”Rakennuksen kaupunkikuvallinen ilme puolestaan lähti siitä, että rakennus tunnistetaan isolla sairaalakampuksella lastensairaalaksi siten, että se herättää samalla luottamusta”, kertoo pääsuunnittelija Antti-Matti Siikala Arkkitehtitoimisto Sarcista.
Sarc on suunnitellut sairaalaa Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan kanssa.
Lastensairaala aukeaa syyskuussa
HUS avaa Lastensairaalan käyttöön syyskuussa.
Urakoitsija SRV luovutti huhtikuun lopussa sairaalan rakennuttajalle, uuden Lastensairaalan tukisäätiölle. Se puolestaan luovutti rakennuksen toukokuun puolivälissä sairaalan hallinnasta vastaavalle HUS:lle, joka vuokraa rakennusta tukisäätiöltä.
Sairaalan laiteasennukset ovat olleet jo jonkin aikaa käynnissä.
Sairaalassa hoidetaan pääkaupunkiseudun erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lapsia ja myös lapsia kaikkialta Suomesta.
Arkkitehdit halusivat lisätä sairaalan kokemuksellisen ulottuvuuden. ”Loimme sairaalalle tarinallisen konseptin. Sen lähtökohtana on saaristoluonto, jota tukevat Tove Janssonin muumitarinat, niiden alkuperäinen grafiikka ja tekstit”, Siikala sanoo.
Muumihahmoja sairaalassa ei ole. Jokaisella kahdeksalla kerroksella on oma nimensä merestä avaruuteen. Graafiset aiheet ovat myös toiminnallisia elementtejä, kuten näkösuojia tai toimintaa osoittamassa.
Tunnusmerkkinä värikäs julkisivu
Rakennuksen kaareva, värikäs katujulkisivu erottaa sen HUS:n sairaala-alueen muista rakennuksista. Julkisivua verhoavat värilliset lasilevyt luovat näkymän, joka vaihtelee katsojan liikkeen mukaan.
Sairaalan maanpäällinen kolmekerroksinen jalustaosa on lähes samankorkuinen kuin Stenbäckinkadun eteläreunan asuntoalue. Sisäänvedetyt ylemmät kerrokset on verhoiltu vaaleilla keraamisilla laatoilla, ja julkisivua rytmittävät värilliset tuule tusikkunoiden kotelot.
”Olemme onnistuneet suunnittelemaan maailman parhaan lastensairaalan, jos toteutettu rakennus osoittautuu huippuinstrumentiksi huippuhoitoprosesseille”, Siikala toteaa.
Sairaalaprosessien muutoksista säästöjä
”Aloitimme hankesuunnittelusta ja pian mukaan tuli myös toiminnallisten prosessien kehittäminen, kun toiveet eivät mahtuneet siinä vaiheessa rahoitusraameihin. Iso kysymys oli, voiko samoja tiloja käyttää eri sairaalaprosesseissa. Saimme tiivistettyä rakennusta 5 000 bruttoneliömetrin verran käyttäjälähtöisesti”, kertovat Yrjänä Haahtela ja Juhani Jalava Haahtela-rakennuttamisesta.
”Kaikista eniten töitä on teettänyt toiminnallisen prosessin saaminen suunnitelmaksi. Se kesti kuukausia. Suunnittelun johtaminen tiukkojen tavoitteiden puitteissa oli hyvin vaativaa eikä rakentaminenkaan ollut helppoa, kun muuan muassa puhtaus ja rakenteiden kuivuus ovat reunaehtoja”, Haahtela ja Jalava sanovat.
Iso kysymys oli, voiko samoja tiloja käyttää eri sairaalaprosesseissa.
Hanke pysyi syksyllä 2014 laaditussa budjetissa pysyttiin, ja toteutuneet rakennuskustannukset tulevat olemaan alle 168 miljoonaa euroa. ”Tämä on hyvä saavutus, kun kustannusnousu on ollut toteutusaikana noin 10 prosenttia. Rakentamisen bruttoneliömetrihinta on 3 500 euroa. Hankkeeseen kuului lisäksi 15 miljoonan euron edestä sairaalalaitteita”, Yrjänä Haahtela toteaa.
Sairaalan rakentaminen alkoi elokuussa 2014.
Paikallavalu- ja yhdistelmärakenteita
”Rakennuksen kolme alinta kerrosta ovat paikallavalettuja. Jäykistävinä rakenteina ovat hissikuilut ja varastokuilut. Ylimpien kerrosten runko on yhdistelmärunko, joka on toteutettu betonitäytteisillä teräsliittopilareilla, delta-liittoteräspalkeilla sekä välipohjat kuorilaattojen ja paikallavalun yhdistelmänä. Julkisivujen sisäkuori on betonirakenteinen”, johtava sairaalasuunnittelija Hannu-Pekka Laurila Ramboll Finladista kuvaa ratkaisua.
Rakennuksessa on merkittäviä, vaativia teräsrakenteita, esimerkiksi ambulanssikatos, yhdyssilta sekä julkisivulasien tukirunko.
Rakennesuunnittelu ja hankkeen ohjaus on tehty Terve talo -kriteereiden mukaisesti tietomallintamalla.
Rakennus saavutti Laurilan mukaan tiiveysmittauksissa passiivitalon arvot.
Rambollin vastuulla on ollut sairaalan rakenne-, geo- , lvi- ja palokatkosuunnittelu, rakennustyön aikainen Terve talo -koordinointi sekä huoltokirjan koordinointi.
Granlund on suunnitellut sähkö-, tele-, ict-, turva-, palo- ja av-tekniikan, varmennusratkaisut, kiinteät sairaalalaitteet ja valaistuksen.
Betonirakenteiden kuivuus rakentamisen keskiössä
Betonin kuivumista seurattiin rakennusaikana tarkasti. Rakenteissa on kosteusanturit ja sen lisäksi tehtiin näytepalamittauksia.
”Kolmas, puolueeton osapuoli tarkasti mittaustulokset ja otti vastuun siitä, että betonirakenteet saavuttivat niille asetetun kosteustason ennen kuin niiden päälle asennettiin muovimattoja. Yllätti kaikki osapuolet, kuinka paljon kuivuminen vaati aikaa”, SRV:n vastaava työnjohtaja Matti Julin kertoo.
SRV on rakentanut hankkeen projektinjohtourakkana. Myös lvija-urakoitsija Saipun ja sähköurakoitsija Amplitin urakat ovat olleet luonteeltaan projektinjohtourakoita.
”Tämä on ollut urani haastavin projekti kosteuden ja puhtauden hallinnan, talotekniikan ja sairaalatekniikan määrän sekä rakennuspaikan vuoksi”, Julin toteaa.
Rakennesuunnittelu ja hankkeen ohjaus on tehty Terve talo -kriteereiden mukaisesti tietomallintamalla.
Ensimmäiset konehuoneet olivat jo reilu vuosi sitten valmiita, jolloin vaiheittaiset toimintakokeet pääsivät käyntiin.
”Saimme sairaalan valmiiksi sopimukseen nähden kaksi kuukautta etuajassa laadusta tinkimättä. Pihatyöt valmistuvat kesäkuun loppuun”, Julin kertoo.
Sairaalan rakentamiseen kului 700 miestyövuotta.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Suunnittelijat ja rakentajat pitivät Lastensairaalan hoitoprosessit tiukasti mielissään”
700 miestyövuotta. Voisi laskea mukaan myös naistyövuodet, niin saataisiin henkilötyövuodet.