Kuva: Kone

Hissiyhtiö Koneesta tuli suuryritys, koska nuori opiskelija halusi pitää tauon lukemisesta New Yorkissa

Menestyksessä on usein kyse sattumasta.

Kirjoittaja(t) Marko Junkkari / HS

Hissi- ja liukuporrasvalmistaja Kone on Suomen teollisuuden lippulaiva, joka tekee hurjaa tulosta vuosikymmenestä toiseen. Yhtiötä johtaa ja omistaa Herlinin suku jo neljännessä polvessa. Koneen markkina-arvo on 18,5 miljardia euroa.

Koneen osalta ratkaiseva käänne sattui eräänä syysiltana vuonna 1927 New Yorkissa.

Heikki Herlin, Koneen omistajan Harald Herlinin poika, luki tenttiin New Yorkin kaupunginkirjastossa. Hän oli 26-vuotias eikä tiennyt, mitä elämältä halusi.

Nuori insinööri oli pari vuotta aiemmin lähtenyt Yhdysvaltoihin töihin. Hän oli työskennellyt Reo Motorsilla ja Westinghousella.

Herlin oli töissä Otisilla

Herlin oli tykästynyt amerikkalaiseen elämänmenoon ja aikoi jäädä maahan. Hän oli saanut työpaikan hissivalmistaja Otisilta New Yorkista. Herlinin tehtävä oli suunnitella ja piirtää hissien asentamiseen liittyviä kannattimia.

Hän oli myös kirjautunut Columbian yliopistoon Industrial Engineering -kurssille opiskelemaan teollisuusorganisaation johtamista.

Herlinin tehtävä oli suunnitella ja piirtää hissien asentamiseen liittyviä kannattimia.

Tuona syysiltana Heikki Herlin lähti haahuilemaan New Yorkin kaupunginkirjastossa. Hän päätyi kirjaston kortistohuoneeseen.

Umpimähkään Herlin veti esille indeksikortin – ja miljoonien kirjojen joukosta käteen sattui Surgeon’s Stories. Siis Zachris Topeliuksen Välskärin kertomusten englanninkielinen laitos.

Heikki Herlin lainasi kirjan.

Koti-ikävä valtasi mielen

Välskärin kertomuksia oli ilmestynyt 1850-luvun alussa, ja ensimmäinen englanninkielinen käännös julkaistiin ilmeisesti vuonna 1872.

Heikki Herlin (vas.) ja Onni Marjola kävelyllä Wilkinsburgissa Yhdysvalloissa kesäkuussa 1927. Marjola oli Herlinin kollega Westinghousen tehtaalla. Kuva: Koneen arkisto

Koska elämme nykyaikaa, voimme tarkistaa tätä tarinaa internetistä. Sieltä löytyy Googlen digitoimia versioita kirjasta. Vuonna 1900 ilmestyneessä niteessä on näköjään New Yorkin kaupunginkirjaston leima. Ehkäpä se on juuri se sama kappale, jonka Heikki Herlin syksyllä 1927 lainasi ja luki New Yorkissa.

”Miljoonakaupungin sykkeessä Välskärin kertomukset heräsi eloon. Heikin valtasi syvä koti-ikävä”, Karl-Erik Michelsen kirjoittaa vuonna 2013 ilmestyneessä Kone-historiassa. Kohtaus kuvataan tarkasti Heikki Herlinin kirjoittamassa, julkaisemattomassa käsikirjoituksessa.

Herlin päätti palata Suomeen.

Teknologinen murros käynnissä hisseissa

Heikki Herlin tuli keväällä 1928 Koneen palvelukseen, väliportaan johtajaksi. Harald Herlin oli ostanut Koneen vuonna 1924 ja toimi yhtiön johtokunnan puheenjohtajana. Alun perin yhtiö oli perustettu vuonna 1905.

Hissiteknologiassa oli noihin aikoihin käynnissä suuri teknologinen murros.

Koneen hissit käyttivät perinteistä telavetoteknologiaa. Mutta amerikkalainen Otis oli juuri esitellyt kitkaan perustuvan vetopyörähissin. Siinä hissikorin nosti vetokoneisto, jossa teräsköysi johdettiin vetopyörän yli, ja korin toisella puolella oli vastapaino. Heikki Herlin oli Otisilla tutustunut keksintöön.

New Yorkin kaupunginkirjastosta Herlin oli löytänyt Välskärin kertomusten lisäksi Otisin johtavien suunnittelijoiden kirjoittaman kirjan, jossa esiteltiin tarkasti vetopyörähissin teknologian laskentakaavat ja mitoitukset. Hän oli tehnyt kirjasta tarkat muistiinpanot.

Herlin puhui vetopyörähissien puolesta

Heikki Herlinin palatessa Suomeen Kone oli juuri muuttanut Sörnäisten Haapaniemenkadulle. Tilat oli suunniteltu telavetoteknologiaa käyttävien hissien valmistamiseen. Mutta Herlin alkoi puhua vetopyörähissien puolesta – etenkin sen jälkeen, kun Stockmann vuonna 1928 jätti Koneelle tarjouspyynnön uuden tavaratalonsa hisseistä ja liukuportaista.

Stockmannin tilaus oli pienelle konepajalle valtava. Valtavassa tavaratalossa olisi viisi pikahissiä, paternosterhissi, kolme liukuporraskokonaisuutta sekä pienempiä hissejä.

Heikki Herlin tuli keväällä 1928 Koneen palvelukseen, väliportaan johtajaksi.

Osa Koneen johtajista sanoi, että tilausta varten olisi hankittava ulkomainen kumppani. Syntyi kiista, jonka Heikki Herlin voitti. Kone sai tilauksen. Ja heti perään Kone voitti tarjouskilpailun uuden eduskuntatalon hisseistä.

Mutta Heikki Herlin oli jo kyllästynyt keskijohdon valtataisteluihin. Hän irtisanoutui.

Maailman neljänneksi suurin hissiyhtiö

Koneen vaiheet jakautuvat sukupolviin.

Harald Herlin aloitti, ja Heikki Herlin teki konepajasta suuren teollisuusyrityksen.

Heikki Herlin palasi Koneen toimitusjohtajaksi vuonna 1932. Koneen hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1941–1987.

Heikin poika Pekka Herlin nousi Koneen toimitusjohtajaksi vuonna 1964, ja hänen kaudellaan yhtiö kansainvälistyi nopeasti. Antti Herlin aloitti Koneen pääjohtajana 1996. Hän teki Koneesta aidosti globaalin toimijan.

Kone työllistää nyt noin 55 000 ihmistä yli 60 maassa. Se on maailman neljänneksi suurin hissiyhtiö. Suurin on Otis.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Hissiyhtiö Koneesta tuli suuryritys, koska nuori opiskelija halusi pitää tauon lukemisesta New Yorkissa”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi