TTY:n professori Matti Pentti ja Tamkin koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki ovat innoissaan yhteisestä rakentamistekniin perusteiden opettamisesta teekkareille ja insinöörioppilaille.

Iso uudistus Tampereella ja Oulussa – rakennusteekkarit ja AMK-opiskelijat yhdistävät opetustaan 2018 ja 2019 syksyllä

Syksyllä 2018 aloittavat Tampereen teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun rakentamistekniikan opiskelijat pääsevät ensimmäisinä nauttimaan oppilaitosten koulutusyhteistyöstä.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Muita tekniikan aloja se koskee 2019 syksyllä. Samana vuonna alkaa myös Oulun yliopiston rakennusteekkareiden ja ammattikorkeakoulun yhteiset opinnot.

Tampereella kandivaiheessa yhteistä sisältöä on noin 90 opintopistettä talonrakentamisessa ja yhdyskuntatekniikassa. Lisäksi TAMK kaavailee tarjoavansa jatkossa talotekniikkaa myös TTY:n opiskelijoille.

Myös vapaasti valittavia vaihtoehtoja tulee lisää, kun niitä voi ottaa myös Tampereen yliopistosta. Se on kolmas osapuoli tulevaa T3-korkeakoulua.

Tampereen teknillinen yliopisto on jatkossa osa kolmen korkeakoulun T3-hanketta.

Insinööriopiskelijoilla valittavissa on kolme eri suuntautumispolkua: talonrakennustekniikka, rakennustuotanto ja infra. Vapaasti valittavien aineiden osuus on 15 opintopistettä, mutta valinnaisuutta ei ole niin paljon kuin teekkareilla, sillä vuotta lyhyempi tutkinto ja pakollinen harjoittelu rajoittavat sitä.

”Rakennesuunnittelussa lisäksi viralliset pätevyysvaatimukset pakottavat aika tiukkoihin kurssivalintoihin”, Tampereen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki sanoo.

Yhteisiä opintoja on ensimmäisinä vuosina rakentamistalouden, mittaustekniikan ja tietomallintamisen, geotekniikan, pohjarakentamisen, betonitekniikan, rakennetekniikan, rakentamisen tuotantotekniikan, yhdyskuntatekniikan perusteet. Kolmannen vuoden aineista yhteisiä on talonrakennuspuolella betonirakenteiden, puu- ja teräsrakenteiden, rakennustuotannon, rakennuttamisen ja talotekniikan perusteet. Infrapuolen opiskelijat pääsevät yhdessä opiskelemaan muun muassa väylien geometriaa ja rakenteita, maarakennustekniikkaa, infrahankkeen tuotantoa ja yhdyskuntamittauksia.

Rakennustekniikan kandidaatin kolmevuotiseen välitutkintoon tarvitaan 180 opintopistettä ja rakennusinsinööriksi 240 opintopistettä. Rakennusmestariksi pääsee 220 pisteellä. Koska mestarikoulutuksessa on myös muita enemmän työelämäopintoja, ei yhteistyö koske kuin joiltain osin heitä.

Yhteinen kampus Hervantaan ehkä 2019–2020

Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2020 kaikki opiskelijat olisivat samalla kampuksella, jolloin laboratoriotkin olisivat yhteisiä. Professori Matti Pentti kertoo, että tilaa löytyisi nykyisestä Rakennustalosta Hervannasta. Päätöstä tilaratkaisusta ei ole kuitenkaan tehty.

Laboratorioista tulee TTY:n ja ammattikorkeakoulun yhteisiä.

Yhteiset tilat helpottaisivat yhteisten opintojen järjestämistä. Kaikkia yli 200 uutta opiskelijaa ei ole kuitenkaan tarkoitus ahtaa yhteisille kursseille samaan saliin.

Nyt tunnistetut yhteiset opinnot koskevat rakentamisen perusteita, mutta eivät matematiikkaa, fysiikkaa ja mekaniikkaa.

Kaksivuotinen DI-tutkinto ja AMK-opintojen neljäs vuosi pysyvät erillisinä. Ylempi AMK-tutkinto säilyy täydennyskoulutustyyppisenä tutkintona.

Opintosuunnan vaihto sujuvoituu

Opiskelijat hakeutuvat tutkintokoulutukseen omien hakuväyliensä kautta ja valmistuvat omista oppilaitoksistaan. Yhteistyö koskee opintorakenteen yhtenäistämistä siten, että molemmilla on osaamistavoitteiltaan samoja opintojaksoja, jotka ovat helposti hyväksiluettavissa, jos halutaan siirtyä toiseen opinahjoon. Tällä vältetään samojen opintojen uudelleenopiskelulta.

Opiskelijalle yhteistyö tuo mahdollisuuden katsoa ensimmäisinä vuosina, soveltuuko hän paremmin rakennusinsinööriksi vai diplomi-insinööriksi. Opetus järjestetään erikseen AMK- ja yliopistoryhmille. Mutta jos teekkari huomaa, että hänelle sopii paremmin AMK:n opiskelutyyli, jossa harjoitustöitä ohjataan lähes kädestä pitäen, voi hän suorittaa kurssinsa näinkin. Halutessaan hän voi hakea kokonaan insinööripuolelle. Opiskelijan siirtohausta päättävät oppilaitokset itsenäisesti.

Ammattikorkeakoulun kautta opintonsa aloittanut voi puolestaan huomata, että teoreettisempi opiskelu sopii hänelle. Täydentämällä matematiikan ja mekaniikan kurssejaan hän voi joustavasti siirtyä tekniikan kandidaatin opintoihin. Tämä mahdollisuus varataan 5–10 prosentille parhaista insinööriopiskelijoista.

Tampereella Suomen suurin rakennusalan keskittymä

Tampereelle muodostuu Matti Pentin mukaan rakennusalan suurin opetuskeskittymä. Sekä TTY:ssä että AMK:ssa rakennusalan aloituspaikkoja on sata. Lisäksi tulevat arkkitehtuurin ja talotekniikan opiskelijat, monimuoto-opiskelijat sekä avoimessa yliopistossa opiskelevat.

Yhteistyö antaa ammattikorkeakoulun nyt puhtaasti opetukseen keskittyneelle henkilökunnalle mahdollisuuden osallistua TTY:n tutkimusprojekteihin.

2019 yhteinen opetus laajenee arkkitehtuuriin

Vuonna 2019 yhteiset opinnot laajenevat koskemaan muitakin tekniikan aloja, sillä silloin kolme oppilaitosta, yliopisto, teknillinen yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhdistyvät yhteiseksi säätiömuotoiseksi konserniksi. AMK säilyy omana osakeyhtiönä, vaikka onkin säätiöyliopiston omistuksessa.

Arkkitehtuurin ja rakennusarkkitehtuurin opiskelijat halutaan mukaan yhteisopintoihin vuonna 2019.

Yhteinen opetus koskee silloin myös arkkitehtuurin ja AMK:n rakennusarkkitehtuurin opiskelijoita. Yhteistyö mahdollistaisi parhaille rakennusarkkitehtiopiskelijoille nykyistä sujuvamman tien jatkaa koulutusta arkkitehdiksi. Tässä asiassa tosin Safan näkemys on ollut edelleen muita kriittisempi.

Rakennusarkkitehdin opintoihin kuuluu enemmän tekniikkaa ja tietokoneavusteista suunnittelua kuin taiteeseen painottuvassa arkkitehtikoulutuksessa.

”Myös arkkitehtiopiskelijat voisivat hyötyä näistä työelämässä tarvittavista taidoista”, Lähteenmäki sanoo.

Oulussa AMK muuttaa Linnanmaalle 2020

Tampereen tavoin Oulussa yliopiston rakennusosasto ja ammattikorkeakoulu lähtevät yhteistyöhön. Otaniemi jää siten yksinäiseksi linnakkeeksi tieteeseen keskittyvänä ns. huippukorkeakouluna. Tosin sitä muodosttaessa yhtenä uhka esitettiin jopa, että jos rakennusalasta ei ole huipputieteen tekijöiksi, niin sitten se sysätään osaksi ammattikorkeakoulua.

Oulussa lukuvuoden 2019–20 aikana toteutetaan mahdollisesti ainakin yksi yhteinen opintojakso rakennusteekkareille ja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Laajemmin yhteistyö lähtee käyntiin lukuvuoden 2020–21 aikana, kun koko ammattikorkeakoulu sote-alaa lukuun ottamatta siirtää toimintansa Linnanmaalle yliopistolta saneerattuihin tiloihin.

Oulussa arkkitehdit ovat jo muuttaneet Linnanmaalle ja rakennusalan di-koulutus on käynnistynyt uudelleen. AMK siirtyy 2020 yhteiselle kampukselle.

Siinä vaiheessa yliopisto on saanut 1990-luvulla lakkautetun rakennusalan diplomi-insinöörikoulutuksensa taas täyteen vauhtiin. Viime syksynä otettiin parikymmentä tekniikan kandidaatin tutkinnon kone- tai ympäristötekniikan puolelta tai amk-insinöörin tutkinnon suorittanutta suoraan maisterivaiheeseen. Ensimmäiset 40 tekniikan kandivaiheen opiskelijaa valitaan kesällä 2019.

Oulussa kandivaiheen opinnot jakautuvat toisen vuoden jälkeen kahtia. Näistä vesi- ja yhdyskuntatekniikan opinnot jakautuvat vielä maa- ja pohjarakentamiseen, vesihuoltotekniikkaan, jätetehuolto- ja materiaalitekniikkaan ja tie- ja liikennetekniikkaan. Rakennesuunnittelu ja rakentamisteknologia jakautuu siltoihin ja erikoisrakenteisiin sekä rakentamisteknologiaan.

Professorihaut käynnissä, uutena sisäilma-asiat

Parhaillaan on käynnistymässä maa- ja pohjarakennustekniikan professorin sekä tie- ja liikennetekniikan professorin haku.

Vuonna 2019 on tarkoitus saada myös kolmas koulutusohjelma, elinkaari- ja talotekniikka, jonka professuurin tehtäviä juuri määritellään.

”Opintosuuntaan on suunniteltu liitettäväksi sisäilma-asioihin ja rakennusterveyteen liittyvät opinnot”, koulutusalajohtaja Jukka Hiltunen kertoo. Opetuksesta on tulossa varsin poikkitieteellinen, sillä siinä halutaan hyödyntää myös yliopiston lääketieellistä osaamista.

Yhteiset laboratoriot ja yhteisiä kursseja

Yhteisistä laboratoriotiloista ammattikorkeakoulun vastuualueelle on tulossa betoni- ja päällystelaboratoriot. Geotekniikan sekä vesi- ja ympäristötekniikan laboratoriotoiminnat tulisivat yliopiston vastuulle.

Opintopolut suunnitellaan Hiltusen mukaan siten, että siirtyminen yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä on selkeää ja helppoa: tekniikan kandidaatin tutkinnosta amk-insinööriksi täysipäiväisesti opiskellen vuodessa ja amk-insinööristä DI-tutkintoon kahdessa vuodessa.

”Tavoitteen toteuttaminen vaatii joitakin muutoksia sekä amk:n että yliopiston tutkinto-ohjelmissa.

”Yhteistä opetusta opintojaksotasolla ei ole vielä ehditty tarkemmin pohtia”, kertoo Oulun ammattikorkeakoulun koulutuksesta vastaava johtaja Jyrki Röpelinen. Tampereen kokemuksista aiotaan ottaa mallia.

Oulussa yhteiset kurssit AMK:n ja yliopiston välillä ovat mahdollisia vasta 2020. ”Joustava opintopolkumalli on kuitenkin jo syksyllä 2019 kandivaiheesta aloittaville yliopisto-opiskelijoille käytössä”, Röpelinen kertoo.

Oulussa yhteistyöhön tulee mukaan myös arkkitehtiopetus. Arkkitehti- ja rakennusarkkitehtikoulutusten osalta on aloitettu jo kokeiluja yhteisen opintojakson ja opiskelijoiden yhteisen tekemisen kautta.

”Tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö opetuksessa ja rakennusarkkitehtien entistä joustavampi siirtymismahdollisuus arkkitehtikoulutukseen. Tänä keväänä valmistuvissa ensimmäisissä rakennusarkkitehdeissä onkin jo kiinnostuneita jatkajia.”

Otsikkoa muokattu klo 11.13.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Iso uudistus Tampereella ja Oulussa – rakennusteekkarit ja AMK-opiskelijat yhdistävät opetustaan 2018 ja 2019 syksyllä”

  1. Artikkelissa todetaan, että Aalto-yliopiston perustamisvaiheessa olisi uhkana ollut rakennusalan opetuksen siirtäminen ammattikorkeakouluun. Totean, ettei tällaisia suunnitelmia ollut kun sen kandi- ja maisterikoulutusta uudistettiin Insinööritieteiden korkeakoulussa. Olin korkeakoulun dekaani vuosina 2010-2013 ja toimin koulutusuudistuksen vastuuhenkilönä.

  2. Kirjoitin muutamien rakennusalan professorien silloin minulle kertomasta uhasta, jos rakentajia ei alan vaatimattoman tutkimuspanoksen vuoksi huolittaisikaan osaksi huippuyliopistoa. Suunnitelmatasolle tuo ei onneksi edennyt, vaikka sen jälkeen esimerkiksi RYM-Shokin haaksirikko osoitti tutkimushuolen varsin aiheelliseksi.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi