Big Roomin lisäksi yhteistoiminnallisia työkaluja ovat muun muassa Lean-filosofian omaksuminen ja siihen liittyvät Last Planner -aikataulusessiot.
”Tuotannon ja suunnittelun yhteensovitus Big Room -työskentelyn avulla alkoi meidän osaltamme Kalasataman Redin työmaalla kaksi ja puoli vuotta sitten”, Sormunen kertoo.
Nyt hänen tiiminsä koostuu kuudesta henkilöstä, jotka ovat YIT:n Triplan ja Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman T2-allianssihankkeen Big Room -koordinointitiimejä vetävän Sormusen lisäksi HUSin Siltasairaalan ja Skanskan Olympiastadionin työmailla koordinaattorina toiminut Sari Paukku, T2-allianssihankkeen Antti Laine, TAYSin Kilhelma-hankkeessa toiminut Minna Hurme, Triplan työmaalla työskentelevä harjoittelija, ”tehoteekkari” Samppa Salmi sekä T2-allianssihankkeessa mukana oleva projektiassistentti Eini Hakulinen.
Big Room on myös toimintamalli
Piia Sormusen mukaan Big Roomissa työskentelee 20–40 henkeä yhdestä viiteen päivään viikossa hankkeen koosta riippuen. Big Room on tietysti työpajatyöskentelyn mahdollistava fyysinen tila, mutta myös toimintamallin ja pelisääntöjen luomista, tiedonhallintaa ja viestintää. Mukana on edustajia sekä tilaajalta, suunnittelijoilta että toteutuksesta.
”Kun kaikki osapuolet ovat saman pöydän ääressä, hanke nähdään samoin silmin ja asioista saadaan helpommin yhteisymmärrys. Kun yhteisymmärrykseen on päästy, pystytään ratkomaan ongelmia paremmin ja luomaan laadukas lopputulos. Tärkeätä on myös se, että toiminta on suunniteltua ja tavoitteellisesti johdettua”, Sormunen perustelee Big Room -työskentelyn käyttöä.
Granlund Consultingin Big Room -koordinointitiimi
Piia Sormunen, toimialajohtaja, tekniikan tohtori
Antti Laine, projektipäällikkö, insinööri AMK (automaatiotekniikka)
Sari Paukku, projektipäällikkö, insinööri AMK (rakennustekniikka)
Minna Hurme, johtava asiantuntija, DI (energia- ja lvi-tekniikka)
Samppa Salmi, harjoittelija, rakennustekniikan kandidaatti
Eini Hakulinen, projektiassistentti
”Me uskomme, että hyvä fiilis johtaa parempaan laatuun. Innostuneen ja positiivisen ilmapiirin luominen Big Roomiin mahdollistaa parempia suunnitelmia, parempaa rakentamista ja sitoutuneempia ihmisiä. Uskomme myös, että yhteistoiminnallinen työskentely hankeorganisaatiossa on rakentamisen tulevaisuus.”
Työskentelymalli ei synny itsestään
Yhteistoiminnallinen työskentelymalli ei synny itsestään, vain laittamalla ihmiset samaan tilaan työskentelemään.
”Big Room -toiminnan ydin on tuottavuuden takaava toimintamalli, joka käsittää pelisäännöt työpaja- ja kokouskäytäntöihin, Big Roomissa syntyvän tiedon hallintaan ja viestintään.”
Lean-filosofian käsitteen Sormunen tiivistää siten, että käytännössä kyse on siitä, että rakentamisessa esiintyvää hukkaa halutaan poistaa.
”Moni tekee Leania vahingossa tietämättä teoriasta mitään. Oikeisiin tavoitteisiin voi päätyä ilman tietoa koko Leanista”, Antti Laine jatkaa.
Sähköposti ei sovi enää nykyaikaisen yhteistoiminnallisen toimintatavan kommunikointivälineeksi.
”Pahimmillaan sähköposti toimii niin, että useita vastaanottajia käsittävän ryhmän keskusteluketjussa päädytään helposti vaikeuksiin. Sähköposti on hyvä väline vain, jos se toimii kuin perinteinen kirje.”
Laine kertoo, että esimerkiksi T2-allianssihankeessa käytetään WhatsAppin tyyppistä Slack-pikaviestisovellusta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Granlundin tiimin Big Room -työskentely auttaa parempaan laatuun”