PES-Arkkitehdeilla on tukijalka Kiinassa ja paljon kotimaisia töitä

Kiinan projektit yhdistetään yleensä pelkästään PES-Arkkitehtien perustajaan, arkkitehti Pekka Salmiseen.

Etenkin alkuvaiheessa ja esimerkiksi Wuxin oopperatalon kilpailussa on ollut mukana arkkitehti Tuomas Silvennoinen ja suuri joukko asiantuntijoita sekä toimiston suunnittelijoita Suomessa ja Shanghaissa.

Uusi sukupolvi vallassa

Sukupolvenvaihdos näkyy selkeästi 70 hengen arkkitehtitoimiston johdossa. Rakennustekniikan diplomi-insinööri Jarkko Salminen ja Silvennoinen ovat nykyiset pääomistajat. Omistajajoukkoon kuuluvat myös Pekka Salminen ja arkkitehti Arttu Suomalainen.

Kvartetin työnjako on käytännöllisistä syistä selkeä. Isä-Salminen hoitaa Kiinan hankkeita ja poika-Salminen toimitusjohtajuutta, Silvennoinen johtaa kotimaan arkkitehtuurisuunnittelua ja Suomalainen toimii terminaalien pääsuunnittelijana.

”Työnjako on toiminut hyvin. Kaikki omistajat ovat mukana toiminnassa, ja toimisto on kasvanut”, Silvennoinen kertoo.

Toimiston henkilömäärä oli tällä vuosituhannella pienimmillään vuonna 2000, jolloin sen palkkalistoilla oli 15 henkilöä. Kasvu on ollut tasaista vuodesta 2005 lähtien.

Toimitusjohtajan tarve liittyi kansainvälistymiseen

Jarkko Salminen aloitti toimitusjohtajana 2000. ”Meillä tarve täyspäiväisestä toimitusjohtajasta liittyi kansainvälistymiseen”, Pekka Salminen sanoo.

Ennen Jarkkoa toimitusjohtajana oli kolme vuotta Suomalainen, mutta hän halusi takaisin kokopäiväiseen pääsuunnittelijan rooliin. Hän tuli toimistoon töihin 1992 lentoaseman pysäköintitalon projektiarkkitehdiksi.

Silvennoinen tuli toistamiseen PES-Arkkitehdeille vuonna 2002. Hän aloitti ensimmäisen kerran arkkitehtiopiskelijana toimiston töissä 1995 ja aloitti työnsä Suomalaisen tapaan lentoaseman projekteissa. Seuraavana vuonna hän oli mukana Pekka Salmisen kanssa saksalaisen Marienkirchen konserttisalin arkkitehtikilpailussa.

Silvennoinen oli pitkään mukana Kiinan projekteissa, mutta hän ei työskentele siellä nyt aktiivisesti Chengdussa sijaitsevan tornitalon valmistuttua.

”Minulla on mahdollisuus olla Kiinassa joka toinen kuukausi 10–14 päivää”, Pekka Salminen kertoo.

Kiinalaistuloja viidennes

Kiinan projektit tuovat nyt viidenneksen toimiston liikevaihdosta. ”Jos projektien osuus olisi suurempi, minulle ei olisi mikään ongelma lähteä Kiinaan”, Silvennoinen toteaa.

”Yksi brittiarkkitehti sanoi Kiinassa vuonna 2005, että täällä täytyy olla nyt, jos haluatte olla täällä viiden vuoden päästä. Kiinassa täytyy ylläpitää koneistoa koko ajan.”

Pekka Salminen näkee Kiinan toiminnot tärkeänä globaalina tukijalkana. ”Jos kotimaassa menee huonosti, Kiinassa on mahdollisuus toimia.”

”Kiinassa ei voi tehdä mitään, jos ei ole hyvää suhdetta tärkeimpiin toimeksiantajiin. Valitettavasti joissakin projekteissa Suomessa suhde toimeksiantajaan on katoamassa, kun väliin on tullut suodattava, ei-kokoava kerros”, Pekka Salminen kertoo.

Lentokentällä jättihanke

Kotimaassa toimistolla on käynnissä isoja hankkeita: Helsinki-Vantaan ei-Schengen-alueen terminaalin laajennuksen, länsimetron jatkeen kahden aseman, Jyväskylän Hippos-hankkeen sekä Helsinki Gardenin suunnittelu Arkkitehtuuritoimisto B & M:n kanssa.

Kiinassa on loppusuoralla Fuzhou Strait Culture and Art Centren rakentaminen.

”Nykytahti arkkitehtitoimistoissa on kova, kun suunnittelu tapahtuu yhtä aikaa rakentamisen kanssa”, Silvennoinen sanoo.

Yhtiöllä on Helsingissä kaksi toimistoa. Koko yhtiön viime vuoden liikevaihto oli hieman alle kahdeksan miljoonaa euroa.

”Arkkitehtuuri on aina ollut meidän tuotteemme. Tämä ei eroa bisneksen kannalta mitenkään muista asiantuntijayrityksistä”, Silvennoinen ja Salminen toteavat.