Kokeile kuukausi maksutta

Amos Rex -taidemuseo on viimein valmis – Grafiikka näyttää museon poikkeuksellisen rakenteen

Lasipalatsinaukion alle rakennettu Amos Rex -taidemuseo on valmistunut.

Havainnekuva Lasipalatsinaukiosta. Kuva: JKMM Architects

Rakennus luovutettiin museolle viime perjantaina, ja nyt siellä valmistellaan museon ensimmäistä näyttelyä, jonka on määrä avautua yleisölle 30. elokuuta.

Yli kaksi vuotta kaupunkilaisilta rakennustyömaan vuoksi suljettuna ollut Lasipalatsinaukio avataan jälleen heinäkuussa, jolloin se palautuu rennoksi julkiseksi tilaksi.

Taidemesenaatti Amos Andersonilta nimensä saanut Amos Rexin (kirjaimellisesti ”kuningas Amos”) taidemuseo ja kulttuurikeskus koostuu Lasipalatsista, elokuvateatteri Bio Rexistä ja Lasipalatsinaukion alla olevasta tilasta.

Museon sisäänkäynti on Lasipalatsin puolella. Suurin osa Lasipalatsin nykyisistä toiminnoista, muun muassa ravintola, kahvilat ja katutason pienet liiketilat, säilyvät entisellään.

Hanke pysyi budjetissa

Rakennushanke pysyi viestintä- ja markkinointipäällikkö Timo Riitamaan mukaan sille asetetussa 50 miljoonan euron budjetissa.

”Kustannuksia on seurattu jatkuvasti, ja kun ylityksiä on jossakin työvaiheessa syntynyt, on haettu säästöjä muualta. Mistään kävijän tai arkkitehtuurin kannalta olennaisesta ei ole jouduttu tinkimään”, Riitamaa kertoo.

Amos Rex ei kuitenkaan ole käynyt veronmaksajien pussilla. Sen rahoitus on kokonaisuudessaan peräisin Föreningen Konstsamfundetilta, joka on rahoittanut myös Yrjönkadulla sijaitsevaa Amos Andersonin taidemuseota.

Amos Rexin kokoelmissa pääosassa ovat suomalainen ja pohjoismainen nykytaide. Helsingin uusi taidemuseo on noteerattu maailmalla jo ennen avajaispäiväänsä. BBC poimi Amos Rexin listalleen, jossa se esittelee merkittävimpiä vuonna 2018 avattavia rakennuksia.

Aukiolla pitkä historia

Lasipalatsinaukiolla on pitkä historia, jonka aikana se on ehtinyt kannatella niin venäläistä sotaväkeä kuin linja-autoasemaakin. Ennen viimeisintä rakennustyömaavaihettaan se toimi suosittuna kesäterassialueena, sillä sinne paistaa ilta-aurinko.

Aukion historia alkaa jo ajalta ennen Lasipalatsia.

Vuonna 1833 Helsingin Kampissa sijaitsi suuri venäläisen sotaväen kasarmi. Kasarmi nimettiin hieman ristiriitaisesti Turun kasarmiksi, vaikka Helsingistä oli jo vuosia aikaisemmin tehty Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Ison kasarmirakennuksen piirsi Carl Ludvig Engel.

Samassa paikassa on ollut armeijaa ennenkin. Jo Ruotsin vallan aikana Kampissa sijaitsi silloisen sotaväen leiri- ja harjoitusalue. Sana Kamppi onkin johdettu niiltä ajoilta ruotsinkielisestä leiriä tarkoittavasta sanasta.

Havainnekuva Amos Rex -taidemuseon sisätiloista. Kuva: JKMM Architects

Tulipalo tuhosi Turun kasarmin huhtikuussa 1918 Suomen sisällissodassa, kun Helsinki vallattiin. Kasarmin raunioita oli paikalla vielä 1930-luvulla. Alkuperäisistä rakennuksista paikalleen jäi vain kasarmin talousrakennus, joka vuosina 1935–2005 toimi Helsingin linja-autoasemana.

Aukiolla pysähtyivät kaukoliikenteen linja-autot. Vuonna 2005 linja-autoasema siirtyi uuden Kampin keskuksen tiloihin.

Lasipalatsin piti olla väliaikainen

Linja-autoasemaa vastapäätä kohosi vuonna 1936 Viljo Revellin, Heimo Riihimäen ja Niilo Kokon suunnittelema Lasipalatsi. Funktionalistista tyylisuuntausta edustavan Lasipalatsin oli ensin tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu sillä välin, kun paikalle saataisiin rakennettua isompi ostoskeskus.

Lasipalatsiin avattiin ruokakauppa, jäätelöbaari ja Bio Rex -elokuvateatteri. Kaupunki aikoi moneen otteeseen purkaa Lasipalatsin, mutta se vain säilyi paikallaan seuraavat vuosikymmenet.

Vuonna 1998 pahasti rapistumaan päässyt Lasipalatsi päätettiin suojella ja kunnostaa.

Toukokuussa 2014 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä suunnitelman Lasipalatsin alle rakennettavasta uudesta taidemuseosta. Rakennustöiden yhteydessä Lasipalatsi päätettiin peruskorjata ja entisöidä.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Amos Rex -taidemuseo on viimein valmis – Grafiikka näyttää museon poikkeuksellisen rakenteen”

  1. ”Turun kasarmi” –nimi tulee siitä, että kasarmi sijaitsi Turuntien alussa. Turuntie, samoin kuin siihen liittynyt Heikinkatu, nimettiin myöhemmin uudelleen Mannerheimintieksi.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat