Vuokra-asunnon hakija täytti hakupaperia Helsingissä heinäkuussa. Kuva: Markus Jokela / HS

Vuokrat nousivat taas tuntuvasti, ero muihin elin­kustannuksiin kasvaa yhä suuremmaksi

Asuntojen vuokrat nousivat Suomessa vuoden toisella neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen, kertoo Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen mukaan nousua tuli 2,4 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla vuokrat kohosivat 2,7 prosenttia eli hiukan muuta maata enemmän. Muualla Suomessa vuokrat nousivat toisella neljänneksellä keskimäärin 2,2 prosenttia.

Helsingin ydinkeskustassa vuokrat nousevat edelleen muuta Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua hitaammin, nyt keskimäärin 1,6 prosentin vauhtia.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Korhonen arvioi viime vuokratilaston yhteydessä, että ydinkeskustan vuokrat ovat jo kipurajalla, eikä korotusvaraa tästä syystä enää ole.

Pääkaupunkiseudulla vuokrat kohosivat 2,7 prosenttia eli hiukan muuta maata enemmän.

Keskimääräinen neliövuokra on Suomessa nyt 13 euroa. Pääkaupunkiseudulla lukema on 16 euroa, ja Helsingin ydinkeskustassa vuokraneliömetristä saa maksaa keskimäärin 21 euroa.

Keskivuokrien muutos sekä taso vaihtelevat kuitenkin alueellisesti – esimerkiksi Tampereella vuokrat nousivat nyt vuodessa 1,8 prosenttia, Jyväskylässä 3,3. Alle 20 000 asukkaan paikkakunnilla keskivuokra neliöltä on nyt noin 9,5 euroa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa taas hieman alle 14 euroa.

Vuokrat nousseet yleistä hintatasoa nopeammin

Vuokrat ovat koko ajan 2010-luvun ajan nousseet selvästi yleistä hintatasoa nopeammin.

Yleistä hintatasoa eli inflaatiota kuvaa Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi, johon on koottu eri hyödykkeiden ja palveluiden hintoja. Inflaatio on jo vuosia ollut poikkeuksellisen matalaa, kun taas vuokrat ovat jatkaneet tasaista nousuaan.

Vaikka taulukon kuvaamasta vuokratasoindeksistä ei löydy tietoja kauempaa historiasta, muut tilastot paljastavat, ettei kuluvan vuosikymmenen tilanne ole ainutkertainen.

Tilastokeskuksen tietojen perusteella keskivuokrat ovat 1990-luvun alusta saakka kohonneet miltei joka vuosi kuluttajahintoja enemmän.

Kysyntä nostaa vuokratasoa

Mutta miksi vuokrat vain jatkavat nousuaan?

Hallituksen tilaaman, keväällä valmistuneen tutkimuksen mukaan selitys ei löydy asuntosijoittajien haalimat tuotot. Alan tuotot eivät raportin mukaan näytä olevan poikkeuksellisen korkeita suhteessa muihin toimialoihin.

Tutkimuksen tekemiseen osallistunut Aalto-yliopiston akatemiatutkija Elias Oikarinen sanoo, että todellinen syy vuokratason jatkuvaan nousuun on pohjimmiltaan varsin yksinkertainen: kysynnän kasvu.

”Kysyntää ovat lisänneet esimerkiksi väkiluvun ja reaalipalkkojen kasvu. Olisi itse asiassa kummallista, jos vuokrat eivät pitkällä aikavälillä nousisi yleistä hintatasoa nopeammin kasvavassa kaupungissa ja reaalitulojen noustessa”, Oikarinen sanoo.

Inflaatio on jo vuosia ollut poikkeuksellisen matalaa, kun taas vuokrat ovat jatkaneet tasaista nousuaan.

Hänen mukaansa vuokrat tuppaavat kohoamaan esimerkiksi kulutustuotteiden hintoja nopeammin siksi, että maata on rajallisesti asumiselle houkuttelevalla sijainnilla.

Esimerkiksi matkapuhelimia voidaan uuden teknologian avulla valmistaa aiempaa tehokkaammin ja enemmän, eivätkä uudet puhelimet helposti lopu kesken. Rakentaminenkin voi tehostua, mutta Helsingin keskustaa ei silti pysty rakentamaan kahteen kertaan.

”Oletamme, että vuokrien nousu hidastuu”

Käyttämättömälle maalle uusia asuntoja voidaan yhä luonnollisesti kaavoittaa ja rakentaa lisää. Niin on pääkaupunkiseudullakin viime vuosina tehty, ja Vuokranantajat ry:n mukaan tarjonnan lisääminen alkaa hiljalleen myös näkyä vuokrissa.

”Oletamme, että vuokrien nousu ainakin hidastuu lähiaikoina. Se olisi yhteiskunnankin kannalta ihan hyvä asia”, sanoo toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Vuokranantajat edustaa asuntoja vuokraavia yksityishenkilöitä, joilla on Koro-Kanervan mukaan hallussaan yhä enemmistö kaikista vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

Yleiseen vuokratasoon eivät vaikuta vain uusien vuokra-asuntojen hinnat, vaan myös olemassa oleviin vuokrasopimuksiin tehtävät korotukset.

Suurilla sijoittajilla kiinteitä korotuksia

Tyypillisesti vuotuiset korotukset on sidottu yleiseen hintatasoon, mutta inflaation madellessa Vuokranantajatkin on ohjeistanut asunnonomistajia sopimaan vuokrankorotuksille 0–5 prosentin haarukan.

”Siltä väliltä voi sitten valita tilanteen mukaan”, Koro-Kanerva sanoo.

Hänen mukaansa suuret institutionaaliset asuntosijoittajat käyttävät usein kiinteitä prosentuaalisia korotuksia.

”Tämä voi olla esimerkiksi inflaatio ja siihen kolme prosenttia päälle. Suursijoittajilla on sen verran asuntomassaa, ettei välttämättä ole iso ongelma, jos joku vuokralainen välillä lähtee.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Vuokrat nousivat taas tuntuvasti, ero muihin elin­kustannuksiin kasvaa yhä suuremmaksi”

  1. Asumme Helsingissä kaupungin vuokra-asunnossa. Palkat eivät ole nousseet yli kahteen kymmeneen vuoteen. Syksyllä on pakko jäädä pois töistä. No velkaa on tullut otettua että olisi rahaa käydä töissä. Yritetty on vaan mikään ei auta.

  2. Sato ja Vvo yhdessä liittojen ja demareiden kanssa. Oravan pyörä jota on vaikea pysäyttää muutakuin väkisin. 35% vuosittainen liiketulos aika kova. Siitä voi laskea. Ja yksityinen sektori tietysti perässä. Kuka sitä halvemmalla enään vuokraisi.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi