Suunnittelu Kiinteistöt Rakentaminen Talous Uutiset Timo Sormunen 2 kommenttia

Tyhjä toimistotalo muuntuu miniopiskelijakämpiksi Helsingissä – ”Asunnoissa keskitytään olennaiseen”

Helsingin Rastilassa käynnistyy tulevan kevään aikana pilotti, jossa modernin toimistotalon konttoritilat muutetaan opiskelija-asuntolahuoneiksi.

Rastilan toimistotalo on valmistunut vuonna 2002.

Kustannustehokkuutta haetaan etenkin modulaarirakentamisesta ja työmaalogistiikasta. Agendalla ovat myös kosteudenhallinta ja purkumateriaalien kierrätys.

Retkeilijänkadulla sijaitseva Avara-yhtiöiden entinen pääkonttori ehti odotella pari vuotta uusia vuokralaisia, kunnes Avara, Fira, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas ja Arkkitehtitoimisto Konkret alkoivat katsoa vuonna 2002 valmistunutta toimistotaloa uudesta näkökulmasta.

Vuoden 2015 lopulla pidetyissä workshopeissa tutkittiin eri vaihtoehtoja saneerata viisikerroksinen toimistotalo uusiokäyttöön. Hoasin puolella kiinnostusta lisäsi pääkaupunkiseudun alati paheneva pienasuntopula sekä Metropolian päätös rakentaa uusi massiivinen kampus läheiseen Myllypuron kaupunginosaan.

Rastilassa jo aiemmin operoinut arkkitehtitoimisto Konkret on sommitellut toimistohuoneiden tilalle sata kotia, joista valtaosa on alle kahdenkymmenen neliön miniasuntoja. Tämä sai myös Helsingin kaupungin kiinnostumaan hankkeesta ja nostamaan sen mukaan Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan.

Purkutyöt käyntiin keväällä

Projektin startti odottelee kevättä ja alueen kaavamuutoksen viimeistä sinettiä. Pian sen jälkeen käynnistyvät purkutyöt. Valmista pitäisi olla keväällä 2019.

Projektin etuna on talon nuori ikä ja hyvä yleiskunto. Niiden myötä lämmitysjärjestelmät, talotekniikka ja sitä kautta energiatehokkuus ovat jo valmiiksi varsin hyvässä kuosissa. Kuva: Anne Kurki

”Toimistokerrosten sisustukset puretaan ja toimistotaloille tyypillinen keskikuilu suljetaan jokaisen kerroksen kohdalta. Myös kantavia palkkeja ja ontelolaattoja vahvistetaan. Lisäksi päädyissä olevia pieniä ikkuna-aukkoja suurennetaan”, Konkretin arkkitehdit Elina Modeen ja Jaakob Solla listaavat ensimmäisen vaiheen töitä.

Plussaa on talon nuori ikä ja hyvä yleiskunto. Lvis-töitä on toki riittämiin, mutta esimerkiksi lämmitysjärjestelmät, talotekniikka ja sitä kautta energiatehokkuus ovat jo valmiiksi varsin hyvässä kuosissa.

Työmaahissit asennetaan julkisivun puolelle, ja isot ikkuna-aukot ovat merkittävä etu purkutöissä. Kun ulkovaippaan ei tarvitse tehdä mitään muita aukkoja, myös kosteussuojaus on helpompaa.

Purkujätteestä kaikki käyttökelpoinen pyritään kierrättämään. Varsinkin ikkunoille ja oville riittää kysyntää.

”Työmaalogistiikkaa helpottaa sekin, että tontti on tilava ja myös talon taakse on autotie. Lisäksi Retkeilijänkatu on liikenteellisesti rauhallinen”, Solla kertoo.

Moduulirakentaminen vaihtoehtona

Itse rakentamisessa aiotaan hyödyntää mahdollisimman paljon valmiita moduuliratkaisuja.

Hurjimmissa visioissa siintää vaihtoehto, jossa puolivalmiit miniasunnot saataisiin paikalleen muutamina blokkeina. Haasteena on luoda riittävän kevytrakenteiset kylpyhuonemoduulit, jotka eivät ylitä nykyisten rakenteiden kantokykyä.

Hoas Hima-mini-asunnot

  • Rakennetaan tyhjäksi jäävään viisikerroksiseen toimistotaloon Helsingin Rastilaan.
  • Bruttoala noin 4700 bruttoneliömetriä
  • Tilavuus 17750 bruttokuutiota
  • Miniasunnot 17,5 neliötä, muut 25–40 neliötä
  • Asuntoja yhteensä 100 kappaletta
  • Valmistuu kesällä 2019

”Hotellihuoneiden ja laivahyttien tekijöitä on useita, mutta tällaisia kohteita ei vielä ole niidenkään referenssilistoilla. Mikäli sopivaa ja riittävän kustannustehokasta vaihtoehtoa ei löydy, niin sitten päädymme perinteiseen paikallarakentamiseen”, Solla toteaa.

Rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon moduuliratkaisuja.

Moduulirakentaminen on Sollan ja Modeenin mukaan joka tapauksessa realismia jo nyt, sillä se säästää tuhansia eri työvaiheita – ja samalla aikaa ja rahaa.

”Suomessa on riittämiin vastaavia toimistokiinteistöjä, joille pitäisi löytää uutta käyttöä järkevin muutoskustannuksin. Valmiit asuntomoduulit ovat silloin potentiaalinen vaihtoehto”, he huomauttavat.

Solun sijasta omaan boksiin

Hoasin kiinteistöjohtaja Kim Lindholmin mukaan uusiokäytön suunnittelua on ohjannut pitkälti tuleva vuokrataso, joka pienimpien asuntojen kohdalla on puristettu tietoisesti noin 400 euroon.

”Neliöiden sijaan opiskelijat arvostavat asuntojen toimivuutta, itsenäisyyttä ja omaa rauhaa. Tämä myös selittää soluasumisen suosion jatkuvaa laskua”, Lindholm toteaa.

Konkretin arkkitehdit tunnustavat, että asuinneliöitä on tarjolla niukasti. Miniasuntojen koko on 17,5 neliötä. Makuuparvella varustettujen miniasuntojen suunnittelutyötä kuitenkin helpotti 3,6 metrin kerroskorkeus ja isot ikkunat.

”Asunnoissa keskitytään olennaiseen, mutta muualle taloon tulee monia yhteistiloja pesulasta kuntosaliin, kahvila-ravintolaan ja yleisiin kokous- ja oleskelutiloihin. Myös kattoterassi ja saunatilat jäävät opiskelijoiden käyttöön. Eli kokonaisuus on jotain ihan muuta kuin perinteisessä opiskelija-asumisessa”, Solla sanoo.

Juttua muokattu klo 15.52, otsikkoa muokattu

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Vuosaarelaisena vähän tympii, kun työpaikkoja tarjoavat tilat muutetaankin asuinkäyttöön (vrt. suunnitellut toimistorakennukset Columbuksen itäpuolella, nyt saadaankin uusia asuintornitaloja). Työpaikkoihin on siis edelleen matkustettava muualle, jatkossa vaan näihin typistettyihin metrojuniin tulee huomattavasti enemmän käyttäjiä.

    Vastaa
  • Aikamoinen keino tehdä rahaa, kustannustehokasta, joten voittoa tulee paljon helpommin kuin perinteiselle rakentamisella. Asumisen laatu onkin sitten toinen tarina, tässä kun kierretään tämän päivän rakennusmääräyksiä ja kokonaisenergiakulutus järkyttävällä tasolla. Hävettävää toimintaa!

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia