GRK:n uuden toimitusjohtajan Teemu Lanton ensimmäisiä tehtäviä on hallituksen puheenjohtaja Keijo Haavikon mukaan radanrakentamisen osaamisen kasvattaminen ja entisen pk-yrityksen johtamistapojen yhtenäistäminen.

Tesi ja Ilmarinen vähemmistöomistajiksi pörssiin menoa miettivästä GRK:sta

Sijoituksen jälkeenn Teollisuussijoitus Tesi ja Ilmarinen omistavat yhteensä noin 18 prosenttia yhtiöstä. Henkilöomistajia on yli 40. Pörssiin menoakaan ei suljeta pois.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Lähivuosien tavoitteena on kaksinkertaistaa GRK-konsernin nykyinen 200 miljoonan euron liikevaihto.  Kuluvan vuoden liikevaihdoksi on arvioitu 250 miljoonaa.

Kasvutavoitteita tukee se, että pääomasijoitusyhtiö Tesi ja työeläkeyhtiö Ilmarinen ilmoittivat juhannuksen alla sijoittavansa GRK-konserniin. Sijoituksen jälkeen Tesi ja Ilmarinen omistavat yhteensä noin 18 prosenttia yhtiöstä.

”GRK:n sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö ja johto tekivät vaikutuksen. Yhtiön rohkea ja välitön ilmapiiri sekä vahva halu kehittyä luovat edellytykset menestykselle myös tulevaisuudessa. Olemme erittäin iloisia päästessämme osaksi GRK:n kasvutarinaa”, Tesin sijoituspäällikkö Matti Kangas sanoo.

Valtion pääomasijoitusyhtiön Tesin tavoitteena on yritystoiminnan ja talouden kasvun edistäminen Suomessa ja yritysten toiminnan laajentaminen kansainvälisesti.

”GRK:n nopea ja kannattava kasvu on osoitus yhtiön toimintamallin toimivuudesta. Koko sijoitusmäärä käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen, ja Ilmarinen on mielellään edesauttamassa GRK:n tulevaa kasvua”, salkunhoitaja Pekka Ahlajärvi Ilmariselta toteaa.

”Olemme innoissamme sijoituksen tuomasta mahdollisuudesta vauhdittaa kasvuamme sekä kone- ja laiteinvestointien että yritysjärjestelyiden kautta”, GRK:n hallituksen puheenjohtaja Keijo Haavikko kertoo.

Kasvua haetaan ratatöistä Virossa ja Ruotsissa

GRK osti tammikuun alussa Eltelin sähkö- ja turvalaiteosaamiseen painottuvan rataliiketoiminnan. Se antaa yhtiölle mahdollisuudet kilpailla VR Trackin ja Destian kanssa isoista rataurakoista, kertoo keväällä aloittanut toimitusjohtaja Teemu Lantto. Hän tuli taloon nimenomaan rataliiketoiminnan vetäjäksi.

Petri Kotkansalo joutui lähtemään Haavikon mukaan ”persoonasyiden” takia. Tulos oli erinomainen.

Rataliiketoiminnassa tämän vuoden liikevaihtotavoite on 30-35 miljoonaa euroa, eli isoja kasvupaineita ei vielä ole, vaan Lanton mukaan tärkeintä on uuden toiminnan haltuunotto.

”Ostimme 125 asiantuntijaa, joita on hyvin vaikea löytää. Nyt on pidettävä huolta, että he ovat tyytyväisiä ja jatkavat. Haltuunotto ja vakautus ovat nyt tärkeämpiä kuin liikevaihdon kasvattaminen.”

Kasvumahdollisuuksia nähdään erityisesti Virossa ja Ruotsissa, joissa on käynnistymässä jättimäiset ratahankkeet. Sähkö- ja turvalaiteosaaminen laajentavat nyt GRK:n mahdollisuuksia tarjota, koska maarakennuspuolen osaaminen sillä jo on.

Virossa suurimmat odotukset kohdistuvat Rail Baltica -hankkeeseen. Tästä 5,86 miljardin euron hankkeesta, joka ulottuu Puolasta Tallinnaan, Viron osuus on kaksi miljardia. Suunnittelutyö on jo pitkällä, ja suunnittelutöitä on jaettu muun muassa espanjalaisille, ranskalaisille ja briteille. Suomalaiset eivät ole niitä saaneet.

Ensi vuonna tulevat hankkeen ensimmäiset tarjouspyynnöt. Jotta kaikki työt eivät menisi eurooppalaisille jättiläisille, toimittaa tilaaja kuitenkin kiviaineksen, ja kiskoista ja betonipölkyistä järjestetään erilliskilpailut.

Ruotsin markkinoita Haavikko pitää vaikeina ja jopa epäreiluina ulkomaalaisille. ”Vaikka puhutaankin läpinäkyvyydestä, niin pitää muistaa, että ruotsalaiset ovat kauppakansaa. Kilpailuihin laaditaan sellaiset kriteerit, että muille on hankala mennä Ruotsiin.”

Haavikko myötää, että GRK:lla on ollut Ruotsissa samanlaisia vaikeuksia kuin Destialla ja VR Trackilläkin.

Yritystä trimmataan pörssikuntoon

Yrityksen kasvun vuoksi Lanton ykkösasioita on saada johtamiseen järjestelmällisyyttä niin, että voidaan toimia konsernimaisesti.

Pörssiin menoakin on Lanton ja Haavikon mukaan harkittu. Sitä he eivät pidä kuitenkaan itsetarkoituksena, vaan se on vaihtoehto kasvua ja mahdollisia yritysostoja varten.

”Orgaaninen kasvu on ollut nopeaa. Se ei ole kuitenkaan aina järkevin tapa kasvaa, vaan yritysjärjestelyt ovat mahdollisia tulevaisuudessa.”

Ostettavien yritysten on kuitenkin tuettava GRK:n strategiaa. Paljon yrityksiä on nyt tulossa myyntiin sukupolvenvaihdosten vuoksi, mutta osa on niin pieniä, että ne eivät kiinnosta, elleivät ne tuo selvää erikoisosaamista.

GRK:n kasvualueella radanrakentamisessa on vähän yrityksiä. Siksi katseet ovat myös ulkomailla.

Uutena erikoistumisalueena GRK katsoo kiertotalouden mahdollisuuksia.

GRK luopui tänä vuonna asfalttiliiketoiminnasta ja myi 40 prosentin osuutensa Asfalttikalliosta. Syitä oli Haavikon mukaan kaksi. Ensinnäkin toiminta ei kannattanut, ja toiseksi omistusmuoto oli väärä.

”Jonkun pitää olla yrityksessä kippari.”

Taustalla Niska & Nyyssösen osaajat

Maarakennusyrittäjä Armas Kallion vuonna 1983 perustama yritys lähti vuonna 2007 laajentamaan toimintaansa voimakkaasti, kun kaksikymmentä entistä Niska & Nyyssösen johtoon ja työmaajohtoon kuuluvaa avainhenkilöä sopivat osakkuudestaan Graniittirakennus Kalliossa. Samalla he jättivät Skanskan, joka oli ostanut Niska & Nyyssösen.

Kasvu on ollut voimakasta, sillä vielä vuonna 2011 liikevaihto alitti niukasti 50 miljoonaa euroa, jota pidetään keskisuuren yrityksen määritelmän ylärajana. Viime vuonna liikevaihto oli jo 160 miljoonaa ilman ostettua rataliiketoimintaa.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Tesi ja Ilmarinen vähemmistöomistajiksi pörssiin menoa miettivästä GRK:sta”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi