Pandojen kiipeilyalue on suunniteltu niin, että se muistuttaa mahdollisimman paljon pandojen luonnollista ympäristöä. Kuva: Matti Vuohelainen

Tällainen talo pandoille rakennettiin Ähtäriin

Pandat vapautuvat karanteenista 17. helmikuuta, jolloin yleisö pääsee seuraamaan näiden kiinalaisvieraiden puuhia Ähtärissä.

Kirjoittaja(t) Vesa Tompuri

Ähtärin eläinpuistossa on pitänyt kiirettä sen jälkeen, kun Kiinan Sichuanissa sijaitseva pandasuojelukeskus valitsi suojeluohjelman mukaiseksi sijoituspaikaksi Ähtärin. Tarvittiin pandatalo, jonka materiaalit on valittu ja olosuhteet säädetty tarkasti. Talo valmistui tammikuun puolivälissä, viime hetkellä ennen kuin pandat Lumi ja Pyry lensivät Suomeen.

Rakkaalla ”karhulla” on monta nimeä: jättiläispanda, isopanda, panda, pandakarhu, bambukarhu. Kutsuttiin tätä sympaattista eläintä millä nimellä tahansa, laji oli pitkään erittäin uhanalainen.

Mauno Seppäkoski. Kuva: Matti Vuohelainen

Kiinan kansalliseksi symboliksi noussut panda on ollut pitkään erityissuojelun kohteena, mihin liittyen pandoja on sijoitettu valikoidusti eläintarhoihin eri puolille maailmaa. Ehtona pandojen luovutukselle Kiinan ulkopuolelle on ollut, että luovutettujen eläinten jälkeläiset palautetaan Kiinaan.

”Täällä Ähtärissä toivottavasti syntyvät jälkeläiset eivät nekään jää tänne. Jos ne vuorostaan saavat aikanaan pentuja Kiinassa, nämä Lumin ja Pyryn lastenlapset on tarkoitus totuttaa pienestä pitäen elämään luonnossa”, Ähtärin eläinpuiston pitkäaikainen intendentti Mauno Seppäkoski sanoo.

Jopa lasit räätälöitiin pandojen tarpeisiin

Seppäkoski kävi useaan otteeseen Kiinassa, jotta tieto suunnittelussa huomioon otettavista seikoista välittyisi Ähtärin pandatalon projektiorganisaatiolle. Pandatalon ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila sekä valoisuus tulee olla niissä rajoissa, jotka keskimäärin vallitsevat luonnossa pandojen asuinseuduilla Tiibetin itäpuolisissa vuoristoissa Keski-Kiinassa.

Ähtärin eläinpuiston Pandatalo

  • Rakennuttaja: Ähtäri Zoo, Ähtärin kaupunki
  • Pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen
  • Rakennuttajakonsutti: Ahma Insinöörit
  • KVR-urakoitsija: Lemminkäinen
  • Ulkotarhan yleisöalueen kulkusiltaurakoitsija: Rakennus Tikkamäki
  • Ulkotarhan maanrakennusurakoitsija: Viinikan Kone
  • Hankkeen kustannukset: noin 7 miljoonaa euroa
  • Valmistumisajankohta: helmikuussa 2018

Esimerkiksi lopullinen ikkunalasivalinta tehtiin työmaalla sen mukaan, millainen lasi ja mihin kulmaan sijoitettuna läpäisi valoa optimaalisesti: lopputuloksena oli suuren julkisivulasipinnan sijoittaminen kolmen asteen kulmaan.

Lasia tarvittiin myös pandojen oleskelutilaa sisällä kiertävän yleisökaiteen materiaaliksi. Valinta kohdistui hollantilaiseen valmisteeseen, koska se työmaalla tehtyjen testien perusteella kesti luotettavimmin satakiloisen pandan törmäyksen.

Automaattiovia ja erikoispintoja

Kaikkiaan pandoja on noin 15 maan eläintarhoissa eri puolilla maailmaa, Euroopassa Saksan lisäksi Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa.

Kaikissa pandataloissa on otettava huomioon se, että pandat ovat sävyisästä luonteestaan huolimatta karhuja, jotka muiden karhujen tavoin kiipeävät mielellään ja elävät pareittain.

”Rakensimme pandapariskunnalle kaksi erillistä tilaa, jotka on varustettu automaattisilla, liiketunnistimin varustetuilla sähköisillä ovilla. Näin pandat pääsevät liikkumaan häkeistään ja häkkeihinsä oman aikataulunsa mukaan”, Lemminkäisen työmaapäällikkö Janne Hiipakka kertoo.

Lemminkäisen KVR-urakka valmistui jo viime vuoden puolella, koska sisätilojen viimeistely ja ulkoalue oli eriytetty omiksi urakoikseen suoraan rakennuttajalle. Näiden urakoiden viimeistely jatkui viimeiselle viikolle ennen pandojen saapumista sovittuna päivänä 18. tammikuuta.

Pandatalon ikkunalasipinnat on asennettu kolmen asteen kulmaan, jotta ne läpäisisivät valoa optimaalisesti. Kuva: Matti Vuohelainen

Sisätiloissa sijaitsevan, muodoiltaan vaativan kiipeilyalueen betonipinta piti pinnoittaa erikoismassalla, joka oli valittu sillä perusteella, ettei pandan kynsi pysty naarmuttamaan pintaa. Pinnoitteen kemiallisen kestävyyden tulee olla erittäin hyvä, koska kaikille karhuille ominaiseen tapaan uloste on happaman ravinnon takia voimakkaasti betonia syövyttävää.

Ulkoalueella ei vastaavia kemiallisia vaatimuksia ole. Siellä pandojen maapohjainen oleskelualue on varustettu Siperian lehtikuusesta rakennetulla kulkusillalla ja ympäröity samasta materiaalista koostuvalla aidalla.

Pandan uloste on happaman ravinnon takia voimakkaasti betonia syövyttävää.

”Materiaalin hyvä puoli on se, että se kestää pitkään pinnoittamattomanakin ilman huoltotarvetta”, kertoo ulkoalueen erillisurakasta vastanneen Rakennus Tikkamäki oy:n toimitusjohtaja Mika Tikkamäki.

Bambua kuluu paljon

Pandojen synonyymeistä yksi, bambukarhu, tulee luonnollisesti näiden sympaattisten nisäkkäiden himosta syödä ravinnokseen bambua. Lajilla on luonnonvalinnan tuloksena erityisen voimakkaat poskihampaat, joiden avulla paksujen bambunvarsien järsiminen ja hienontaminen onnistuu. Kyytipojaksi bambukarhut nauttivat mielellään porkkanaa ja omenaa, mikäli niitä on saatavilla.

Ähtäriin bamburavintoa on tilattu toistaiseksi jatkuvalla toimitussopimuksella hollantilaiselta kasvihuoneelta. Vireillä on hanke, jonka toivottava lopputulos on, että pandoille sopivaa bamburavintoa voisi jatkossa viljellä Ähtärissä.

Omat eväät lennolla

Ennen Suomeen tuloaan pandojen oli käytävä Kiinassa läpi perusteelliset lääkärintarkastukset.

”Lain mukaan pandat on pidettävä eristyksissä kuukauden päivät sen jälkeen, kun ne ovat vaihtaneet maata. Kun tämä karenssiaika 17. helmikuuta on ohi, voimme avata pandatalon yleisölle”, Suomen ainoa pandanhoitaja Anna Palmroth sanoo. Tätä ennen hän hoiti Särkänniemen delfiinejä.

Pandojen kuljetuskin on vaativa toimenpide. Lentokuljetuksen ajaksi pandat suljetaan teräksisiin, pleksisillä sivuseinillä ja ilmarei’illä varustettuihin kuljetuslaatikoihin.

”Kun matka on pitkä, on huolehdittava erityisesti eväiden riittävyydestä. Pakkasimme Suomeen kuljetettaviksi noin sata kiloa bambua sekä pienehkön määrän porkkanaa ja omenaa.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tällainen talo pandoille rakennettiin Ähtäriin”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi