Helsingissä haluttaisiin jatkaa suosittua pyöräilytie Baanaa Kaisaniemeen. Esteenä ovat päärautatieaseman raiteet. Vaihtoehtoina ovat 26 miljoonaa euroa maksava tunneli tai puolet halvempi silta.

Syksyllä päätetään, jatkuuko Helsingin Baana mahdollisesti rautatien yli vai ali

Helsingissä haluttaisiin jatkaa suosittua pyöräilytie Baanaa Kaisaniemeen. Esteenä ovat päärautatieaseman raiteet. Vaihtoehtoina ovat 26 miljoonaa euroa maksava tunneli tai puolet halvempi silta.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Siltaideoita on ollut esillä kolme. YIT ja WSP luottavat perinteiseen, joskin näyttävään siltaan, diplomi-insinööri Veli Viitala on taiteilija Olavi Barmanin kanssa suunnitellut todella näyttävän vinoköysisillan ja arkkitehti Aki Davidsson puolestaan on radikaalisti laittanut sillan kulkemaan Musiikkitalon mäeltä kansalaisten päiden yli, mutta itse siltasuunnitelman hän on valmis palaamaan myöhemmin.

Mallia halutaan ottaa pyöräilykaupunkina tunnetusta Kööpenhaminasta, jonka keskustaan tehtiin pari vuotta sitten näyttävä pyöräilysilta. Tosin sen työt keskeytyivät  ja suunnittelu meni uusiksi, kun sillan päät eivät kohdanneetkaan keskellä. Suomessa tätä riskiä ei ole, mutta sen sijaan sekä tunnelin että sillan kohdalla on selvä hintariski vaativan paikan vuoksi.

Kööpenhaminan pyöräilysilta oli vuonna 2016 vielä kesken, kun sillan päitä ei saatukaan kohtaamaan. Asia havaittiin urakoitsijan tehtyä konkurssin.

Tunnelin hinta ei pidä?

Silloista tehdään kustannus- ja muut arviot kaupunkiympäristölautakunnalle syksyllä. Jos siltaan päädytään, niin vaihtoehdot tuskin jäävät nyt esitettyihin.

Kaupunki on antanut Sitowiselle tehtävän laatia sillan rakennettavuusselvitys (eri vaihtoehdoista). Raportin luonnos pitää valmistua juhannukseen mennessä. Sen jälkeen tulee lausuntopyynnöt, ja jotain päätöksiä on odotettavissa alkusyksystä.

Mielipiteet lautakunnassa ovat jakautuneet lähes tasan kahtia. Vihreät ja vasemmisto liputtavat tunnelin puolesta ja moni pitää kokoomuksen ehdotusta selvittää siltavaihtoehdot vain aikalisän ottamisena.

Hinnan lisäksi pohdittavaa riittää myös sillan ja myös tunnelin vaatimissa ramppirakenteissa keskellä Kansalaistoria.  Siltarampit saattaisivat olla satoja metriä pitkiä keskellä Helsingin ”olohuonetta”.

Ilman ramppia ei selvittäisi tunnelivaihtoehdossakaan, sillä tasoero maanpinnan ja tunnelin välillä on viisi metriä. Se hoidettaisiin Sanomatalon puoleisessa päässä 30 metriä leveällä sylinterillä, jonka sata metriä pitkää luiskaa pyöräilijät ”pyörisivät” tunneliin.

Mittaa pyörätunnelilla olisi 220 metriä, ja se lyhentäisi matkaa radan toiselta puolelta toiselle noin 600 metrillä.

Diplomi-insinööri Veli Viitala Infra Viitala oy:stä sanoo, että arvioitu 26 miljoonaa euroa ei riitä tunnelin kustannuksiksi. Hän perustelee tätä kokemuksellaan Lemminkäisessä tunneleiden teosta. Hän on äskettäin ollut rakentamassa muun muassa Finlandia-talon parkkihallia.

Esimerkiksi Elielin parkkihallin tekeminen tuli vuosituhannen alussa Skanskalle raskaasti tappiolliseksi.

Viitalan mukaan rautatieasemaa vaativampaa paikkaa tunnelin teolle ei voi juuri kuvitella. Kyse on lisäksi entisestä merenpohjasta, jossa on kasautuneena kreosootin saastuttamaa maata.

Edullinen betonisilta

YIT:n ja WSP:n mukaan silta voitaisiin rakentaa kevyenä ja ympäristöönsä sopivana. Sillan kansirakenteen leveys olisi 6,5 metriä ja pituus 275 metriä.  Silta maksaisi vain puolet tunnelin hinnasta.

Näin silta voisi YIT:n ja WSP:n mukaan ylittää ratapihan. Kuva: YIT ja WSP

Näyttävä vinoköysisilta

Viitalan mielestä noin arvokkaalle paikalle ei voi kuitenkaan tehdä perusbetonisiltaa, jossa pilareita on joka raidevälissä.

Viitalan ehdotus on teräsrakenteinen vinopylonisilta, jossa pilarit ovat eri kohdissa raiteiden välissä. Sillan pituus olisi 200 metriä. Lisäksi siinä on 160 metriä pitkät rampit molemmissa päissä. Hinnaksi hän arvioi 14 miljoonaa euroa.

Sillan suurimpana etuna tunneliin verrattuna Viitala pitää sen näyttävyyttä. ”Se sopisi hyvin Helsigin designia ja muotoilua korostavaan uuteen kaupunkistrategiaan.”

Tunnelin haittana Viitala pitää sitä, että se voi vetää epämääräistä porukkaa, kun Kaisaniemen maine jo muutenkin on pelottava. Esimerkiksi Helsingin Sanomien YIT:n siltasuunnitelmaa koskeneen jutun keskusteluissa korostuivat nämä turvattommuustekijät.

Terassirinne alkupääksi

Aki Davidsson ei ole laatinut lopullista siltasuunnitelmaa vaan vasta idean siitä, miten silta kulkee Musiikkitalon terassirinteeltä Kaisaniemen puistoon. Siinä ohitetaan muiden vaihtoehtojen ongelmallisina pidetyt pitkät rampit, mutta toisaalta luovutaan ajatuksesta jatkaa silta Baanan jatkeena.

Silta on rakenteeltaan teräskotelopalkkisilta, joka voidaan valmistaa pitkinä lohkoina. Tällä saadaan aikaiseksi harva pilariväli.

”Silta on aika korkealla, eikä estä näkymiä saatikka varjosta aluetta”, Davidsson sanoo.

Viitalan tavoin myös Davidsson hehkuttaa mahdollisuutta tehdä näyttävä silta keskelle Helsinkiä.

”Kevyt liikenne ja erityisesti pyöräily, toisin kuin autoliikenne, on tiiviissä kokemuksellisessa yhteydessä ympäristöönsä. Korotettu väylä kaupungin rakenteiden sisällä, jolla samalla ratkaistaisiin puuttuva yhteys luonnonesteen omaisen rata-alueen poikki antaa mahdollisuuden totutusta poikkeaviin kaupunkinäkymiin ja -elämyksiin kaupungissa liikkumisen yhteydessä.”

Sillan linjaus ja muoto on sovitettu Töölönlahden rakennusten väliin siten, että se tuo käyttäjille elämyksiä, avaa vaihtoehtoisia ja yllättäviä näkymiä kaupunkiin, puistoihin ja rakennuksiin. ”

Silta hyödyntää Musiikkitalon terassirinteen korkeutta ja lähtisi mäen päältä. Baanaa kulkeville pyörälijöille tämä tietäisi kahta jyrkkää mutkaa.

Ehdotuksen riskikohta on se, että Baanalta joutuisi tekemään 90 asteen mutkan heti Mannerheimintien ali tulevan tunnelin jälkeen. Silta alkaisi vasta pienen nousun jälkeen. Sillalta tunneliin laskettelevat pyöräilijät olisivat helposti törmäyskurssilla tunnelista tulevien tai Töölönlahdelta tulevien pyöräilijöiden kanssa.

”Siinä tupsahdetaan (tunnelista) risteävälle väylälle ilman riittäviä sivuttaisnäkymiä”, Davidsson myöntää.

”Tässähän voisi olla mahdollisuus ratkaista risteysongelma pyöräliikenneympyrällä liikenneympyrän säännöillä?”, hän ehdottaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Syksyllä päätetään, jatkuuko Helsingin Baana mahdollisesti rautatien yli vai ali”

  1. Saako edes kysyä, onko Helsingin liikenteessä jotain muutakin kehitettävää kuin pyöräily ? Ihmettelen vaikkapa kaupungin katujen ’pyöräsiivuttamisessa’ huolto- ja pelastusliikenteen mahtumista yhä korkeampien kanttien väliin yhä kapeampiin kaistoihin.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi