Työelämä Pientalo Rakennustuote Rakennuslehti Ei kommentteja

Hirsitalovalmistaja sai sakkoja työturvallisuusrikoksesta – työntekijän käsi jäi puristuksiin laitteeseen

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on 13. syyskuuta tuominnut hirsitalovalmistajan, yhtiön toimitusjohtajan ja tuotantopäällikön sakkoihin työturvallisuusrikoksesta.

Käräjäoikeus tuomitsi Oy Primapoli ltd:lle (Honkatalot) 5000 euron suuruisen yhteisösakon sekä yhtiön tuotantopäällikölle (lähiesimies) ja toimitusjohtajalle kullekin 20 päiväsakon.

Käsiteltävänä oli kesäkuussa 2017 Alavudella yhtiön työntekijälle sattunut työtapaturma. Työntekijä oli yrittänyt suoristaa syöttöpöydällä olevia lankkuja käsin, kun hänen kätensä oli käynyt syöttölaitteen paininrullaa ohjaavan valokennon alla aiheuttaen sen, että syöttölaitteen paininrulla painui alas ja työntekijän käsi jäi paininrullan ja lankun väliin puristuksiin.

Oikeuden istunnossa kävi ilmi, että työpaikalla oli varoitettu vaaranpaikoista ja kielletty laittamasta käsiä vaarallisiin kohtiin. Lankkujen suoristamista varten olisi pitänyt työnantajan ohjeiden mukaan käyttää rautakankea. Työnantajan edustajat olivat kertomansa mukaan luulleet näiden ohjeiden olevan riittävä toimenpide ja kiistivät menetelleensä tahallisesti.

Työsuojeluviranomainen muistutti, että työsuojelussa yhtenä johtavana periaatteena on niin sanotun turvallisen tekniikan periaate. Tämä periaate tarkoittaa, että työnantajan tulee – mikäli mahdollista – teknisin ratkaisuin huolehtia siitä, että työntekijöiden ulottumisalueella ei ole vaarallisia kohteita. Teknisiä suojaamistoimia ei voi korvata esimerkiksi varoittamalla työntekijöitä vaarasta tai kieltämällä laittamasta käsiä vaara-alueelle. Turvallisen tekniikan periaatteen mukaisesti toimien inhimillisten virhetoimintojen tuhoisat seuraukset voidaan ehkäistä.

Työturvallisuusrikos on niin sanottu vaarantamisrikos, mikä tarkoittaa sitä, että konkreettista tapaturmaa ei tarvitse sattua rikoksen täyttymiseksi, vaan tiettyjä olosuhteita pidetään vaarallisina. Tästä syystä tekoajaksi katsottiin koko se aika, kun koneen vaara-alue oli ollut suojaamattomana eli aina koneen työpaikalle asentamisesta tapaturmapäivään asti.

Käräjäoikeus katsoi jo pelkästään riidattomien seikkojen perusteella tulleen näytetyksi, että syytteessä tarkoitetussa työkohteessa on rikottu työturvallisuusmääräyksiä, kun runkohöylän syöttölaitteen vaara-alueelle on ollut työntekijöillä vapaa pääsy. Käräjäoikeus viittasi lainsäädäntöön ja totesi sanamuodon perusteella olevan selvää, että toimenpiteet vaaraa aiheuttavan työvälineen vaaran poistamiseksi on ensisijaisesti tehtävä työvälineen rakenteeseen tai sen ympäristöön liittyvillä teknisillä toimilla.

Käräjäoikeus totesi toimitusjohtajan sekä tuotantopäällikön vastuiden osalta, että he ovat tienneet tai heidän olisi ainakin pitänyt tietää, että kyseisessä työkohteessa rikotaan työturvallisuusmääräyksiä, koska syöttölaitteen vaara-alueelle oli työntekijöillä esteetön pääsy.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia