Tuhoaako ikkunoiden vaihtaminen Helsingin Postitalon arkkitehtonisen loistokkuuden? Tästä kysymyksestä ovat ajautuneet kiistaan rakennuksen omistava eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Helsingin kaupunki.
Ilmarisen mukaan alkuperäiset ikkunat eivät ole enää turvallisia eivätkä toimivia. Yhtiö haluaisi poistaa suurimman osan ikkunoista puukarmeineen ja korvata ne uusilla, alumiinikarmeilla varustetuilla ikkunoilla. Alumiinikarmit peitettäisiin suunnitelmassa lopuksi puuverhoilulla.
Helsingin rakennusvalvontapalvelut ja kaupunginmuseo pitävät suunnitelmaa huonona. Virkamiehet pelkäävät, että massiivinen remontti turmelisi vuonna 1938 valmistuneen arvokkaan funkkisrakennuksen kasvot.
Lopulta erimielisyydet kytkeytyvät siis klassiseen ristivetoon rakennuksen toiminnallisuuden ja rakennustaiteellisen arvon välillä. Ilmarisen mukaan rakennus ei nykymuodossaan palvele sen käyttäjiä, eli tiloja vuokraavia yrityksiä.
Kaupungin mukaan rakennuksen käyttäjiä ovat myös kaikki siitä iloa saavat ohikulkijat. Lisäksi alkuperäisten rakenteiden suojelulla nähdään arvoa itsessään.
Ilmarinen teki oikaisuvaatimuksen
Rakennusvalvontapalvelut ehti jo tammikuussa torpata Ilmarisen suunnitelmat, mutta nyt yhtiö on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto käsittelee vaatimusta perjantaisessa kokouksessaan.
Ilmarinen on ajautunut remontin kanssa ahtaaseen rakoon. Jopa 80 vuotta vanhoissa ikkunoissa on vuokralaisten kannalta paljon ongelmia. Ne saattavat esimerkiksi alkaa värähdellä tuulessa.
Kun tuulenvoimakkuus on ylittänyt 10 metriä sekunnissa, useita ikkunoita on tempautunut auki samanaikaisesti. Edes ikkunoiden kunnostamisen ei uskota ratkaisevan ongelmia: kovalla tuulella ikkunapuitteet eivät pysy paikallaan.
Alumiinin käyttämistä uusien ikkunoiden karmeissa ja puitteissa perustellaankin juuri sen lujuusominaisuuksilla.
Vanhat ikkunat eivät Ilmarisen mukaan vastaa myöskään nykyisiä tiiviysstandardeja. Niiden karmien ja rakennuksen rungon tiivisteistä on myös löydetty viitteitä mikrobivaurioista ja esimerkiksi kiellettyä hyönteismyrkkyä.
Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen sanoo, että ikkunat ovat ”täysin elinkaarensa lopussa”. ”Vanhat, huonokuntoiset ikkunat vaikuttavat sisäilmaolosuhteisiin, ja olosuhteiden hallinta vaikeutuu merkittävästi”, Aimonen sanoo.
Kaupunginmuseo: Ikkunoiden asema keskeinen
Toimistoelämän vaikeuksilla ei kuitenkaan voida perustella Postitalon julkisivun vahingoittamista rakennusvalvontapalveluiden näkemyksen mukaan.
Asiasta lausunnon antanut kaupunginmuseo on samoilla linjoilla. Museon mukaan Postitalon ikkunoiden asema ”pelkistetyssä julkisivuarkkitehtuurissa on keskeinen”.
Kaarlo Borgin, Jorma Järven ja Erik Lindroosin suunnittelema Postitalo rakennettiin alunperin Posti- ja telelaitoksen pääkonttoriksi. Rakennus on suojeltu asemakaavamerkinnällä.
Puuikkunat tehtiin Postitalon rakennushistoriaselvityksen mukaan aikanaan erikoispiirustusten mukaan pitkälti käsityönä. Kaikkiaan ikkunoita rakennettiin jopa 1 200.
Ikkunakarmit valmistettiin kuivasta ja uunikuivasta terveestä puutavarasta, jossa ei saanut olla läpimeneviä oksia. Kaikki karmilistat tehtiin tammesta, ja eristeenä käytettiin lampaanvillaa.
Virkamiesten näkemyksen mukaan ikkunat pitäisi korjata vaihtamisen sijaan. Siitäkin huolimatta, että remonttia varten tehdyistä selvityksistä ilmenee, että alkuperäisten ikkunoiden korjaaminen nykyiseltä rakentamiselta vaadittuun tasoon on mahdotonta.
”Tavoitteiden pitäisi olla korkeammalla”
Ilmarisen esittämällä suunnitelmalla Postitalon ilme muuttuisi Rakennusvalvontapalveluiden mukaan raskaaksi ja teolliseksi. Eristyslasi muuttaisi Rakennusvalvonnan pelon mukaan ikkunat vihertäväksi.
Ilmarisen Aimonen sanoo, että Postitalon arvokkuuden säilyttäminen on myös Ilmarisen intresseissä. Viime aikoina yhtiö onkin Aimosen käsityksen mukaan päässyt lähemmäksi ratkaisua kaupungin kanssa.
”Olemme yhteistyössä hakeneet eri ratkaisumalleja”, Aimonen sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa Ilmarisen näkökulmasta sitä, että vanhat ikkunat poistettaisiin ja tilalle asennettaisiin uudet, Postitalon arvon säilyttävät ikkunat.
Helsingin rakennusvalvontapalveluiden arkkitehti Sari Viertiö kertoo, että suojelullisesta näkökulmasta vanhojen ikkunoiden korjaaminen olisi edelleen paras ratkaisu.
”Se mitä nyt esitetään on vain vanhan ikkunan kuva. Tavoitteiden pitäisi olla korkeammalla”, Viertiö sanoo.
Remontin kustannuksia ei voida vielä tarkasti arvioida, mutta ikkunoiden vaihtamisessakin olisi Aimosen mukaan kyse ”miljoonaluokan” investoinnista.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Omistaja haluaa vaihtaa Postitalon vanhat puuikkunat alumiinisiin – Kaupunki pelkää, että miljoonaremontti tuhoaa ikonisen talon ulkonäön”