Talous Kiinteistöt Rakentaminen Uutiset Mikko Kortelainen 16 kommenttia

Vantaa aikoo estää pelkkien yksiöiden rakentamisen – ”hankkeissa näkyy tahto saada paljon pieniä asuntoja myyntiin”

Vantaalla on kyllästytty siihen, että sijoittajat ja grynderit keskittyvät maksimoimaan myytävien asuntojen määrää.

Vantaa on huolestunut uusien asuntojen pienenemisestä. Kuva: Anne Kurki

Tällä vuosikymmenellä valmistuneiden uusien kerrostaloasuntojen keskipinta-ala on pienentynyt rajusti sijoittajavetoisen asuntokysynnän vuoksi. Ilmiöstä huolestunut Vantaan kaupunki aikoo estää sääntelyllä pelkkiä pieniä asuntoja sisältävien kohteiden rakentamisen.

Vantaa valmistelee parasta aikaa asunto- ja maapoliittista ohjelmaa, jonka pitäisi valmistua ensi toukokuussa. Asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson kertoo, että asuntojen minimikoon sääntelystä keskustellaan uuden maa- ja asuntopoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä.

”Asuntokokojen sääntely on keskeistä asuntopolitiikassa. Varmistamme, ettei jatkossa tule sellaisia tavallisia asuntokohteita, joissa asunnoista 95 prosenttia on yksiöitä”, Henriksson sanoo.

Opiskelija-asunnot ja erityisasumisen kohteet jäävät sääntelyn ulkopuolelle.

Sääntely on jo aloitettu

Vantaa on jo aloittanut asuntokokojen sääntelyn tonteilla, joita se on luovuttanut kilpailujen perusteella asuntotuotantoon. Kaksi luovutuskilpailua on jo käyty ja kolmas on käynnissä.

Kivistön tontin osalta asuntokokojen ohjaus tapahtui huoneistojakauman prosenttipohjaisella sääntelyllä. Asuntojen kokonaismäärästä saa olla yksiöitä korkeintaan 30 prosenttia, kolmioita pitää olla vähintään 30 prosenttia ja suurempia perheasuntoja pitää olla vähintään 10 prosenttia.

”Lähdemme liikkeelle kaupungin tonteista. Menettely laajenisi myöhemmin koskemaan mahdollisesti kaikkea asuntotuotantoa Vantaalla. Makuasia on, tapahtuisiko asuntokokojen määrittely asemakaavamääräyksellä vai sopimusoikeudellisella menettelyllä”, Henriksson sanoo.

Säädökset tulisivat voimaan jo tänä vuonna. ”Nyt pohditaan oikeaa sääntelytapaa.”

Paljon yksiöitä ja kaksioita

Vantaalle vuonna 2016 valmistuneista asunnoista on kaupungin selvityksen mukaan yksiöitä 23 prosenttia ja kaksioita 50 prosenttia. Kivistön suuralueella yksiöiden (27 %) ja kaksioiden (49 %) osuus on kaksi kolmasosaa.

Asuntojen keskikokoja on pienentänyt yksiöiden ja kaksioiden painottumisen ohella myös se, että useammankin huoneen asunnot ovat hyvin kompakteja. Vantaalle vuonna 2016 valmistuneiden kolmioiden keskimääräinen huoneistoala on 67,0 ja neljän huoneen asuntojen 79,6 neliötä.

”Alle 30 neliön yksiöitä ei pitäisi tulla”

Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine on hyvin huolestunut asuntokokojen rajusta pienenemisestä. ”Toivoisin kaavamerkintää, jonka mukaan alle 30 neliön yksiöitä ei pitäisi tulla”, Laine sanoo.

Vantaa teetti viidellä arkkitehdilla arvion pieniä asuntoja sisältävien kohteiden asuttavuudesta. Tarkastelu koski 15 kohdetta, jotka on rakennettu vuoden 2015 jälkeen. Niiden asunnot olivat pääosin yksiöitä ja kaksioita.

Pieniä asuntoja koskeva ilmiö on yhä vahvistunut selvityksen jälkeen, sillä viime syksynä käynnistyneissä kohteissa yksiöitä oli yli 80 prosenttia.

Arkkitehtiselvityksen keskeinen tulos on Laineen mukaan se, että asuntotavoitteissa painottuvat tehokkuus ja niukkuus.

”Tehokkuus ohjaa asuntorakentamista huonompaan suuntaan. Hankkeissa näkyy liian usein tahto saada aikaan paljon pieniä asuntoja myyntiin”, Laine toteaa.

”Asunnot kuulostavat väliaikaisratkaisuilta”

Vaikka joukossa oli myös hyvin suunniteltuja kohteita, arkkitehdit löysivät Laineen mukaan yllättävän paljon huonoa sisätilojen suunnittelua. Asuntoihin saatetaan mennä luhtikäytävästä sisään, ja ”pienet yksiöt nököttävät mukavasti rivissä kuin kanakopit”. Ongelmana on asuntojen toimivuus ja kalustettavuus.

Arkkitehdit kaipasivat rohkeampia suunnitelmia ja parvekkeita. Esimerkiksi sellaisia kokeiluja oli vähän, joissa asuntokohteessa oli yhteiseen käyttöön soveltuvia vierashuoneita.

”Asuttavuudessa on hirveän iso ero 21 neliön ja 30 neliön kokoisten asuntojen välillä. Ovatko nuo lisäneliöt niin kalliita rakentaa, jos niitä todella halutaan tehdä?” Laine kysyy.

Laineen mukaan pienet yksiöt eivät takaa pitkällä tähtäimellä monipuolista asuntojakaumaa Vantaan kaltaisella alueella. ”Sellaiset asunnot kuulostavat väliaikaisratkaisuilta.”

Laine on huolissaan siitä, että pienet asunnot kaventavat asukkaiden sosiaalista elämää. Edes harrastusvälineille ei välttämättä ole säilytystilaa.

”On kuin olisi palattu 1900-luvun alun tilanteeseen. Pienten asuntojen tekemistä perustellaan taloudellisilla perusteilla, rahat riittävät 21 neliön vuokraan tai lainaan.”

Asukkaat tyytyväisiä, mutta asunnot läpikulkupaikkoja

Pienien asuntojen rakentamista on perusteltu Helsingin Kallion esimerkillä. Eläväisessä ja trendikkäässä kaupunginosassa on paljon pieniä asuntoja.

Itsekin Kalliossa asunut Laine kuitenkin muistuttaa, että Kallion tyyppisiä kivijalkakauppoja ei synny pelkkien pienten asuntojen ympärille. Asukkaiden lisäksi Kalliossa on tuhansia työpaikkoja ja asunnotkin ovat erikokoisia.

Vantaa selvitti laajalla asukaskyselyllä, miten asukkaat kokevat pienet asunnot.

Asukkaat, erityisesti nuoret ovat varsin tyytyväisiä asuntoihinsa. Moni kuitenkin kokee, ettei asunto toimi muuttuvassa perhetilanteessa. Asuntojen koetaan olevan läpikulkupaikkoja. Asukkaiden väliaikaisuus heikentää palveluiden syntymistä alueelle.

Erikokoiset asunnot myös lisäisivät turvallisuuden tunnetta.

Vantaa saattaa nostaa tuotantotavoitetta

Valmisteilla olevan asunto-ohjelman suurin vääntö käydään Henrikssonin mukaan todennäköisesti asuntotuotannon määrällisistä tavoitteista.

Nykyisen MAL-sopimuksen mitoituksen mukaan Vantaalle on valmistuttava 2 400 asuntoa vuodessa. Siitä erityyppisen Ara-tuotannon osuus on 30 prosenttia. Vuonna 2017 Vantaalle valmistui noin 3 300 uutta asuntoa.

”Vantaan nopeampi kasvu on hyvinkin mahdollista. Se vaatisi vahvempia ratkaisuja infran ja palveluiden luomiseksi. Tärkeitä tekijöitä siinä ovat valtion asuntoihin ja infraan kohdistamat tuet”, Henriksson sanoo.

”Infran rahoitus on MAL-sopimuksissa keskeistä. Se on poliittisesti kuuma asia.”

Keskustelu artikkelista: 16 kommenttia

  • Nykyään elämäntapa sinkkujen osuus kasvaa vuosivuodelta ja maaseudulta keskitetään(pakotetaan) ihmisiä asumaan kaupunkeihin, joten on hyvä että noita asuntoja saadaan mahdollisimman paljon. Pelkästään yksiön tarvitseville ei tarvitse rakentaa myöskään mitään leikkipuistoja, joten tilaa säästyy. Kaupungin pitäisi pikemminkin yrittää saada kohtuulistettua asumisen hintaa, joka nykyisin on todella kallista varsinkin yksineläjälle.

    Vastaa
  • Eikös yhteiskäytössä oleva vierashuone tarkoita erillistä asuntoa vessoineen ja suihkuineen. Tätäkö ei sitten koske hotellihuoneen määräykset kun on asuintalossa. Luulisi että vaatisi poikkeamiapäätöksen, kun on usein kaavan vastainen ratkaisu.

    Vastaa
  • Ja näillä taloyhtiöille ei ole parkkipaikkoja.

    Vastaa
  • Jätteet hoidetaan imuputkella, taidetta maksetaan alueelle prosenttiperiaatteella, autoille rakennettava oma talo maan alle, talon katolla on oltava puita, pensaita sekä aurinkovoimala ja tuulimylly, osa taiteesta on oltava valotaidetta ja yhtiön on rakennettava oma kerhotila, sekä liityttävä alueellisiin kerho- ja harrastetiloihin…
    Kaavassa olisi hyvä lisäksi vaatia taloyhtiön rakentamaan ja ylläpitämään hotellihuoneita, jonka tarve voidaan mitoittaa kuten talosaunan – esim. 1/30 asuntoa. Kaupunki tulee vastaan kaavoittamalla huonolle maalle epätaloudellisen hoikan 3,5 -kerroksisen terassoituvan massan, jonka julkisivun pitää olla yllättävä ja sisältää kolmea eri materiaalia sekä rohkeita parvekkeita. Rakennusoikeuden hintaan edellä mainitut tekijät eivät vaikuta.
    PKS seudulle ei enää kaavoiteta mihinkään työssäkäyvien veronmaksajien asuntoja. On vain erikoisalueita johon sijoitetaan myös tukiasunnot, jonka asumisen kaikki maksamme kimpassa. Asuntokustannusten karkaaminen on täysin kaupunkisuunnittelun aiheuttama kupla.
    Ei ihme että asuntoyksikön koko pienenee, koska se on ainoa keino jolla hankintakustannukseen voidaan tämän hulluuden keskellä vaikuttaa.

    Vastaa
    • Alkoi hymyilyttämään tätä lukiessa vaikka onkin surullisen totta. Ehkä se juuri keroo sen, kuinka absurdi tilanne on.

      Vastaa
    • Unohdit Kivistön puutaloseminaarin, kaupunki etsii mallia joka aidosti velvoittaa käyttämään puuta rakennuksissa. Tämä yhdistettynä keskipinta-alavaatimukseen varmistaa että Kivistö ei rakennu liian nopeasti. Villi arvaus on että vapaarahoitteisia puutaloja ei juurikaan nouse, riittääpähän tontteja kohtuuhintaiseen rakentamiseen.

      Vastaa
    • No voi hyvä Pertti, etkö sinä ymmärrä, että me haluamme täällä Vantaalla vain laadukasta ja kestävää arkkitehtuuria. Jos köyhällä ei ole varaa ostaa tai vuokrata, niin muuttakoon vaikka Nurmijärvelle.

      Vastaa
    • Totta joka sana ja ei voi kuin todeta sinun vieneen sanat suustani, olet ilmiselvästi ammatiltasi rakennuttaja.

      Vastaa
  • Tämä on Vantaalta erittäin hyvä päätös. Kovaotteinen kurinpalautus tämän sijoittajaroskan tekemisen kieltämiseksi olisi pitänyt vain aloittaa paljon aiemmin. Jos normien purkutalkoiden nimissä reunaehdoista pitää tinkiä, peruskysymys kuuluu miksi se pitäisi tehdä vain Vantaalla.

    Mm. Kivistössä Lujan parhaillaan rakentuva kohde Poseidon on käsittämätön ja järkyttävä ylilyönti, jonka synnystä olisi paikallaan teettää Vantaan kaupungista ulkopuolinen erillisselvitys. Selvityksen pitäisi vastata minimissään kysymykseen miten on mahdollista saada hyväksyntä kohteelle, jonka 87:stä asunnosta 66 on korkeintaan 41 neliöisiä ja 86/87 on yksiöitä tai kaksioita?

    Vantaan historia huomioiden vain täysi läpinäkyvyys takaa sen, että kuntalaisten pahasti horjunut luottamus kaavoitukseen ja rakennusvalvontaan voidaan korjata ja palauttaa.

    Vastaa
  • Vantaan Tikkurilassa on valmistunut ja rakenteilla valtavasti kerrostaloasuntoja. Ei vain löydy yhtään ns perheasuntoa. Joitakin 4h +k asuntoja on, mutta neliöltään naurettavan pieniä. Tällainen rakentaminen aiheuttaa sen, että nuoret porukat asuvat vain hetken Vantaalla ja kun vaurastuvat, muuttavat pois lapsineen. Vantaan kannalta huono ratkaisu, koska verotuloja saadaan vain pienituloisilta. Suurituloisemmat siirtyvät muualle.

    Vastaa
  • Yksiön järkevä koko on minimissään 3X m2, mieluummin vähintään 35m2. Kummastelen etelä-suomen rakennusyhtiöiden tapaa rakentaa erittäin pieniä asuntoja,myös 2h, 3h, 4h. Vie käytännöllisuuden ja asumismukavuuden kun ei ole neliöitä. Jos teette kyselyn niin useimmat haluaisivat asua kaksiossa niin elämiselle ja muutoksille ei asunto tuo rajoitteita.

    Vastaa
  • Omituinen pohtija

    Epäilen, että rauhaton on pelkkiä asuinkopperoita (RakMk min. 20 m2) sisältävä vuokratalo. Vuokralaisiksi valikoituu vanhempiensa valvonnasta vapautuneita vasikoita ja siirtotyöläisiä. Juurettomia, kotiutumattomia. Asunnot ja talon yleiset tilat kuluvat muuttorumbassa.

    Mielestäni ideaali on normaali asuintalo, jossa on eri kokoisia asuntoja ja niissä erilaisissa elämänvaiheissa olevia eri-ikäisiä ihmisiä. Ihmisiä ja perheitä, jotka viihtyvät ja kotiutuvat, ja myös niitä juurettomia, joiden elämäntilanteeseen pieni asunto on passeli vaikka vain hetken aikaa. Sosiaalinen kontrolli pelaa ja öiset juhlijat pakotetaan ruotuun.

    Erityisasunnot ovat asia erikseen. Ei kukaan hakeudu opiskelija-asuntoon opiskellakseen lopun elämäänsä, ja senioritalossa sängyn, ruokapöydän ja kylppärin ympärille hyvin suunniteltu yksiö voi olla yksinasuvan vanhuksen onnen aihe ennen siirtymistä taivaan asuinsijaan.

    Vastaa
  • Nuorison tulot ei vain riitä 4h+ k asuntoihin, 400 k€ on yksi kertaisesti liikaa. Asuntolainojen vähennysoikeuksia on leikattu 1990 luvulta alkaen säännöllisesti, lapsista ei saa verovähennyksiä, normisuomi on kaksinkertaistanut rakennuskustannukset. Päättäjät ja kommentoijat muistelee omaa nuoruuttaan, ajat on muuttuneet.
    Nostalgista hömppää Kallion kivijalkakaupoista, nykytila taitaa olla kokolaila toinen kuin virkamiehen opiskeluaikaan. Kivistössä ei taida olla asiakkaita Happy Ending hieromalaitoksille, tyhjät liiketilat valuu asuntojen hintoihin.

    Vastaa
  • Pertin analyysi on ansiokas. Laineen esittämä kommentti; ”peristellaan taloudellisilla asioilla, rahat riittävät..” tulisi syvällisesti ymmärtää: ihmisille ja heidän maksukyvylleen asunnot suunnitellaan. Suomalainen keskitulo on noin 2500-2700.

    Vastaa
  • Mielenkiintoista miten valta on valunut virkamiehille, näkemyseroja virastoissa on mutta tämä linja näyttäisi voittavan.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia