Helsinkiläismies vaati yritykseltä 60 000 euroa vastineeksi kaavavalituksen perumisesta, yritys maksoi 25 000

Saako Suomessa tehdä rahaa kaavavalituksen avulla? Tähän kysymykseen ottaa pian kantaa Helsingin hovioikeus.

Hovioikeuden käsiteltäväksi tuleva tapahtumasarja sai alkunsa Haagasta vuonna 2013. Helsinkiläismies vaati silloin asianajajansa kanssa helsinkiläiseltä kiinteistöyhtiöltä 60 000 euroa vastineeksi siitä, että mies peruisi asemakaavasta tekemänsä valituksen.

Asemakaava, josta mies oli valittanut, mahdollisti Haagassa sijainneiden toimisto- ja asuntolatilojen muuttamisen asunnoiksi.

Kiinteistöyhtiö Helsingin kiinteistökaari oli sopinut ostavansa asemakaava-alueelta kiinteistöomaisuutta Kodittomien tuki -nimiseltä yhdistykseltä sillä ehdolla, että kaavamuutos saa lainvoiman viimeistään helmikuun lopussa 2014.

Jos kaavavalitus olisi edennyt hallinto-oikeuteen asti, asian käsittelyyn olisi kulunut niin paljon aikaa, ettei kaava todennäköisesti olisi saanut lainvoimaa sopimukseen kirjattuun takarajaan mennessä.

Kiusantekoa yhdistykselle?

Kunnallisvalitus on demokratian kuntalaisille tarjoama tapa vaikuttaa heidän elinympäristöönsä liittyviin päätöksiin. Se on toisaalta myös oiva tapa hidastaa hankkeita, joista valittaja ei pidä.

Helsingin käräjäoikeudessa todistajana kuullun Kodittomien tuki -yhdistyksen hallituksen sihteerin mielestä tässä valituksessa kyse oli jälkimmäisestä.

Hänen mielestään helsinkiläismies valitti kaavasta tehdäkseen kiusaa yhdistykselle. Motiivi kiusanteolle oli olemassa. Yhdistyksen hallituksen entisenä jäsenenä ja varajäsenenä vaikuttanut helsinkiläismies ja yhdistys olivat riitautuneet siitä, kuinka paljon miehellä oli oikeutta laskuttaa yhdistykselle tekemistään töistä.

Mies ei ollut yhdistykseen työsuhteessa, vaan hän oli laskuttanut tekemistään töistä toiminimensä kautta.

Mies itse perusteli hallinto-oikeuteen heinäkuussa 2013 tekemäänsä valitusta muun muassa sillä, että kaavamuutoksen seurauksena 80 ihmistä oli jäänyt asunnottomaksi.

Mies luopui korvausta vastaan

Kiinteistöyhtiölle asian käsittelyn pitkittyminen olisi aiheuttanut taloudellista vahinkoa. Se arvioi, että kiinteistön tyhjillään pitäminen olisi maksanut sille 10 000 euroa kuukaudessa.

Tämä olisi tullut kiinteistöyhtiölle kalliiksi, sillä yhtiö pelkäsi, että kaavavalituksen käsittelyyn voisi mennä kaksikin vuotta.

Yhdistys tarvitsi kaupasta saatavia rahoja vieläkin kipeämmin.

”Kaupan peruuntuminen olisi ollut yhdistykselle paha paikka tai jopa sen tuho, sillä Helsingin kaupunki oli ilmoittanut, ettei kiinteistö kelvannut kaupungin palvelutoimintaan”, käräjäoikeuden tuomiossa kirjoitetaan.

Lopulta kiinteistöyhtiön asianajaja otti yhteyttä valittajaan ja kysyi, luopuisiko mies valituksesta korvausta vastaan. Mies pyysi asianajajansa välityksellä 60  000 euroa. Osapuolet sopivat 25  000 euron korvauksesta. Tämän seurauksena valittaja perui kunnallisvalituksen ja kiinteistöyhtiö pääsi toteuttamaan haluamaansa miljoonahanketta.

Poliisi kiinnostui

Tapahtumasarja ei kuitenkaan loppunut tähän, sillä poliisi kiinnostui asiasta. Lopulta syyttäjä vaati kaavasta valittaneelle helsinkiläismiehelle ja hänen asianajajalleen tuomiota törkeästä kiskonnasta. Punnittuaan tapahtumia Helsingin käräjäoikeus tuli kuitenkin siihen lopputulokseen, ettei asiassa ollut tapahtunut rikosta.

Käräjäoikeus katsoi, että kiinteistöosakeyhtiöllä oli todellinen ja varteenotettava vaihtoehto korvauksen maksamiselle. Tämän vuoksi oikeus ei katsonut kiinteistöosakeyhtiön olleen ”kiskontarikossäännöksessä tarkoitetulla tavalla riippuvaisessa asemassa”.

Nyt tapaus on kuitenkin etenemässä hovioikeuden käsittelyyn. Hovioikeus ei kuitenkaan tutki törkeään kiskontaan liittyvää syytettä. Sen sijaan se ottaa kantaa siihen, ovatko miehet syyllistyneet törkeään kiristykseen. Asian pääkäsittely toimitetaan hovioikeuden mukaan 27. huhtikuuta.