Talous Kiinteistöt Uutiset Anni Lassila / HS Yksi kommentti

Onko 35 vuoden asuntolaina vastuuton riski vai järkevää taloudenpitoa?

Analyysi Nordean ja S-pankin tarjoama pitkä asuntolaina antaa väljyyttä kulutukseen nyt, mutta kasvattaa lainan kokonaiskorkokuluja. Myös riskit kasvavat, ja ne on syytä ottaa vakavasti.

Pitkällä asuntolainalla saa väljyyttä talouteen, mutta se ei ole ilmaista. Kuva: Trond H. Trosdahl

Sadat eurot viuhuvat lasten harrastuksiin. Kun kuopuksen päivähoitomaksuista on päästy, esikoinen menee lukioon ja tarvitsee kirjoja, tietokoneen… Joskus olisi kiva käydä ulkomaillakin niin kauan, kun koko perhe vielä on yhdessä.

Ruuhkavuosina rahalle riittää varsinkin lapsiperheissä käyttöä. Samaan aikaan kun muutkin menot ovat suurimmillaan, useimmissa perheissä maksetaan kiivaasti takaisin myös asuntolainaa.

Pellervon taloustutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät asumiseen keskimäärin 27 prosenttia nettotuloistaan mutta pääkaupunkiseudulla osuus on usein huomattavasti suurempi.

Nyt osa pankeista tarjoaa mahdollisuutta pienentää tätä summaa. Nordea kertoi maanantaina tarjoavansa 35 vuoden asuntolainoja, ja S-pankista saa tiettyihin uudiskohteisiin lainan jopa 45 vuodeksi.

Tarjous on houkutteleva. Laina-ajan pidentäminen pienentää asuntolainan kuukausierää huomattavasti. Esimerkiksi 200 000 euron lainassa, jonka korko on tällä hetkellä tyypillinen yksi prosentti ja jota lyhennetään kiinteällä tasaerällä, kuukausierä on 20 vuoden laina-ajalla 920 euroa.

Laina-ajan pidentäminen 30 vuoteen pienentäisi kuukausierää 643 euroon eli muihin menoihin jäisi käytettäväksi 277 euroa enemmän. Se tekee 3 324 euroa vuodessa.

Kulutus houkuttelee

Nordea perustelee laina-ajan pidentämistä sillä, että ihmisillä riittäisi rahaa myös sijoittamiseen, mutta moni käyttäisi taloudellisen väljyyden varmasti mielellään kulutukseen.

Laina-ajan pidentäminen ei ole ilmaista. Se tarkoittaa jopa nykyisellä minimaalisella korkotasolla lainasta maksettavien kokonaiskorkojen huomattavaa kasvamista. Eroa voi tarkastella alla olevasta grafiikasta.

Jos korot nousevat, ero kasvaa. Jos lainan korko nousisi viiteen prosenttiin ja laina-aika olisi 30 vuotta, lainasta maksettaisiin korkoa yhteensä melkein lainasumman verran eli 187 000 euroa. Lainojen viitekorkoina käytettävät euriborit olivat viidessä prosentissa viimeksi kymmenen vuotta sitten.

Riskien kasvu suurin ongelma

Suurin ongelma laina-ajan venyttämisessä on riskien kasvu. Finanssivalvonta ja Suomen Pankki ovat tasaisin väliajoin huolissaan siitä, että laina-aikojen pidentäminen kasvattaa kotitalouksien velkaantumista. Se on riski koko kansantaloudelle.

Tavallisen perheen ei välttämättä tarvitse murehtia kansantalouden riskeistä, mutta omista riskeistä sen kannattaa olla tietoinen.

Laina-aikojen pidentäminen kasvattaa kotitalouksien velkaantumista.

Pitkä asuntolaina nimittäin lyhenee alkuvaiheessa hyvin hitaasti, koska valtaosa kuukausierästä menee korkojen maksuun. Mitä tapahtuu, jos lainan vakuutena olevan asunnon hinta lähtisikin laskuun?

Tämä on varteenotettava riski heti Helsingin ja Espoon suosituimpien alueiden ulkopuolella ja ehkä jopa niillä parhaillakin alueilla. 30 vuotta on nimittäin hirvittävän pitkä aika, jos historiaa katsoo taaksepäin.

Siihen mahtuu Suomessa kaksi kunnon taantumakautta, joista 90-luvun alun lama oli täydellinen talousromahdus pankkikriiseineen ja asuntojen hintakuplan puhkeamisineen.

Tanskassa kävi hullusti

Jos asuntojen hinnat laskevat, voi käydä niin, ettei asunnon arvo riitä kattamaan lainaa. Pankit ovat nykyään joustavia, mutta tilanne tekee lainanottajan asemasta hyvin haavoittuvan. Jos elämän- tai työtilanne muuttuu ja asunto on pakko myydä, käteen voi jäädä pelkkää lainaa, jolla ei ole enää edes vakuutta.

Riski ei ole vain teoreettinen.

Pitkiä asuntolainoja suosineessa Tanskassa asuntojen hinnat laskivat kymmeniä prosentteja vain kymmenen vuotta sitten, ja monella kotitaloudella oli lopulta velkaa asunnon arvoa enemmän.

Tanskassa asuntojen hinnat laskivat kymmeniä prosentteja vain kymmenen vuotta sitten.

Asuntojen hinnat ovat sittemmin onneksi nousseet, ja työllisyys pysyi hyvänä, joten harva tanskalainen varsinaisesti joutui ongelmiin, mutta tilanne oli jonkin aikaa hyvin huolestuttava.

Korkoriski kasvaa

Pitkä laina-aika kasvattaa myös korkoriskiä. Kun korot nousevat, valmiiksi hyvin pitkää laina-aikaa ei voi enää kasvattaa, vaan koron nousu kasvattaa lainasta maksettavaa kuukausierää.

Vaikka lainakoron olisi suojannut niin, ettei se voi nousta yli kolmen prosentin, vaikutus on huomattava.

Useimmiten korkosuojaus otetaan enintään kymmenelle vuodelle, minkä jälkeen korkeampi korkotaso joka tapauksessa iskee lainan hoitokuluihin.

Ja vaikka kaikki nämäkin riskit olisi huomioinut ja katsonut kestävänsä, pitkästä isosta lainasta voi tulla käytännöllisempiäkin ongelmia.

Mikä tahansa asunto rapistuu 30 vuodessa, ja remontoiminen maksaa. Erityisesti taloyhtiöissä yllättäviä ja kalliita remontteja voi tulla maksettavasti muutamien vuosien varoitusajalla.

Jos alkuperäisen lainan on mitoittanut tappiin, remonttien rahoittaminen voi olla vaikeaa.

Toisaalta koko asuntolainaan voi suhtautua ihan toisella tavalla kuin Suomessa on perinteisesti tehty, vähän ruotsalaisemmin.

Elämästä kannattaa nauttia

Harva lopulta maksaa alkuperäistä 30 vuoden tai edes 20 vuoden lainaa takaisin, vaan vaihtaa asuntoa jo paljon ennen sitä. Niinpä lainan hoitokulua voi ajatella vain jatkuvana asumiskuluna ja että on ihan ok, ettei asuntoaan lopullisesti omista ehkä koskaan.

Elämästä kannattaa ehkä nauttia nyt, eikä ylipäätään keskittyä niin paljon pahan päivän varalle säästämiseen.

Ruotsalaisille on sitä paitsi kertynyt paljon enemmän sijoitusvarallisuutta kuin suomalaisilla, koska heille on jäänyt enemmän sijoitettavaa, kun lainoja ei ole hirveästi lyhennetty. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi osakkeisiin sijoitetut rahat tuottavat keskimäärin paremmin kuin asuntoon sijoitetut.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Pitkän laina-ajan suuri etu on siinä, että saa heti riittävän kokoisen asunnon. Myös pitkällä lainalla ostettu asunto käy vakuudeksi n. 70-75% ostohinnasta. Loppu on omaa rahaa tai vakuuksia / takauksia. Useimmat asuntolainat ovat vaihtuvakorkoisia, joten niitä voi lyhentää sovittua enemmän, jos haluaa. Ja käytössä on myös lyhennys tai jopa maksuvapaa. Riskit ovat tietysti olemassa, mutta ovatko ne sen suuremmat kuin 20 vuoden lainassa? Niitä voi pienentää lainaturvavakuutuksella, henkivakuutuksella ja esim. liittymällä työttömyyskassaan. On myös täyttä utopiaa tavalliselle ihmiselle, että asunnon voisi ostaa ilman lainaa, eikä se ole edes kannattavaa. Esim. tällä hetkellä asuntolainan korko on n. 1% (josta saa vielä verovähennyksen), joten asuntolainan hoito on lähes 100% lyhennysten maksamista. Ja asuntojen hinnat nousevat kuitenkin enemmän kuin korot.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia