 15 prosenttia lain sallimaa ylärajaa pienempi.
  • Merkin toteutumista valvoo ja sen myöntää Pohjoismainen Ympäristömerkki.
  • Korjausrakentamisen kriteerit astuivat voimaan syksyllä 2017. Niissä ovat mukana myös toimistorakennukset.

Joutsenmerkkikohteet Suomessa

Valmistuneet:

  • Järvenpään Mestariasunnot Oy, Auerkulman asunnot, 2015
  • Teijo-Talot Oy, Kenttäkadun päiväkoti, Hyvinkää, 2017

Rakenteilla:

  • NCC Suomi Oy, Asuinkerrostalo Vantaa
  • Teijo-Talot Oy, Perhekoti Kaarina
  • Savon Koulutuskuntayhtymä, Iisalmen ja Varkauden kampukset
  • Yksityisen henkilön vapaa-ajanasunto
  • HEVI-Kivitalojen omakotitalokohteet Tampereella ja Kaarinassa

Pääurakoitsijan vetovastuu korostuu

NCC:n pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen asiakkuusjohtaja Ilkka Leskelän mukaan ympäristömerkin tavoittelu pakottaa hankkeen osapuolet yhteistyöhön jo hankesuunnitteluvaiheessa.

”Päätöksenteko aikaistuu. Tämänkin kohteen urakkasopimus on tehty vuoden 2016 lopussa ja suurin osa materiaaleista maaleja myöten valittu jo silloin”, Leskelä kertoo.

Bergbomin mukaan pääurakoitsijan rooli korostuu ympäristömerkkihankkeessa.

”Alihankkijat eivät voi itse päättää materiaalejaan, vaan heidät täytyy sitouttaa käyttämään vaatimukset täyttäviä materiaaleja”, Bergbom toteaa.

Diplomityö ympäristöluokituksesta

NCC:n pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen takuukorjauspäällikkö Miika Knuutila teki Hakunilan hankkeeseen diplomityön ympäristöluokitellun asuinrakennuksen rakennusprosessin hallinnasta.

Hänen mukaansa hanke vaatii normaalia enemmän resursseja, esimerkiksi sopivien materiaalien etsimiseen ja hyväksyttämiseen Joutsenmerkki-organisaatiolla.

”Aina tällainen näkyy asiakkaan hintalapussa. Kysymys on, miten lisäarvo saadaan kuluttajille myytyä”, Knuutila sanoo. Tarkkaa arviota rakennuskustannusten noususta ei vielä ole.

VAVin Ojankosken mukaan Hakunilan hanke ei kuitenkaan tule normaalia kalliimmaksi. ”Merkki itsessään maksaa muutaman kymmenen tuhatta euroa, mikä ei yli sadan asunnon hankkeessa ole paljon.”

”Tietyt merkin vaatimat materiaalit maksavat normaaleja enemmän, kuten sähköjohdot ilman PVC:tä. Niissä ero on 10–20 prosenttia”, Bergbom toteaa.

Kohteen pääsuunnittelija Harri Viljamaa Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 oy:stä kertoo, että hankkeen alussa hirvitti.

”Kuulosti aika haastavalta tehtävältä suunnitella Ara-kohde, jossa pitäisi käyttää parempia materiaaleja kuin normaalisti”, Viljamaa kertoo.

Hänen mukaansa Suomessa ei kohdetta aloitettaessa ollut paljon Joutsenmerkittyjä rakennusmateriaaleja ammattilaisille.

”Esimerkiksi Joutsenmerkittyjä maaleja oli kuluttajille, ammattilaisille ei.”

Kuluttajien avuksi suunnattu merkki

Rakennusten ympäristömerkinnöistä Breeam ja Leed alkoivat yleistyä Suomessa, koska ulkomaiset kiinteistösijoittajat halusivat niitä toimitilakohteisiin. Kuluttajien avuksi suunnatulle Joutsenmerkille ei ole ollut vastaavaa markkinaehtoista kysyntää.

”Breeam ja Leed korostavat elinkaarinäkökulmaa sekä materiaalitehokkuutta. Joutsenmerkki kiinnittää enemmän huomiota kemikaaliturvallisuuteen. Käsitykseni on, että merkki on hakijalle aika vaativa”, Green Building Council Finlandin (GBC Finland) asiantuntija Jessica Karhu kertoo.

”Ei Joutsenmerkistä ainakaan kunnianhimoa puutu verrattuna Breeamiin ja Leediin”, Knuutila arvioi.

Breeam ja Leed ovat rakentuneet kaupalliselta pohjalta, Joutsenmerkki on ponnistanut hallitusten välisestä yhteistyöstä. Materiaalivaatimukset ovat kaikissa samansuuntaisia.

Joutsenmerkin vaatimukset loppuvat asukkaan sisäänmuuttoon, mutta Breeam ja Leed asettavat vaatimuksia myös toiminnalle kiinteistössä sekä huollettavuudelle.

GBC:n asiantuntijoiden mukaan Joutsenmerkki voi toimia kunnille yhtenä tapana varmistaa, että rakennettaviin kouluihin ja päiväkoteihin saadaan hyvä sisäilma.

”Hankintalain uudistus mahdollistaa ympäristömerkkien kirjoittamisen hankintaan tietyin reunaehdoin. Tämä tullee lisäämään näiden luokitusten suosiota, koska se on nopea tapa kirjoittaa ympäristöarvoja hankinta-asiakirjaan”, Karhu kertoo.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Tietoa Joutsenmerkkitalosta on heikosti saatavilla. Ei kai vain jotain puukerrostalohömpää? Jutusta asia ei selviä. Netin Joutsenmerkkitalotiedot ovat aivan puutteellisia. Kyllä urakoitsija tietysti tekee talon vaikka mistä aineista ja osista, kun vaan pyydetään, mutta mistä aineista ja osista, se seikka pitää tietää tarjoavien urakoitsijoiden tietää etukäteen. Ja urakkatarjouksen pyytäjän on tehtävä nämä määrittelyt.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia