Suunnittelu Talous Uutiset Lari Malmberg / HS Yksi kommentti

Helsingin tuskainen taival Östersundomin kaavoittamisessa alkaa olla ohi, mutta vaikeudet Sipoolta viedyn maapalan kanssa jatkuvat

Östersundomiin suunnitellaan jopa 100 000 asukkaan kaupunginosaa.

Östersundomin yleiskaava alkaa valmistua. Kuva: Sami Kero / HS

Muun muassa pyyhyn ja ruisrääkkään matkan varrella törmännyt suunnitelma Helsingin Östersundomin tulevaisuudesta alkaa vihdoin saada muotonsa. Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteinen Östersundom-toimikunta käsittelee tiistaina ehdotusta alueen yleiskaavaksi.

Kaavaehdotus oli lausuntokierroksella ja kaupunkilaisten tarkasteltavana vuoden alussa, mutta dramaattisia muutoksia siihen ei enää tehty.

Mikäli toimikunta hyväksyy kaavaehdotuksen, kaupunkien valtuustot saavat lähitulevaisuudessa eteensä esityksen uudesta jopa 100 000 asukkaan kaupunginosasta. Työpaikkoja alueelle toivotaan 30 000.

Muuhun Helsinkiin Östersundom haluttaisiin yhdistää metrolla.

Salmenkallio selvitysalueeksi

Kiistanalaisimmaksi alueeksi Östersundomissa osoittautunut Salmenkallion alue ollaan nyt merkitsemässä kaavaan selvitysalueeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueen kohtalosta päätetään vasta suunnittelun myöhemmässä vaiheessa.

Salmenkallio on Natura 2000 -alueiden ympäröimä, joten siihen kohdistuvan rakentamisen on pelätty tuhoavan alueen luontoarvoja. Natura-alueiden tarkoitus on suojella Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä.

Alun perin Östersundomin metrolinjan piti kulkea Salmenkallion kautta. Tämä olisi tarkoittanut, että alueelle olisi tullut myös merkittävä asuntokeskittymä. Linjausta päädyttiin siirtämään luontoarvojen vuoksi.

Työpaikkoja alueelle toivotaan 30 000.

Useampi taho vastusti myös Salmenkallion merkitsemistä selvitysalueeksi. Uudenmaan ely-keskuksen näkemyksen mukaan alue olisi pitänyt merkitä jo yleiskaavaan luonnonsuojelualueeksi.

Ely-keskus jopa lähetti poikkeuksellisesti aihetta koskevan tiedotteen päivää ennen kuin Uudenmaan maakuntavaltuusto käsitteli yleiskaavaa viime tiistaina. Tiedotteessa viranomainen kritisoi poliitikoille etenemässä ollutta ratkaisua. Maakuntavaltuusto päätyi kuitenkin hyväksymään esityksen selvin numeroin.

Myös Metsähallitus moittii kaavaehdotusta sitä koskevassa lausunnossaan. Metsähallituksen mukaan kaavaehdotus voi heikentää esimerkiksi kehrääjän, pyyn ja silikaattikallioiden tilannetta alueella.

Östersundomin metrolinjaehdotukset.

Helsingin näkemyksen mukaan merkittäviä vaikutuksia ei ole.

Joukkoliikenne perustuu metroon

Östersundom liitettiin Sipoosta Helsinkiin vuonna 2009 maan hallituksen päätöksellä, jotta Helsinki voisi kasvaa itään päin.

Rivakat liikkeet hidastuivat kuitenkin nopeasti. Kaavan eteneminen kohti viimeistä sinettiään ei Östersundomin tapauksessa tarkoita, että alueella olisi mikään muuttumassa vielä pitkään aikaan.

Alueen joukkoliikenne perustuu metroon, ja Helsinki toivoo metron rakentamiseen Vantaan apua. Metro kulkisi myös Vantaan kautta.

Vantaalla ei kuitenkaan ole metronrakennuspuuhiin hoppua eikä halua. Kaupungin rahat ovat tulevan vuosikymmenen tiukasti kiinni muissa rakennushankkeissa.

Toisaalta Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) sanoo, myös Helsingin kädet ovat seuraavan kymmenen vuoden ajan jo sidotut muihin joukkoliikennehankkeisiin. Suunnitteilla ovat muun muassa pikaraitiotieyhteydet Kruunusilloille, Vihdintien kaupunkibulevardille ja Malmille.

Aikaisintaan metron rakentaminen voisi Sinnemäen mukaan käynnistä vuoden 2030 paikkeilla.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia