Uusi sopimus on kaksivuotinen, ja se kattaa kaikki liittojen väliset kahdeksan sopimusalaa. Samalla rakennusalalle julistettu työsulku, ylityökielto ja muut työtaistelutoimet peruuntuvat.
Neuvottelutuloksen mukaan palkkoja nostetaan kaksivuotisessa sopimuksessa kumpanakin vuonna 30 sentin yleiskorotuksella. Työehtosopimuksen mukaisiin vähimmäispalkkoihin eli palkkataulukoihin tehtiin 40 sentin korotukset molempina vuosina.
Ensimmäinen yleiskorotus tulee voimaan 1.6.2018 ja toinen 1.6.2019. Sopimus päättyy 30.4.2020.
Alun perin Rakennusteollisuus RT tarjosi yleisen linjan mukaisia 1,6 prosentin palkankorotuksia kahden vuoden sopimuskaudella molempina vuosina. Rakennusliitto puolestaan vaati 50 sentin korotusta tunnille kahtena vuonna. 50 senttiä alan perusansiosta eli 17,41 euron keskituntiansiosta olisi tarkoittanut 2,9 prosenttia vuodessa.
Useita yhteistyöaloitteita
Keskiviikkona saavutettuun neuvottelutulokseen sisältyy myös mahdollisuus sairauspoissaoloihin työntekijän omalla ilmoituksella. Lisäksi mukana on useita yhteistyöaloitteita uusien osaajien saamiseksi alalle sekä tuottavuuden parantamiseksi.
”Yrityskohtaisissa kokeiluissa testaamme muun muassa, miten eri työaikamuotoja ja menettelytapoja joustavasti käyttäen voidaan parhaiten lisätä työn tuottavuutta. Paikallisesti sovittavia työaikajoustoja viisaasti käyttämällä voidaan saada hyötyjä niin työnantajalle kuin työntekijöillekin”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo tiedotteessa.
”Etsimme samalla yhdessä ratkaisua siihen, miten työntekijät ja työpaikat kohtaisivat entistä paremmin. Olemme sopineet yhteistyöstä, jolla selvitetään parhaita tapoja alalle hakeutumisen edistämiseen ja toisen asteen koulutuksen ja työelämän yhteistyöhön. Olemme myös kehittämässä toimivaa digitaalista työnvälityksen rakennusalalle”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari kertoo.
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan sopimus on osoitus siitä, että rakennusalalla voidaan sopia asioista ilman ulkopuolista apua ja neuvonantajia.
”Minusta on tärkeää, että tämänkin jälkeen voidaan edelleen edistää toimialan kehittämistä hyvässä yhteistyössä”, toteaa Harjuniemi.
Vaatii vielä järjestöjen hallitusten hyväksynnän
Rakennusteollisuus RT oli ilmoittanut työsulun alkavaksi 10. toukokuuta kaikissa jäsenyrityksissään. Neuvottelutuloksen ansiosta työsulku on peruutettu ja työt pääsevät nyt jatkumaan normaalisti.
Rakennusalan neuvottelutulos koskee kahdeksaa työehtosopimusalaa: rakennusalaa, maa- ja vesirakennusalaa, rakennustuoteteollisuutta, LVI-alaa, asfalttialaa, vedeneristysalaa, maalausalaa ja lattianpäällystysalaa. Työehtosopimukset ovat yleissitovia ja ne vaikuttavat noin sadantuhannen työntekijän työsuhteen ehtoihin.
Neuvottelutulos vaatii vielä järjestöjen hallitusten lopullisen hyväksynnän.
Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa
10 vastausta artikkeliin “Rakennusala pääsi sopuun – työsulku peruuntuu”
Ei RTn tarvinnut antaa kun vähän painetta ennen kun selkäranka napsahti. Oikein.
Totta joka sana
Taisi kuitenkin rakennusliitto saada paremmat sopimukset kuin me muut. Itse Rakennuttajapäällikkönä sain saman euromääräisen korotuksen kuin tietääkseni pienemmän palkan saaneet rakennustyömiehet.
👍
Totta joka sana!
Uteliad!Rakennusliitto sais mitä halusi.älä kommentoi,jos et tiedä asioista tarpeeksi.
Suurin palkankorotus uuden sopimuksen mukaan näyttäisi tulevan aloittelevien rakennustyöntekijöiden minimipalkkoihin, jotka ovat olleet työehtosopimuksessa tähän asti tasolla 9,93 €/h. 40 sentin korotus niihin tarkoittaa 4 %:n korotusta niihin molempina sopimusvuosina, eli yhteensä vähän yli 8 %:n korotusta. Näitä minimipalkkoja saavat kaiketi mm. eräät vuokratyöfirman kautta työssä olevat, eli he lienevät sopimuskierroksen suurimpia voittajia tulojen nousun määrän osalta. 18 euron tuntipalkkaa saavalle puolestaan 30 sentin korotus tarkoittaa noin 3,3 %:n korotusta peruspalkkaan sopimuskaudella. Koska muita palkan eriä ei ilmeisesti korotettu, isompaa tuntipalkkaa saavilla korotukset kokonaistuloihin jäänevät tällöin kokonaisuudessaan alle valtakunnallisen 3,2 %:n yleisen linjan, kun taas minimipalkoilla ja lähellä niitä työskentelevistä ilmeisesti aika moni saa valtakunnan yleistä linjaa paremman palkankorotuksen. Senttimääräiset korotustavat palkkaan ovat prosentuaalisesti sitä enemmän palkkaa nostavia, mitä pienempi palkka on korotusta ennen vallinnut, eli sellaisella palkankorotustavalla pyritään suosimaan etenkin pienituloisempia työntekijöitä. Ilmeisesti sopimus sisältää toisaalta joitain tekstimuutoksia, joilla on myös jotain arvoa.
”Aloittelevien rakennustyöntekijöiden” ohella voisi paremminkin puhua ulkomaisesta työvoimasta, joka usein työskentelee minimitaulukkopalkalla. Heitä on noin neljännes työvoimasta, joten tuo merkitsee ihan tuntuvaa korotusta isolle määrälle rakentajia. Samalla suomalaisen ja ulkomaisen työvoiman palkkaero kapenee, mikä lienee yksi sopimuksen tarkoituksista. Toivottavasti tuo korotus houkuttee myös nuoria suomalaisia rakennustöihin.
No ala käy niin kuumana jo, että kohta on puolet ukoista taas kortistossa.
koskeeko palkan korotus myös loimaan liitolaisia ?