Suomessa on noin 650 huono­kuntoista siltaa, ja osa niistä sijaitsee pääkaupunki­seudun vilkkaimmilla väylillä

Liikenneviraston mukaan Suomessa on noin 650 siltaa, jotka ovat huonossa tai erittäin huonossa kunnossa.

Valtaosa huonokuntoisista silloista sijaitsee hiljaisilla osuuksilla, niin sanotulla alemmalla tieverkolla. Niitä riittää kuitenkin myös Suomen vilkkaimmille tieosuuksille, joilla ajaa yli 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) alueella on 19 huonokuntoista siltaa, joiden vuorokautinen liikennemäärä kohoaa yli 40 000 auton.

Länsiväylän silloista peräti seitsemän on luokiteltu huonokuntoiseksi. Kehä I:llä huonokuntoisia siltoja on neljä – tosin Klaukkalanpuiston siltoja korjataan parhaillaan. Kehä III:lla, jolla kulkee paljon raskasta liikennettä, on kaksi huonokuntoista siltaa.

Huonokuntoisia, peruskorjauksen tarpeessa olevia siltoja on myös Hämeenlinnanväylällä, Tuusulanväylällä ja Lahdenväylällä.

Uudellamaalla huonokuntoisia siltoja on yhteensä 90, niistä kahdeksan on luokiteltu erittäin huonokuntoiseksi.

”Niitä korjataan sieltä yksi kerrallaan pois”

Kaikkiaan 45 huonokuntoista siltaa sijaitsee Suomessa tieosuuksilla, joiden liikennemäärät nousevat yli 20 000 ajoneuvoon vuorokaudessa.

”Niitä korjataan sieltä yksi kerrallaan pois, mutta tämä on tosiasia. Huonokuntoisia siltoja on pääväylilläkin”, sanoo yksikön päällikkö Minna Torkkeli Liikennevirastosta.

Yksi huonokuntoiseksi luokiteltu silta on Leppävaaran liittymän risteyssilta. Espoolainen Oskari Virtanen asuu sillan kupeessa ja ajaa sen yli monta kertaa päivässä töihin ja harrastuksiin. Hän on yllättynyt Suomessa olevien huonokuntoisten siltojen määrästä.

Virtanen sanoo, ettei hän ole ennen ajatellut siltaturvallisuutta, mutta Genovan onnettomuus sai hänetkin miettimään kotiseudun siltojen kuntoa.

Elokuun puolivälissä moottoritiesilta romahti 200 metrin matkalta Genovassa, Pohjois-Italiassa. 43 ihmistä kuoli.

”Työkaverini on kertonut, että Leppävaaran liittymän risteyssillan jälkeen tuleva seuraava silta Sinimäen kohdalla on heilunut, kun hän on ajanut sen yli. Tämä kiinnitti huomioni, koska niinhän tapahtui Italiassakin ennen sillan romahtamista”, sanoo Virtanen.

Pääkaupunkiseudun silloilla ei kantavuusongelmia

Vaikka osa pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisistä silloista kaipaa kipeästi korjausta, Torkkelin mukaan yhdelläkään niistä ei ole kantavuusongelmia. Kantavuusongelmat koskevat yleensä vanhoja siltoja, jotka on suunniteltu paljon nykyistä pienemmille kuormille.

”Meillä on kantavuusongelmaisia siltoja, joilla on painorajoituksia, ja niitä seurataan eri tavalla”, Torkkeli sanoo.

Hänen mukaansa kyse on sillan suunnittelusta.

”Jos aikoinaan on ajateltu, että sillalta mennään hevoskuormalla tai pienellä autolla, ei se kestä nykypäivän rekkoja. Kantavuusongelmaiset sillat ovat pääasiassa ennen 1960-lukua tehtyjä siltoja. Joukossa on joitakin sitä nuorempia, erikoisemmalla rakenteella varustettuja siltoja.”

Kunnista eniten huonokuntoisia siltoja on Helsingissä, Vantaalla, Salossa, Kuopiossa ja Espoossa. Niissä kussakin on 11–14 huonokuntoista siltaa.

Genovan siltaturma herätti Suomessakin huolta ja keskustelua siltojen turvallisuudesta.

Liikenneviraston Minna Torkkelin mukaan suomalaisautoilijoiden ei tarvitse olla huolissaan siltaturvallisuudesta, sillä viranomaiset ovat hyvin perillä siltojen kunnosta ja kantavuudesta.

Äänekosken silta on seurannassa

Liikenneviraston hallinnassa on tällä hetkellä 15 160 maantiesiltaa. Niistä jokainen tarkastetaan vähintään viiden vuoden välein. Joidenkin siltojen kuntoa seurataan vuosittain tai tiheämmin.

Tarvittaessa sillalle asennetaan monitorit, joiden kautta Liikennevirasto voi seurata sillan kohtaamaa rasitusta jatkuvasti.

Tällä hetkellä jatkuvassa tarkkailussa ovat ainakin Äänekosken silta ja Kirjalansalmen silta Paraisilla, Varsinais-Suomessa.

Äänekosken sillan tilanteen odotetaan helpottavan, kun uuden biotuotetehtaan rakenteilla olevat liikennejärjestelyt valmistuvat. Raskas liikenne siirtyy keskustan ohittavalle tielle.

”Oletetaan, että silta toimii pitkäänkin, kun sen rasitustasot eivät nouse ja saadaan liikennettä uudelle yhteydelle”, Torkkeli sanoo.

Sen sijaan Paraisten Kirjalansalmen riippusillalle ei ole luvassa yhtä nopeaa ratkaisua, vaikka silta on ainoa tieyhteys Paraisille. Kirjalansalmen uuden sillan suunnittelu on aluillaan, mutta vie vuosia ennen kuin silta on valmis.

Nyt Kirjalansalmen sillan rasitusta yritetään vähentää rajoituksella, jonka mukaan rekkojen on pidettävä sillalla vähintään 50 metrin etäisyys toisiinsa.

”Kesällä kävin siellä. Valitettavasti sitä ei ainakaan silloin noudatettu”, Torkkeli sanoo.

Huonokuntoisten siltojen määrän kasvu on pysähtynyt

Suomalaisten siltojen korjaustarve on ollut suurta 1990-luvulta lähtien. Iso joukko siltoja on peruskorjausiässä.

Vuoden 2013 ajoneuvoasetuksen muutos nosti raskaan kaluston suurimmat sallitut massat 60 tonnista 76 tonniin. Sen jälkeen valtio on myöntänyt siltojen korjauksiin lisärahaa. Sen ansiosta huonokuntoisten siltojen määrän kasvu on viime vuosina pysähtynyt.

Nyt lisärahoitukset ovat loppumassa, ja siltojen korjausrahat ovat palautumassa perustasolle eli noin 50 miljoonaan euroon vuodessa.

Torkkelin mukaan se tietää siltojen korjausvelan kasvua. Hän huomauttaa, että tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on suuri määrä: Liikenneviraston mukaan noin 4 500 siltaa.

”Tyydyttävän kuntoluokan huonoimmat sillat ovat jo korjausiässä. Ne eivät ole kriittisessä kunnossa, mutta niitä pitäisi ruveta korjaamaan. Se määrä lisääntyy meillä tällä hetkellä, koska sillat vanhenevat”, Torkkeli sanoo.

”Siksi korjausvelka kasvaa kovempaa tahtia kuin huonokuntoisten siltojen määrä.”