Kokeile kuukausi maksutta

Liikennetyöryhmä ehdottaa hankeyhtiömallia – lisäisi myös korjausvelan purkuun 300 miljoonaa vuodessa

Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioinut työryhmä on päätynyt yksimielisesti johtopäätökseen, että nykyinen liikenneverkon rahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehityksen esteenä.

E18-tie on viimeisin suuri kehittämishanke. Kuva sen viimeiseltä rakennetetulta tieosuudelta Vaalimaalta.
Kuuntele juttu

Työryhmän mukaan pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ei ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla. Niinpä työryhmän merkittävin ehdotus on hankeyhtiömalli, jota voidaan käyttää aiempaa useampien kehittämishankkeiden toteuttamiseen.

Parlamentaarisen työryhmän ehdotus on selvä edistysaskel liikennerahoituksen ongelmien ratkaisussa, jos se otetaan käyttöön.

Hankeyhtiötä voisivat omistaa esimerkiksi eläkeyhtiöt, kunnat ja yritykset

Hankeyhtiö voisi toteuttaa hankkeen itsenäisesti, jolloin valtio voisi olla omistajana yhtiössä, tai viraston puolesta valtion verkolla. Tällöin yhtiöllä olisi käyttöoikeus väyläalueeseen tietyn ajanjakson ajan. Hankekohtaisen yhtiön omistajia voisivat parlamentaarisen työryhmän mukaan olla esimerkiksi eläkeyhtiöt, kunnat tai yritykset.

Hankeyhtiön toteuttamat hankkeet koordinoitaisiin parlamentaarisesti laadittavan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä, ja ne sisällytettäisiin eduskunnalle annettavaan selontekoon.

Valtakunnallinen pitkän ajan liikennejärjestelmäsuunnitelma on tulossa lakitasoiseksi. Ehdotus laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä sisältää 10-12 vuotta kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Laki on parhaillaan lausuntokierroksella.

Kokonaisrahoitusmalli laajasti käyttöön

Talousarviorahoituksen käyttöä parlamentaarinen liikennetyöryhmä haluaa joustavoittaa siten, että otettaisiin käyttöön kokonaisrahoitusmalli eli viisivuotinen siirtomääräraha. T’ämä tarkoittaa, että määrärahat liikenneverkon kehittämishankkeisiin varattaisiin yhdellä kertaa hankeiden aloitusvuonna.

Suomessa on ollut tällainen malli käytössä joissakin isoissa hankkeissa. Ehdotuksen voi tulkita siten, että kokonaisrahoitus otettaisiin aiempaa laajempaan käyttöön.

Työryhmä tahtoo liikenneverkon rahoitukseen aiempaa suuremman EU-rahoitusosuuden. EU-rahoituksen lisääminen tarkoittaa työryhmän loppuraportin mukaan hankkeiden toteuttamisen ajoitusta ja kansallisen rahoituksen sopimista EU-rahoituksen jaon kannalta optimaalisesti.

Hyötyjät mukaan rahoittajiksi

Parlamentaarikot haluavat kehittää ja  hyödyntää nykyistä laajemmin niin kutsuttua ”hyötyjä maksaa -mallia”. Siinä hyötyjä – vaikkapa kunta tai joku muu valtion ulkopuolinen taho – maksaa osan valtiolle kuuluvista menoista. Työryhmän mukaan malli soveltuu erityisen hyvin kaupunkiseutujen ratahankkeisiin ja asemanseutujen kehittämiseen.

Työyhmä ei ota varsinaisesti kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla. Se toteaa kuitenkin, että jos käyttäjämaksuja käytetään, hankkeessa on luotava  edellytykset selkeästi paremman palvelutason yhteydelle, jolle on olemassa vaihtoehtoinen toinen yhteys.

Lisää korjausvelkarahaa

Liikenneverkon kunnossapito ja korjausvelan vähentäminen toteutetaan parlamentaarikkojen loppuraportin mukaan talousarviorahoituksella. Kunnossapito hoidetaan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan.

Perusväylänpidon rahoitusta lisätään vuosittain pitkäjänteisesti vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen noin miljardin euron perusväylänpidon määrärahatasoon.

Otsikkoa muokattu klo 16.44.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Liikennetyöryhmä ehdottaa hankeyhtiömallia – lisäisi myös korjausvelan purkuun 300 miljoonaa vuodessa”

  1. Päättäjät ovat järjestään vellihousuja, mistään ei uskalleta ottaa vastuuta. Se vaan ihmetyttää, miksi me maksamme heille palkkaa tyhjästä. Mitä sellaisilla päättäjillä on virkaa, joilla ei ole päätöksistään mitään vastuuta kansalaisille? Kun kaikki menee pieleen, kansa saa huutaa metsiin, kaiku vaan vastaa!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat