Talous Uutiset Joonas Laitinen / HS Yksi kommentti

”Kaavakiskoja” tienasi valituksella 25 000 euroa Helsingissä – Kaavavalitus on äärimmäisen altis väärinkäytöksille

Analyysi Suomalaisen oikeusjärjestelmän uskottavuuden rapauttaa, jos kaavavalituksen avulla voi hankkia kymmenien tuhansien pikavoittoja.

Helsingin hovioikeus antoi tuomion kiskontajutussa tiistaina. Kuva: Jussi Helttunen

Saako Suomessa ensin valittaa rakentamista koskevasta hankkeesta ja sen jälkeen vaatia yli 60 000 euroa valituksen perumisesta?

Helsingin hovioikeuden tiistaisen päätöksen mukaan ei.

Helsingin hovioikeus tuomitsi vuonna 1951 syntyneen miehen törkeästä kiskonnasta viideksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Tämän lisäksi mies tuomittiin maksamaan 40 päiväsakkoa, hänen tuloillaan 800 euroa.

Lisäksi mies tuomittiin palauttamaan helsinkiläiseltä kiinteistöyhtiöltä saamansa 24 800 euroa.

Tapaus on äärimmäisen kiinnostava sekä suomalaisten perusoikeuksien että oikeusjärjestelmän kannalta.

Valitukset veivät keskimäärin 8,5 kuukautta

Nykyinen järjestelmä on kuitenkin äärimmäisen haavoittuvainen väärinkäytöksille. Suurin osa valituksia tehneistä ihmisistä valittaa aidoista syistä, mutta järjestelmä mahdollistaa myös hankkeiden tahallisen viivästyttämisen.

Viivästyttäminen on helppoa muun muassa silloin, jos valittaja osaa vedota taitavasti maankäyttö- ja rakennuslain tai yleiskaavan vastaisuuksiin.

Nykyinen järjestelmä on äärimmäisen haavoittuvainen väärinkäytöksille.

Helsingin hallinto-oikeudella kului viime vuonna yhtä asemakaavaa koskevan valituksen käsittelyyn keskimäärin noin kahdeksan ja puoli kuukautta.

Käsittelyajat ovat lyhentyneet, mutta jos päätöksestä valitetaan vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, valituksen käsittelyyn saattaa mennä yhteensä pari vuotta. Se on pitkä aika ja saattaa joissain tapauksissa kaataa koko hankkeen.

Rakennusliikkeet vaativat oikeuksien rajaamista

Valitusoikeuksia koskevien lakien tehtävä on turvata jokaisten suomalaisten mahdollisuus puolustaa omia oikeuksiaan. Oikeusjärjestelmän uskottavuuden rapauttaa se, jos tällaisia oikeuksia käyttämällä voi hankkia kymmenien tuhansien pikavoittoja.

Rakennusyhtiöt ovat vaatineet pitkään valitusoikeuksien rajaamista esimerkiksi koskemaan vain hankkeiden ”asianosaisia”. Oikeustieteilijöiden parissa ajatuksesta ei ole innostuttu.

Muun muassa kaavavalituksia tutkinut julkisoikeuden emeritaprofessori Eija Mäkinen on arvostellut ajatusta siitä, että asianosaisuuden määrittäminen on vaikeaa.

Liian suuri muutos rajoittaisi perusoikeuksia

Vedetäänpä hieman yhteen: Suomessa on järjestelmä, jossa rakennushankkeita voi halutessaan jarruttaa jopa parilla vuodella.

Nykyinen järjestelmämme mahdollistaa rahastamisen perusoikeuksilla, mutta toisaalta järjestelmää ei kannata ainakaan suuresti muuttaa, koska se rajoittaisi perusoikeuksia ja veisi ihmisiltä mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan ja vahtia päätöksentekijöitään.

Oikeusjärjestelmän uskottavuuden rapauttaa se, jos tällaisia oikeuksia käyttämällä voi hankkia kymmenien tuhansien pikavoittoja.

Kuulostaako vaikealta ja sekavalta? Ei hätää, sitä se on myös oikeuskoneiston näkökulmasta. Helsingin käräjäoikeus nimittäin kumosi aiemmin nyt tuomion saaneen helsinkiläismiehen syytteet.

”Käräjäoikeus katsoo, että kiinteistöosakeyhtiöllä on ollut todellinen ja varteenotettava vaihtoehto korvauksen maksamiselle. Näin ollen kiinteistöosakeyhtiön ei voida katsoa olleen kiskontarikossäännöksessä tarkoitetulla tavalla riippuvaisessa asemassa”, kirjoitettiin käräjäoikeuden lokakuussa 2016 antamassa tuomiossa.

”Syyte törkeästä kiskonnasta [kaavasta valittanutta miestä] ja [hänen asianajajajaansa] vastaan hylätään.”

Tapaus ei ole vielä lainvoimainen. Nyt annetusta tuomiosta voi vielä valittaa korkeimpaan oikeuteen

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia