YIT:n Tripla on erinomaisesti johdettu ja suunniteltu jättihanke – ”Kuppikuntia ei ole syntynyt”

Vuoden työmaa 2018 -ehdokas YIT:n Tripla Helsingin Pasilassa on todellinen jättihanke.

Pasilan rakentamiseen liittyy myös suuria liikennehankkeita. Veturitien urakan ykkösvaihe on nyt valmis (Kuva: AVP-Ilmakuvaus)

Syksyyn 2020 mennessä valmistuvan Triplan budjetti on 1,2 miljardia euroa, ja työmaalla on töissä enimmillään, ensi syksynä 1300 henkeä.

Sopimus Helsingin kaupungin ja YIT:n välillä allekirjoitettiin vuonna 2014, eli kyseessä on kuuden vuoden KVR-urakka.

Triplan 300 parakin suuruisessa työmaatukikohdassa työskentelee lähes 200 YIT:n ja 100 yhteistyökumppaneiden toimihenkilöä.

Tripla

  • Tilaajat:  Kauppakeskus ja pysäköintilaitos: JV-yhtiö, YIT (38,75 %), Ilmarinen, Conficap, Fennia
  • Hotelli: Exilion Management, operaattorina Sokotel
  • Aikataulu: Kilpailu 2011–2013, rakentaminen alkoi 2015
  • Kauppakeskus, pysäköintilaitos ja Pasilan asema aukeavat syksyllä 2019, asukkaat muuttavat 2019–2020, hotelli ja toimistot valmistuvat talvella 2020
  • Työmaan laajuus: Triplan kokonaislaajuus: 363500 brm2
  • Kaupalliset osat: 117000 brm2, 250 toimijaa
  • Pysäköinti: 130000 brm2
  • Kolme toimistotaloa: 57000 brm2

YIT:n hankejohtaja Tapio Salo sanoo, että YIT:n toimihenkilöistä 30 prosenttia tuli talon sisältä ja loput rekrytoitiin ulkopuolelta.

”Kuppikuntia ei ole syntynyt, ja yhteishenkeä korostetaan siinä, että tulospalkkioissa on 40-prosenttisesti kriteerinä koko Tripla-tiimin onnistuminen, eikä vain oma tiimi.”

Triplan johtamistavasta Salo käyttää termiä osallistava johtaminen.

”Oman henkilöstön viihtyvyydestä on kysely kerran kuukaudessa. Osallistavuutta kannustetaan vuosisuunnitteluprosessissa, joka tehdään tiimeissä pohjana koko Triplan tavoitteet.”

4048 nimikkeen yleisaikataulu

Iso työmaa on asettanut aikataulusuunnittelulle valtavat haasteet. Yleisaikataulussa on peräti 4048 nimikettä.

”Aikataulu tehtiin lohkoittain pienemmissä osissa ja sovitettiin yhteen yleisaikatauluksi. Yhteensovitus ja lohkojen aikataulut on varmistettu vinoviivojen avulla”, aikataulusta vastaava projekti-insinööri Auvo Takkinen kertoo.

”Seuranta tehdään kerran viikossa yhteensovituspalavereissa. Tällä hetkellä esimerkiksi runkoaikataulu on 1–2 kuukautta edellä.”

Big Room auttaa tiedonkulussa

Työmaalla rakennuttamisen johtajana toimiva Jarkko Pakkala kertoo, että suunnittelijoista toinen arkkitehtitoimisto oli mukana jo kilpailuvaiheessa. Muut suunnittelijat valittiin arvioimalla referenssejä ja henkilöresursseja. Jokainen teki lisäksi esittelyaineiston ja tuntiarvion.

Suunnitteluriskejä eliminoitiin antamalla toimeksiantoja useammalle toimistolle. Aina kun suunnittelijoita oli samalla suunnittelualalla enemmän kuin yksi, suunnitelmien yhteensovittaminen annettiin yhdelle toimistoista.

”Meillä on ollut työmaalla vastinparijärjestelmä. Jokaisella suunnittelijalla on ollut tuotannon puolella vastinpari, mikä on selvästi vähentänyt siirrettävän informaation määrää”, Pakkala kertoo.

”Suunnittelun ohjaus on ollut selkeätä, kun osaaminen löytyy työmaalta, sillä osa suunnittelijoista on täysiaikaisesti täällä.”

Suunnittelua ohjataan allianssimallista kopioidulla Big Room -työskentelyllä, jota Pakkala pitää erinomaisena menettelynä.

YIT mittaa oman väen työtyytyväisyyttä säännöllisesti. Hyvin sujuvalla työmaalla on helppo viihtyä. Kuvassa työturvallisuuskoordinaattori Anniina Tykkyläinen (vas.), asemalohkon työpäällikkö Jani Kuivamäki, työsuojelupäällikkö Erno Martin, rakennuttamisen johtaja Jarkko Pakkala, laatupäällikkö Pauli Neuvonen ja kehityspäällikkö Mikko Moilanen. Kuva: Susa Junnola

”Tyypillisesti Big Room -päivästä saadaan tulokseksi 40–50 post it -lappua eli paljon enemmän ajatuksia kuin perinteisissä suunnittelupalavereissa. Työskentelyn tulokset kirjataan Smartsheet-järjestelmään, johon on tähän mennessä kertynyt yli 2000 päätöstä tai tehtävää”, hän kertoo.

”Big Room -työskentelytapa ei ollut tuttu läheskään kaikille. Muutosvastarintaa ei kuitenkaan näkynyt, sillä osallistujat tiedostivat, että jotain pitäisi tehdä esimerkiksi tiedonkululle, Etenkin tällaisessa hybridihankkeessa tiedonkulun hallinta on ykkösasia. Sähköposti ei riitä.”

Pakkala kertoo, että suunnittelun ja toteutuksen väliset yhteydet paranivat heti, kun alkuvaiheen erillään työmaatoimistossa istuneiden suunnittelunohjaajien ja rakentajien istumajärjestyksiä muutettiin lähemmäs toisiaan.

Laatuasiat digitaaliseen järjestelmään

Triplan laatuasiat dokumentoidaan tabletilla sähköiseen Congrid-järjestelmään.

”Kun kaikki järjestelmään syötettävät tiedot on sidottu paikkatietoon, kustakin tilasta saadaan dokumenttina historiatieto”, kehityspäällikkö Mikko Moilanen kertoo.

”Kun laatuasiakirjat eivät ole enää mapeissa, ne ovat helpommin luettavissa ja tiedonhallinta on läpinäkyvää”, laatupäällikkö Pauli Neuvonen sanoo.

Ongelmia ei piiloteta vaan ratkaistaan heti

Sijoittajien edustajana työmaata valvova Jorma Kajander HTJ:ltä on ollut rakentamassa yhdeksää kauppakeskusta. Hänen mukaansa työmaan onnistumisen edellytys on aina yhteistyön toimivuus.

”YIT saa suuren kiitoksen siitä, että ongelmiin on puututtu välittömästi eikä niitä ole pyritty piilottamaan maton alle. Tämä luo luottamuksen ilmapiiriä”, Kajander toteaa.

Rakennuttamisen johtaja Jarkko Pakkala on samoilla linjoilla. ”Täällä on haluttu luoda ilmapiiriä, että virheitäkin saa tehdä, kunhan niistä ottaa oppia. Näin niistä voi olla hyötyä jo tämän hankkeen kuluessa. Kuusi vuotta on pitkä aika.”

Työmaan läpi kulkee tuhat junaa vuorokaudessa

Triplan rakentaminen on jaettu viiteen lohkoon: kauppakeskus ja pysäköinti; keskikorttelin hotelli ja toimistot; aseman kaupalliset tilat ja toimistotilat; asunnot sekä viimeisenä lohkona kadut, maatyöt ja pintarakenteet. Näillä kaikilla on tuotantojohtaja Pekka Luukkosen alaisina oma työpäällikkö, vastaava työnjohtaja, aluevastaavat sekä muut työmaatoimihenkilöt.

Ainoa teräsrakenteinen rakennus Triplassa on uusi Pasilan asema. Syynä runkoratkaisuun on sen keveys, mikä mahdollistaa pitkät jännevälit. Kuva Susa Junnola

Teknisesti vaativin lohkoista on asemalohko eli Pasilan vuonna 1987 valmistuneen aseman purkaminen ja uuden aseman rakentaminen. Vaativaksi tämän tekee se, että asema on koko ajan käytössä, ja se, että työmaan läpi kulkee tuhat junaa vuorokaudessa.

Asema piti rakentaa kahdessa vaiheessa, mutta rakennusaikaa säästyi kaksi vuotta, kun uusi asema päädyttiin rakentamaan yhdessä vaiheessa. Tämän mahdollisti se, että asemalaiturien yläpuolelle, vanhan aseman pohjoispuolelle rakennettiin väliaikainen asemarakennus, kertoo asemalohkosta vastuussa oleva työpäällikkö Jani Kuivamäki.

Väliaikaisen asemarakennuksen liikennevirtoja pohdittiin ja simuloitiin yli vuoden ajan niin, että asema osattiin mitoittaa ja kulkusillat sijoittaa oikein. Vain talven liukkaus tuotti yllätyksen teräsrakenteisessa väliaikaisrakenteessa.

Väliaikaisen asemarakennuksen käyttöönoton jälkeen jätettiin 2,5 kuukautta siirtymäaikaa, että ihmiset tottuisivat uuteen järjestelyyn ennen vanhan aseman sulkemista ja purkamista.

Vanhan aseman purkaminen kesti kahdeksan kuukautta. Pitkä aika johtui siitä, että työn turvallisuus haluttiin varmistaa, etenkin kun vanhan asemarakennuksen pohjalaatta oli ontelolaattarakenteinen eikä olisi kestänyt raskasta purkukalustoa. Purkutyö tehtiin pitkälti yötyönä ja rakenteet purettiin murskaamalla paikalla.

Joka lohkolla paljon vaativaa rakentamista

Lohkojen vastaavista Teemu Kangaskoski sanoo, että asemalohkolla vaativinta on ollut radan päällä työskentely sekä järeät paikallavalurakenteet.

Antti Nurmen mielestä kauppakeskuksen rakentamisessa on ollut vaativinta eri osien yhteensovittaminen sekä valtava määrä käännettyjä kattorakenteita.

Tatu Hotakka kertoo, että hotellilohkossa korkeuden lisäksi vaativia ovat olleet jännitetyt kehäpalkit sekä teatteriosan teräsrakenteet.

Kauppakeskuksen rakentamisessa on ollut vaativinta eri osien yhteensovittaminen sekä valtava määrä käännettyjä kattorakenteita.

Mika Kososen mukaan asuntorakentamisessa miettimistä on ollut erityisesti kauppakeskuksen ja sen päälle rakennettavien asuntokerrosten välisissä liitosrakenteissa. Lisäksi hän mainitsee asuntojen suuren määrän, 430 huoneistoa.

”Etenkin asukasmuutokset samoin kuin luovutukset ovat suuri työ”, hän kertoo.

Pasilan siltojen ja väylien rakentamisesta vastaava Mikko Saresma kertoo, että vaativinta hänen lohkollaan on ollut lisäraiteen ja siltojen rakentaminen ahtaan paikan vuoksi.

”Lisäksi Veturitien pohjaolosuhteet ovat edellyttäneet ankkuroitujen porapaalujen tekemistä sekä pohjakaukaloita.”

Logistiikka vaikeaa ahtaalla tontilla

Kauppakeskuksen päälle rakentaminen on nosturien varassa.

”Työmaalla on kahdeksan torninosturia, 2–4 mobiilinosturia ja lisäksi Hiab-autoja. Kun samalta nostopaikalta on nostoja eri työnumeroille, verkkopohjainen nostotilausjärjestelmä on välttämätön”, Triplan logistiikasta vastaava Antti Ypyä sanoo.

”Myös tavarantuontia varten on sähköinen varausjärjestelmä, ettei koko Pasila olisi täynnä Triplan rekkoja.”

Tripla-työmaan plussat ja miinukset

+ Miljardiluokan hankkeen projektinhallintaa helpottaa hankkeen jakaminen useaan, helpommin hallittavaan osahankkeeseen.

+ Käytössä on oikeat työkalut projektin hallintaan, esimerkiksi Congrid-järjestelmä työturvallisuustietojen ja laadunvarmistusasiakirjojen dokumentointiin.

+ Big Room -työskentelyä käytetään suunnittelunohjauksen tukena.

+ Toteutuksessa on innovaatioita, muun muassa runkorakenteissa, julkisivuissa sekä erkkerimäisissä ”Boxi-ikkunoissa”.

+ Sisältää kestävän kehityksen tavoitteita: kauppakeskus lähes nollaenergiatalo, kauppakeskukselle tavoitteena Leed-platinatason sertifikaatti, 41 % kaikista katoista viherkattoja, puhtaan veden käyttö 40 % pienempi kuin tavallisissa kiinteistöissä.

+ Kaikki suunnittelu on tuotemallipohjaista, työmaa hyödyntää malleja mm. hankinnoissa, aikataulusuunnittelussa, aluesuunnitelmissa, logistiikkasuunnitelmissa. Tripla voitti 2017 Teklan BIM-kilpailun.

+ Viestinnän merkitys on ymmärretty kiitettävästi: työmaalla on oma tiedotuspäällikkö sekä sisäinen tiedottaja.

Vuoden työmaa 2018 -ehdokas. Rakennuslehti esittelee ehdokkaita lehdessä ja netissä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “YIT:n Tripla on erinomaisesti johdettu ja suunniteltu jättihanke – ”Kuppikuntia ei ole syntynyt””

Vastaa