Tuomaristo painottaa kriteereissään muun muassa ekologisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen huomioimista, energiatehokkuutta, turvallisuutta, elämän laatua parantavia ominaisuuksia sekä konkreettisuutta.
Pro Sisäilma -palkinnon saanut Esko Kukkonen on aina taistellut hyvän sisäilman puolesta huonoa energiansäästöä vastaan. Se johti aikoinaan jopa lähtöpasseihin ympäristöministeriöstä, koska ministeri halusi jarruttajasta eroon. Jutun loppuun on lisätty Satu Hassin vastine.
Terveydelle erityisen vaarallinen kvartsipöly (alveolijae) on hiukkaskooltaan niin pientä, ettei sitä voi nähdä paljain silmin.
Tyttölyseoksi vuonna 1923 valmistunutta Chydenia-rakennusta peruskorjataan Helsingin aikuisopiston käyttöön. Aiempi käyttäjä oli Helsingin kauppakorkeakoulu. Samalla tehdään lukuisia kosteusteknisiä korjauksia ja parannuksia, jotka vähentävät sisäilmariskejä. Rakennesuunnittelijana…
Suomessa on hyväkuntoisissa rakennuksissa suhteettoman iso määrä huonokuntoisia ihmisiä. Ruotsissa tyytyväisyys sisäilmaan on Suomea parempi. Hometta ei pidetä merkittävänä ongelmana. Sisäilman yleiset viihtyvyystekijät, kuten kuivuus ja veto, nousevat enemmän esiin.
Hankejohtaja Katja Outisella on huojentavia uutisia kerrottavana Suomen rakennuskannasta. Pääosa siitä on ainakin kohtalaisessa kunnossa.
Jenni Ylikotilan työ on kuvaava esimerkki siitä, mihin kaikkeen pienen kunnan teknisen johtajan on pystyttävä.
Lahden Tilakeskus aikoo seurata tarkasti uuden Rakokiven monitoimitalohankkeen etenemistä ja sille asetettuja laatuvaatimuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että vaatimukset viedään työn toteuttajille saakka.
