Konepajan massiivinen kunnostus- ja rakennusprojekti vaatii sekä aikaa että rahaa. Kuva: Akseli Valmunen / HS

Bruce Oreck paljastaa: Vallilan konepajan rakentaminen vie vähintään viisi vuotta – ”Tämä paikka tulee näyttämään, miten outo Suomi voi olla”

Entinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs uumoilee konepaja-alueen muotoutuvan kokeelliseksi ja alati muuttuvaksi olohuoneeksi.

Kirjoittaja(t) Kalle Suomi / HS

Vaalean auton takapenkiltä nousee hyväntuulinen mies, joka tervehtii ja kättelee, vitsailee kesäparrastaan ja ehdottaa, että siirrymme helteestä sisätiloihin.

Entinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck on tätä nykyä kiireinen kiinteistöbisnesmies, mutta haluaa mieluusti esitellä visiotaan Vallilan konepajan tulevaisuudesta. HS kertoi toukokuun lopulla, että Oreck osti kiistellyt konepajarakennukset VR:ltä 11 miljoonan euron kauppahintaan.

Kaupan yksityiskohdat ovat yhä hämärän peitossa, eikä The Train Factory -nimellä kulkevan rakennusprojektin aikataulustakaan ole saatu lisätietoa sitten toukokuun. Nyt Oreck kuitenkin kertoo, mitä tuleman pitää ja milloin.

”Tässä projektissa kaikki on valtavaa. Vanhassa sanonnassa kysytään, miten elefantti syödään ja vastaus on, että yksi pala kerrallaan. Tähän pitää suhtautua samalla tavalla”, Oreck toteaa.

”Edessämme on taatusti yllätyksiä”

Konepajan omistaa edelleen VR, mutta vuoden loppuun mennessä omistus siirtyy Oreckille, joka toivoo asioiden alkavan rullata viimeistään alkuvuodesta 2019.

”Kattopinta-alaa on noin 28 000 neliömetriä ja kattoikkunoita 1,7 kilometriä. Ihmiset eivät käsitä, miten valtaisa paikka tämä on. Edessämme on taatusti yllätyksiä, joihin pitää reagoida. Hyvänä päivänä ehkä kymmenen yllätystä, huonona kaksikymmentä.”

Massiivinen kunnostus- ja rakennusprojekti vaatii sekä aikaa että rahaa. Oreckilta löytyy molempia. Näiden lisäksi vaaditaan rutkasti kärsivällisyyttä, kun vanhalle ja suojeltavalle rakennukselle halutaan antaa uusi elämä.

”Kiinteistöbisnekseni ovat aina liittyneet vanhoihin rakennuksiin ja siinä on joka kerta kyse romanssista. On rakastuttava siihen prosessiin. Se on joskus turhauttavaa, mutta asiat tapahtuvat askel kerrallaan.”

Bruce Oreckin mukaan kunnostustyö vaatii luovaa hulluutta. Kuva: Akseli Valmunen / HS

Oreck ei haluaisi antaa mitään ennustetta aikataulusta, koska matkan varrella tulevat yllätykset voivat laittaa suunnitelmat uusiksi moneen kertaan. Lopulta hän kuitenkin suostuu antamaan karkean aika-arvion.

”Tämä on jatkuva ja alati kehittyvä prosessi, mutta kaiken tämän tilan saaminen sellaiseksi kuin toivon kestänee noin viisi vuotta.”

Kun vanhoja rakennuksia restauroidaan ja modernisoidaan, törmätään usein viranomaisviidakkoon ja byrokratian moniulotteisiin koukeroihin.

The Train Factoryn kohdalla Oreck kuitenkin kehuu yhteistyötä viranomaisten ja Museoviraston kanssa ja huokaa, että monimutkaisin byrokratia löytyy hänen oman päänsä sisältä.

”Tästä on tarkoitus tulla täysin erilainen paikka”

Onnistuneen lopputuloksen saavuttaminen vaatii Oreckin mukaan luovaa hulluutta, mikä usein johtaa kaikenlaiseen hauskaan. Juuri hauskuuden merkitystä hän korostaa useaan otteeseen, kammoten samalla tylsiä ratkaisuja.

”Tapahtumapaikkana haluamme tämän olevan täysin erilainen kuin vaikkapa Messukeskus tai Kaapelitehdas. Niissä ei ole mitään vikaa, mutta haluamme olla erilaisia. Tästä on tarkoitus tulla täysin erilainen paikka verrattuna mihinkään, mitä Pohjoismaista löytyy.”

Oreck korostaa yhteistyön merkitystä ja sitä, ettei hän yksin kykene luomaan mitään erikoista. Hän haluaa lähinnä tarjota puitteet, joissa luovat ja kekseliäät ihmiset voivat kokoontua kehittämään jotain poikkeuksellista.

”Tämä on jatkuva ja alati kehittyvä prosessi, mutta kaiken tämän tilan saaminen sellaiseksi kuin toivon kestänee noin viisi vuotta.”

Kiinnekohtina The Train Factorylle Oreck mainitsee ruokapaikat, näyttely- ja tapahtumatilat, vähittäismyyjät sekä tavanomaisesta poikkeavat kuntoilu- ja toimistotilat. Näiden lisäksi tilojen on tarkoitus muuntautua tarvittaessa mihin tahansa.

”Täällä voi järjestää vaikka vanhojen autojen kokoontumisajot, venenäyttelyn tai tehdä yhteistyötä esimerkiksi koulujen, järjestöjen tai artistien kanssa. Yläkertaan voidaan tehdä ateljee- ja galleriatiloja, joihin tulee kattoikkunoista luonnonvaloa.”

Yökerhoa on turha odottaa

Tunkkaisen hallirakennuksen sisällä on kuumaa ja hikistä, mutta sekään ei estä Oreckin intoilua. Hän toistelee, ettei millään muotoa halua tunkeutua alueelle tekemään muutoksia vain oman mielensä mukaan.

”Bauhausin kohdalla oli juuri se ongelma. He halusivat vain sanella kaiken, tehdä juuri kuten he haluavat, mutta ei se niin toimi. Pitää rakentaa sellaista, mitä lähialueen ihmiset haluavat tehdä, mikä on hauskaa ja parantaa alueen viihtyisyyttä.”

Vanhan rakennuksen elävöittäminen sitä samalla suojellen on haastava ja ylevä tavoite. Nähtäväksi jää, miten muutostöissä onnistutaan ratkaisemaan esimerkiksi ajoittainen meluongelma, joka on syntynyt soitettaessa kovaäänistä musiikkia konepajan tiloissa.

Tosin Oreck on jo aiemmin ilmoittanut, ettei tiloihin tule yökerhotoimintaa.

Konepajan omistajuuden siirtyminen Oreckille ottaa vielä oman aikansa, mutta sen tapahduttua alkaa kaikesta päätellen varsin mielenkiintoinen prosessi, jossa kaupunkilaiset voivat halutessaan olla mukana.

”Jos kenellä tahansa on mikä tahansa idea, lähettäkää se meille. Mitä hullumpi, sen parempi. Jos se ei ole hullua, se ei ole hauskaa, eikä se silloin toimi. Kun ihmiset ajattelevat Helsinkiä, haluamme heidän ajattelevan tätä paikkaa ja sitä, miten luova, kiinnostava ja outo Suomi voikaan olla.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Bruce Oreck paljastaa: Vallilan konepajan rakentaminen vie vähintään viisi vuotta – ”Tämä paikka tulee näyttämään, miten outo Suomi voi olla””

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi