Kuva: Ramboll Finland

Repoveden riippusillan sortuma oli monen tekijän summa

Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa sijaitsevan Lapinsalmen riippusillan heinäkuinen sortuma oli juuri valmistuneen asiantuntijaselvityksen mukaan usean tekijän summa.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Vuonna 1987 käyttöön otettu 50 metrin jännemittainen silta on tyypiltään teräksinen, puukantinen riippusilta. Metsähallitus on ohjeistanut sillan käyttäjiä kulkemaan sillan yli 10 metrin välein tai yksi kerrallaan.

Riippusilta sortui osittain 1. heinäkuuta, kun sillan kiinnityksessä käytetty riippuköyden pyöröteräksinen ankkuritanko petti. Tapahtumahetkellä sillalla oli saatujen tietojen mukaan kuusi aikuista ja kaksi lasta.

”Ankkuritangon murtumistapa on ollut väsymismurtuma, joka on syntynyt ajan saatossa toistuneen kuormituksen vuoksi. Murtuneen ankkuritangon, johon sillan riippuköysi sekä kaidevaijeri kiinnittyvät, asento on ollut suunnitelmapiirustuksista poikkeava”, tutkimuksessa projektipäällikkönä toiminut Mikko Hyyrynen Rambollilta kertoo.

Ankkuritangon virheellinen asento on aiheuttanut sille taivutusrasituksen, jota ei ole todennäköisesti otettu siltaa suunniteltaessa huomioon. Virheasento on mahdollisesti johtunut työaikaisesta suunnitelmamuutoksesta, inhimillisestä ajatusvirheestä tai sekaannuksesta. Lisäksi silta on altistunut mitoituskuormaan nähden lievälle ylikuormitukselle sen käytön aikana niin käyttäjien kuin lumikuormankin vuoksi.

Ajoittainen ylikuorma yhdessä taivutusjännityksen kanssa nopeuttaa rakenteen väsymistä ja on todennäköisesti aiheuttanut särön etenemisen ankkuritangossa. Ankkuritangon murtumakohta oli huonosti havaittavissa betonirakenteen sisällä.

Sillassa havaittiin ankkuritangon murtumisen lisäksi pieniä lahoamis- ruostumis- ja rapautumisvaurioita. Voidaan kuitenkin todeta, että nämä vauriot eivät ole edesauttaneet ankkuritangon murtumista.

Lapinsalmen riippusilta oli käyttökiellossa heinäkuun alusta lähtien, nyt silta on purettu.

”Suosittelemme, että Metsähallituksen omistuksessa oleviin siltoihin tehdään yleistarkastus, jonka yhteydessä varmistetaan, että siltojen rakenteet ovat asianmukaiset. Huonokuntoiset tai poikkeavia rakenteita sisältävät sillat tulee asettaa erityistarkkailuun ja tehdä niille rakenteellinen asiantuntija-arvio”, Hyyrynen sanoo.

Selvityksessä ehdotetaan myös, että Metsähallituksen sillat voitaisiin lisätä Liikenneviraston taitorakennerekisteriin ja organisoida niiden ylläpito muiden siltojen tapaan. Lapinsalmen riippusillan rakennutti silloinen Valkealan kunta, ja vuodesta 2005 silta on ollut Metsähallituksen omistuksessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Repoveden riippusillan sortuma oli monen tekijän summa”

  1. Puutteellinen kestävyys olisi paljastunut koekuormituksessa
    Tuomo Poutanen

    1. Kuka olisi arvannut koekuormittaa, jos rakenteiden rapautumisesta ei ollut havaittavia viitteitä?

      1. Koekuormitukseen ei tarvita erityistä syytä. Kaikki kriittiset rakenteet tulisi asianmukaisesti koekuormittaa. Se eliminoi alikestävyyden kaikista syistä, kuten suunnittelu- ja rakentamisvirheistä ja alikestävästä materiaalista. Kun varmistetaan, että rakenne ei vaurioidu vedestä, koekuormitettu rakenne kestää loputtomasti.
        Tuomo Poutanen

  2. Aikaisessa vaiheessa tehty koekuormitus ei olisi väsymismurtumisalttiutta paljastanut, eikä millään taholla liene rahkeita vuosittaisiin koekuormituksiin?

    1. Koekuormitus tehdään ennen käyttöönottoa vain kerran. Asianmukaisesti tehty koekuormitus varmistaa myös väsymiskestävyyden. Virheellinen käsitys on, että kuormitus on kallista, monissa tapauksissa halvempaa kuin rakenteellinen kuntotutkimus. Italian siltaa ei koekuormitettu.
      Tuomo Poutanen

  3. Miten kokuormituksella saadaan selville satojen tuhansien tai miljoonien kuormituskertojen jälkeen syntyvä väsymismurtuma?

    1. Silta suunnitellaan määrätylle staattiselle ja dynaamiselle kuormalle ja käyttöajalle. Näistä tiedoista voidaan laskea koekuormitus, joka varmistaa sekä staattisen että dynaamisen kestävyyden.
      Tuomo Poutanen

  4. Höpö höpö. Yhdellä staattisella koekuormituksella ei voi varmistua siitä, että väsymiskestävyys on riittävä.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi