Jorma Säteri uskoo suomalaisen sisäilman tason olevan hyvä verrattuna suureen osaan muuta Eurooppaa. Kuva Liisa Takala.

Jorma Säteri tuntee suomalaisen sisäilman – ”Todellisuus ei ole aivan niin paha kuin miltä usein vaikuttaa”

Jorma Säterille tuli alkuvuodesta täyteen kaksi vuosikymmentä Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtajana.

Kirjoittaja(t) Maria Huusko

”Tuona aikana sisäilmastotavoitteet ovat tulleet mukaan kaikkeen rakentamiseen. Jo tilaajilla on tiedossa, että tähän pitää panostaa.”

Hän kiinnostui lvi-tekniikasta ja sisäilmasta opiskellessaan 1980-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa.

”Tuntui sopivan ihmisläheiseltä olla tekemisissä perusasioiden kuten puhtaan veden ja ilman kanssa.”

Kapula Sisäilmayhdistyksen vetäjänä vaihtui maaliskuun puolivälissä. Diplomi-insinööri Mervi Ahola aloitti päätoimisena toiminnanjohtajana 15.3.

Säteri työskentelee päätoimisesti Metropolia-ammattikorkeakoulussa lehtorina sekä osaamisaluepäällikkönä. Hänen vastuullaan ovat talotekniikan, rakennusalan työnjohdon sekä maanmittauksen tutkinto- ja täydennyskoulutukset.

Tietoisuus ongelmista on kasvanut

Säterin mukaan suomalaisten tietoisuus sisäilmasta ja sen ongelmista on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana valtavasti. Silti hänellä on toisinaan epätoivoinen olo, kun sisäilmaongelmia tulee esille enemmän kuin niitä ehditään korjata.

Jorma Säteri

  • 55-vuotias
  • LVI-tekniikan diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu 1989
  • Osaamisaluepäällikkö, Metropolia-ammattikorkeakoulu, 2015–
  • Lehtori, Metropolia-ammattikorkeakoulu, 2009–
  • Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys, 1998–3/2018
  • Vanhempi tutkija, VTT, 1994–1998
  • Tutkija, Teknillinen korkeakoulu, 1989–1994

 

”Rakennuskantamme suurin massa, 1970-luvun rakennukset, on vasta tulossa peruskorjausikään. Kun korjaustarpeen kasvu on osunut samaan aikaan sisäilmatietoisuuden kasvun kanssa, ongelmia osataan hakea paremmin, ja ne tulevat paremmin esille.”

Säterin opiskellessa 1980-luvulla Suomessa alettiin puhua sairas rakennus -oireyhtymästä ja selvittää siihen vaikuttavia tekijöitä.

”Oireyhtymä alkoi purkaantua tarkemmin määritellyiksi altistumisiksi, ja rakennusten kosteusvaurioiden merkitys nousi esille.”

1980-luvulla puhuttivat myös lämpötilat, veto sekä epäpuhtaudet kuten radon ja formaldehydi. 1990-luvulla olivat vahvasti esillä lattiarakenteiden päästöt, puhuttiin ammoniakkiongelmasta.

”Edelleen ongelmia esiintyy lattiarakenteissa”

Säterin mukaan vapaaehtoisen M1-luokituksen avulla Suomesta on saatu poistettua uusien rakennusmateriaalien aiheuttamat ongelmat, kuten formaldehydipäästöt.

”Edelleen ongelmia esiintyy lattiarakenteissa. Betonissa tai rakenteessa oleva kosteus reagoi tiettyjen materiaalien, kuten muovimaton, liiman tai tasoitteiden kanssa ja aiheuttaa kaasuja sisäilmaan”, Säteri sanoo.

Pienhiukkasten vaikutuksista terveyteen alettiin puhua 1990- ja 2000-luvuilla.

”Tutkimuksilla selvitettiin, mihin pienhiukkaset ihmisessä kulkeutuvat. Niiden havaittiin lisäävän sydän- ja verenkiertoelimistön sekä hengityselinten sairauksia.”

Pienhiukkasten vaikutuksista terveyteen alettiin puhua 1990- ja 2000-luvuilla.

Maailman terveysjärjestö on todennut myös kosteus- ja homevaurioiden aiheuttavan terveyshaittoja. Säterin mukaan vielä ei vain tiedetä, millä mekanismilla ne haittoja aiheuttavat, mitä vaurioituneesta rakenteesta tulee ja mihin se elimistössä vaikuttaa.

”Tästä johtuu usein vastaan tuleva epäselvyys siitä, mitkä rakennuksen vauriot aiheuttavat haittoja ja pitäisikö ne korjata vai ei.”

Säteri muistuttaa, että on tärkeää säilyttää ihmisten luottamus siihen, että rakennus on kunnossa.

”Se säilytetään pitämällä huolta siitä, että rakenteet ovat kunnossa, ilmanvaihto ja tekniikka toimivat ja ihmisten valituksiin suhtaudutaan asiallisesti. Tätä ei ole riittävästi osattu tehdä, ja osittain siksi tilanne on kärjistynyt.”

Pohjoismaissa on korkea vaatimustaso

Säterin mukaan pohjoismaiset ilmanvaihdon määräykset ovat perinteisesti olleet muuta Eurooppaa vaativammat ja edellyttäneet suunnitelmallista sekä hallittua ilmanvaihtoa jo 1970-luvulta lähtien. ”Tutkimusperinnön lisäksi toinen syy tiukempiin määräyksiin on, että Pohjoismaissa valtio on halunnut määräyksillä vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin myös ihmisten kodeissa.”

Säteri uskoo suomalaisen sisäilman tason olevan hyvä verrattuna suureen osaan muuta Eurooppaa.

”Meidän erityisongelmamme ovat kosteus- ja homevauriot. Todellisuus ei silti ole aivan niin paha kuin miltä usein vaikuttaa. Kosteus- ja homevaurioita on, mutta ne pystytään korjaamaan kohtuullisilla kustannuksilla, jos niihin puututaan ajoissa.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Jorma Säteri tuntee suomalaisen sisäilman – ”Todellisuus ei ole aivan niin paha kuin miltä usein vaikuttaa””

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi