”Naapuriluokassa pyöri darthvadereita suojapuvuissaan, vieressä lapset kävivät normaalisti koulua”

Lauttasaarelainen opettaja hermostui, kun oireilusta huolimatta isoa remonttia luvataan vasta vuosikymmenen vaihteeseen.

Lauttasaaren ala-asteen koulussa on todettu useissa luokkatiloissa sädesientä jo vuonna 2015. Kuva: Mika Ranta / HS

Helsingin suurimmalla ala-asteella Lauttasaaressa aiotaan tehdä suuri remontti vuonna 2020. Osaa opettajista ja lasten vanhemmista tämä huolestuttaa, koska koululta on löydetty sädesientä ja sisäilmaongelmia useista luokista jo 2015.

Joitakin myös epäilyttää, onko kaikki ne luokat korjattu, joista ongelmia on löydetty. Toisia luokkia ei taas ole tutkittukaan, vaikka ne sijaitsevat vierekkäin ongelmaisiksi jo todettujen kanssa.

”Olen itse ollut kuukauden verran sairauslomalla joulun jälkeen. Myös lapsilla oireilu on lisääntynyt”, sanoo opettaja Tiina Halttunen. Häntä sieppaa myös se, että opettajia on hänen mukaansa kehotettu olemaan puhumatta sisäilmaongelmista.

”On sekin irvokasta, kun naapuriluokassa pyörii jotain darthvadereita suojapuvuissaan rakenteita tutkimassa, kun vieressä lapset käyvät normaalisti koulua.”

”Ikkunariveet korjattiin”

Kaupunkiympäristön toimi­alan sisäilmatiimin erityisasiantuntija Riitta Harju vakuuttaa, että kaikki tilat, joissa mikrobiongelmia on havaittu, on myös korjattu.

”Eri tilojen ikkunakarmien eristeistä otettiin yhteensä kymmenen näytettä, joista viidessä todettiin mikrobivaurio”, Harju kertoo.

”Ikkunariveet korjattiin kaikissa viidessä tilassa, joissa vaurio havaittiin, sekä lisäksi yhdessä tilassa, jota ei erikseen tutkittu. Korjauksessa poistettiin vaurioituneet ikkunariveet ja lisäksi liittymät tiivistettiin.”

”On sekin irvokasta, kun naapuriluokassa pyörii jotain darthvadereita suojapuvuissaan rakenteita tutkimassa, kun vieressä lapset käyvät normaalisti koulua.”

Harjun mukaan on yleinen käytäntö, ettei kaikkia tiloja tutkita.

”Kun on tarpeeksi näyttöä siitä, että tietyntyyppisissä rakenteissa on vaurioita, voidaan olettaa, että kaikissa samankaltaisissa rakenteissa voi olla vaurioita ilman, että niitä erikseen tutkitaan. Kaikki tilat korjataan joka tapauksessa viimeistään peruskorjauksessa”, Harju sanoo.

Sisäilmatutkimuksia tarkennettu

Vuoden 2015 jälkeen sisäilmatutkimuksia on tarkennettu kahdella lisäselvityksellä, jotka on Harjun mukaan tehty peruskorjauksen hankesuunnittelua varten.

Jatkotutkimuksissa havaittiin paikallisia kosteusvaurioita kahden tilan lattiassa. Myös nämä tilat on Harjun mukaan korjattu poistamalla lattiasta vaurioitunut materiaali ja korvaamalla se uudella.

Lisäksi tiloissa on tehty ja tehdään pienempiä korjauksia sisäilman laadun parantamiseksi. Osaan sekä tutkituista että tutkimattomista tiloista on myös asennettu luokkakohtaisia ilmanvaihtokoneita.

Tiivistystyöt alkamassa

Viimeisin viesti koulun sisäilmailmatilanteesta on tullut vanhemmille Wilmassa maanantaina. Siinä kerrotaan, että koulun tiloissa on alkamassa sisäilmaongelmiin liittyviä tiivistystöitä.

Lisäksi viestissä kerrotaan, että koulun sisäilmatilanteesta, tutkimuksista ja korjauksista ollaan järjestämässä henkilöstölle ja oppilaiden vanhemmille keskustelutilaisuudet.

Koulun tiloissa on alkamassa sisäilmaongelmiin liittyviä tiivistystöitä.

Kaikkia vanhempia kaupungin tiedotus asiassa ei vakuuta.

”Kaupungin viesti on koko ajan ollut, että ongelmia tutkitaan ja korjauksia tehdään löydösten perusteella. Ongelmana on, etteivät tutkimukset ole olleet kattavia, mistä kertoo oireilujen jatkuminen koulussa”, sanoo Kristiina Lindh.

Vetoomus: Perusteelliset tutkimukset aloitettava

Lindh kertoo, ettei ole saanut kaikkia pyytämiään asiakirjoja tehdyistä korjauksista, mikä herättää kysymyksiä siitä, mitä todellisuudessa on tehty.

Muun muassa vanhempainyhdistyksen johtokunnasta ja koulun johtokunnan jäsenistä koostuva joukko on keskiviikkona lähettänyt Helsingin johdolle vetoomuksen, jossa vaaditaan, että väistötilat on saatava jo syksyksi 2018.

Tarkkaa tietoa oireilevien määrästä Lindhillä ei ole, mutta  hän on saanut useita kymmeniä yhteydenottoja perheiltä, joiden lapset oireilevat. Osa lapsista ei kykene tulemaan Myllykallion tiloihin.

Vetoomuksessa vaaditaan myös, että Myllykallion toimipisteessä on aloitettava välittömästi kattavat, perusteelliset ja puolueettoman tahon tekemät tutkimukset, jotka koskevat päärakennuksen kaikkia tiloja, myös jo remontoituja.

Lapsia on enemmän kuin tiloja

Lauttasaaren koulutilanne on ollut pitkään vaikea siksi, että lapsia on alueella ollut enemmän kuin tiloja heille. Tilanne on nyt hiukan helpottanut, koska Myllykalliontiellä sijaitsevan pääkoulun vierestä on remontoitu lapsille lisää tilaa vanhasta Hedengrenin toimistorakennuksesta.

Halttusen raportoimat ja tutkimuksissa jo 2015 todetut sisäilmaongelmat liittyvät siis vanhaan koulurakennukseen.

Sen rakennuksen peruskorjauksen aikataulu puolestaan on kiinni siitä, milloin Lauttasaareen valmistuu uusi ala-aste. Vattuniemenkujalle ollaan rakentamassa uusia koulu- ja päiväkotitiloja, joiden piti olla käytössä syksyllä 2019. Viimeisin tieto on, että tilat valmistuisivat vuonna 2020.

Myllykalliontiellä sijaitsevan pääkoulun vierestä on remontoitu lapsille lisää tilaa vanhasta Hedengrenin toimistorakennuksesta.

Toisen suomenkielisen ala-asteen avaamisen jälkeen olisi siis Myllykalliontien koulutilojen vuoro päästä peruskorjattavaksi, tähän on varattu rahaa Helsingin investointiohjelmassa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa johtava Liisa Pohjolainen sanoo olleensa siinä käsityksessä, että koulutilojen riittävyyden suhteen Lauttasaaressa suunnitelmat ovat nyt hyvällä pohjalla. Hän sanoo saaneensa vasta hiljattain tarkempaa tietoa Myllykalliontien tilanteesta.

”Täytyy selvittää tarkemmin, mihin tämän vuoksi täytyy ryhtyä”, hän lupaa.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia