Kiinteistöt Koulutus ja tutkimus Uutiset Rakennuslehti 4 kommenttia

VTT selvitti sisäilmaongelmia ja niiden syitä – ”Pitää hyödyntää hyväksi koettuja ratkaisuja”

Tuoreessa asiantuntijaselvityksessä on kartoitettu tyypillisimpiä sisäilmaongelmiin johtavia tekijöitä uudiskohteissa.

Sisäilmaongelma voi syntyä rakentamisprosessin tai käyttö- ja ylläpitovaiheen missä tahansa kohtaa. Kuva: Anne Kurki

Tiedotteen mukaan selvitys tarjoaa kokemuspohjaista tietoa riskialttiista ratkaisuista, jotta niiltä osataan välttyä jatkossa. Siinä tarkastellaan niin tilaajaosaamista, rakentamista kuin rakennuksen ylläpitoa ja käyttöäkin.

Sisäilman laadunhallinta rakennushankkeen eri vaiheissa -selvityksen on toteuttanut Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta VTT Expert Services.

”Selvityksellä haluttiin varmistaa hyvän sisäilman edellytykset tunnistamalla sisäilmaongelmien aiheuttajia ja tarjoamalla niihin ratkaisuja ammattilaisten avuksi. Kaikkien rakentamisen ja ylläpidon eri osapuolten pitää varmistaa, että ainakin tavanomaisimmat syyt saadaan karsittua pois”, Rakennusteollisuus RT:n rakentamisen kehityksestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen kertoo selvityksen tavoitteista.

Sisäilmaongelma voi syntyä rakentamisprosessin tai käyttö- ja ylläpitovaiheen missä tahansa kohtaa. Monesti taustalla on useita samanaikaisia asioita ja ongelmat esiintyvät eri toimijoiden rajapinnoilla. Tämä vaikeuttaa syy-seuraussuhteiden ja vastuutahojen hahmottamista.

Selvitys osoittaa hyvin, että tilaaja, suunnittelija, materiaalitoimittaja ja rakentaja voivat jokainen omalla toiminnallaan aiheuttaa sisäilmaongelmia. Hyväkin sisäilma voidaan pilata, jos rakennusta ei käytetä ja huolleta oikein.

Sisäilmaongelmia pitää lähestyä monesta eri kulmasta

Selvityksessä huonon sisäilman aiheuttajina on tarkasteltu rakenteiden kosteutta, kemiallisia epäpuhtauksia ja ilmanvaihtojärjestelmän virheitä. Kosteus- ja homevaurioita esiintyy yleisimmin vanhoissa rakennuksissa, mutta tässä selvityksessä on keskitytty uudehkojen rakennusten sisäilmaan.

Selvitys perustuu VTT Expert Services oy:n laajaan kokemusperäiseen tietoon, joka on kertynyt viime vuosien aikana kohdekohtaisista selvityksistä rakennuksista, joissa sisäilmahaittoja on epäilty.

”Sisäilmaongelmassa tutkitaan aina kokonaisuutta. Rakennustekniikan ammattilainen ei ole kemiallisten tai ilmanvaihtoon liittyvien ongelmien asiantuntija. Niihin pitää saada omat asiantuntijansa mukaan kokonaiskuvaa ratkomaan”, yksi asiantuntijaselvityksen laatijoista, erityisasiantuntija Mikko Saari muistuttaa.

”Kaikkien rakentamisen ja ylläpidon eri osapuolten pitää varmistaa, että ainakin tavanomaisimmat syyt saadaan karsittua pois.”

Asiantuntijaraportissa on lueteltu suuri joukko tekijöitä, joita tarvitaan laadukkaan sisäilman aikaansaamiseksi. Jukka Pekkanen nostaa niistä esiin muutamia keskeisiä.

”Tilaajan pitää mahdollistaa rakennushankkeelle realistinen aikataulu. Esimerkiksi betonirakenteiden rakentamisen aikaiselle kuivumiselle pitää jättää riittävästi aikaa. Suunnittelijan pitää huolehtia, että suunnitelmat eivät jää ylimalkaisiksi, vaan vaikeista kohdista tehdään riittävästi detaljikuvia. Pitää hyödyntää hyväksi koettuja ratkaisuja. Tällä olisi vältetty esimerkiksi monia ongelmallisia parvekerakenteita, joita on rakennettu vaikka suunnitteluratkaisut eivät ole olleet käytännössä toimivia. Urakoitsijan tulee puolestaan varmistaa, ettei rakenteiden anneta kastua ja huolehtia normaalin rakentamisaikaisen kosteuden kuivatuksesta.”

Muovimattojen emissiot liittyvät hajuihin

Myös Saaren mukaan rakenteissa suurin yksittäinen tekijä on edelleen rakennusaikainen kosteudenhallinta. Hän nostaisi tutkimuksesta esiin muovimattojen aiheuttamat emissiot. Ne liittyvät yhteen sisäilmaongelmien tutkijoiden suurempaan haasteeseen, hajuihin.

”Tiloissa oleskelevat henkilöt voivat raportoida pahasta hajusta ja tunkkaisesta ilmasta. Kun tilojen kaasuyhdisteitä mennään mittamaan epäpuhtausmittareilla, voivat tulokset kuitenkin jäädä alle raja-arvojen”, Saari kuvaa sisäilmatutkijoiden haasteita.

Rakennusteollisuus käynnisti viime vuonna tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tietoa materiaalien kosteusteknisistä ja kemiallisista ominaisuuksista esimerkiksi muovimattojen emissioiden osalta.

”Rakennuttajan vastuuta ei saa unohtaa”

Valtaosa valinnoista tehdään jo suunnitteluvaiheessa ja ennen työmaan aloitusta. Pekkanen uskoo, että monet rakennuttajat ja tilaajat eivät riittävästi tunne asiaa ja tuoreesta asiantuntijaselvityksestä voikin olla paljon apua myös heille.

”Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa määritellään tilaajan ja rakentajan vastuut. Julkisuudessa puhutaan usein vain urakoitsijan takuuvastuusta, mutta rakennuttajan vastuutakaan ei saa unohtaa. Esimerkiksi kouluhankkeissa tilaajana ja omistajana on yleensä kunta”, hän muistuttaa.

Valtaosa valinnoista tehdään jo suunnitteluvaiheessa ja ennen työmaan aloitusta.

Pekkanen toivoo, että sisäilmaongelmien kohdalla kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota rakennuksen käytön aikaiseen toimintaan.

”Rakennuksen käyttäjän ja ylläpitäjän tulee huolehtia, että rakennuksen ilmanvaihtoa käytetään suunnitellun mukaisesti, huoltotoimenpiteitä ei laiminlyödä ja ne tehdään riittävän ajoissa.”

VTT Expert Services Oy:n Sisäilman laadun hallinta rakennushankkeen eri vaiheissa -asiantuntijaselvitys on luettavissa sivulta www.rakennusteollisuus.fi/oppaitatyomaalle

Otsikkoa muokattu klo 13.23.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Ilmassa olevat epäpuhtaudet; varsinkin saneerauskohteissa uusilla IV-koneilla vedetään rakennuksen vaipasta suuria määriä epäpuhtauksia huoneilmaan. Ojasta toiseen ojaan!!
    Kosteat rakenteet; vuosia on aliarvoitu (tietoisesti?) betonin kuivumisaikoja, jolloin kosteudet on kapseloitu rakenteisiin, jossa ne muhivat pinnoitteiden alla. Ongelmat esille 2 – 10 vuoden sisällä. Ryhtiliikettä kaivataan.
    Puutteellinen ilmanvaihto; onko ilmanvaihto puutteellista rakenteiden kuivana pysymysen takia vai ihmisten hengitysilman takia? Taitaa olla puutteellista vain nykyrakenteiden takia!! Olisiko ilmanvaidon määrään tuijottamisesta päästävä rakennuksen paine-erojen hallintaan??

    Vastaa
  • Näin vasta tiloja, joihin oli tehty lattiaremonttia. Poistettu muovimattoja niin liimojen takia. Ennen käyttöönottoa oli seinäpinnoilla näkyvä kerros rakennuspölyä. Mielestäni tilat pitäisi siivota hyvin sisäilmaremontin jälkeen.

    Vastaa
  • Laitetaanvähänimeäalle

    Niitä olisi tosi hyvä käyttää, mutta ne maksavat ja nämä urakoitsijoiden omat innovaatiot ovat kätevämpiä, kun kädetönkin osaa ne asentaa ja ne voi hakea vaikka roskalavalta.

    Vastaa
  • ensio.laaksonen@iki.fi

    Vastuuta ei voi ulkoistaa.

    MRL 119 § (17.1.2014/41)
    Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus
    Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen.

    Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.

    Rakennuksen omistajavaiheessa vastuu on omistajan.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia