“Käytännönläheinen sisältö ja opetusote tuntui pitävän opiskelijat hyvin hereillä”

Opintojensa loppusuoralla oleville opiskelijoille suunnattu betonielementtisuunnittelun erikoiskurssi oli sisältönsä puolesta luonteva osa insinööriopintoja.

Erikoisuutena oli kuitenkin se, että koulutus toteutettiin niin sanotulla kolmikantamallilla eli yhdessä TAMK:n opettajien, ohjelmistotalo Kymdata oy:n asiantuntijoiden sekä käytännön suunnittelutyötä päivittäin tekevien A-Insinöörien kanssa.

Tampereen teknillisen korkeakoulun puolella vastaavalla yritysyhteistyöllä on jo pitkät perinteet, mutta viime vuosina se on s§aanut jalansijaa myös ammattikorkeakoulun puolella.

Elementtisuunnittelukurssin ohjelmistopartnerina ja koulutuksen yhtenä ideoijana toimineen Kymdatan palvelujohtaja Timo Riisiön mukaan projektiluontoisille koulutuksille ja kursseille on luontevat perusteet.

”Opiskelijat voivat tutustua alan toimijoihin ja menetelmiin. Työnantajat puolestaan tapaavat nuoria osaajia, joille voivat markkinoida omaa toimialaansa ja yritystään”, Riisiö selvittää.

Samalla hän korostaa, että roolitus on lopulta hyvin selkeä. Opettajat tuottavat yhdessä opiskelijoiden kanssa tarvittavat lähtötiedot ja määrittävät oppimistavoitteet. Kymdata on ohjannut suunnittelujärjestelmän käyttöä ja yrityskumppanit tuoneet mukaan ajantasaista tietoa ja käytännön osaamista suunnittelu- ja tuotantoprosesseista. ”Näin opiskelijat ovat päässeet kiinni aidontuntuisiin projekteihin yritysten käyttämillä menetelmillä, mutta silti turvallisessa oppilaitosympäristössä.”

Käytännönläheisyys kiinnostaa

Rakennuttamisen, rakennesuunnittelun sekä infra-, kallio- ja ympäristösuunnitteluun erikoistuneen A-Insinöörien yksikönjohtaja Jari Kivelä oli yksi nyt jo päättyneen suunnittelukurssin mentoreista.

Kokemukset ovat selkeästi plussan puolella.

“Käytännönläheinen sisältö ja opetusote tuntui pitävän opiskelijat hyvin hereillä. Kiinnostusta lisäsi sekin, että toteuttamiamme kohteita käytiin läpi osana harjoituksia. Digitalisaatio rynnistää rakennusalalle ja tässä päästiin teorian lisäksi tarjoamaan myös konkretiaa”, Kivelä kertoo.

Kiitosta saa myös se, että yhteistyökumppaneiksi on alan isojen toimijoiden lisäksi kelpuutettu myös pk-yrityksiä, jotka näin saavat ajoissa kontakteja tulevaan osaajapolveen.

“Toki haemme tätä kautta myös tunnettuutta ja muutamaa uutta henkilöä. Kisa nuorista osaajista on nyt kovaa, sillä rakennusalan osaajat työllistyvät nykysuhdanteessa lähes sataprosenttisesti”, Kivelä toteaa.

Rakennusalassa on nyt imua

Viime vuosien kiivas rakennustahti ja alan hyvänä jatkuva suhdannetilanne alkavat näkyä myös opiskelijarintamalla. Takavuosina rakennusala oli osalle sisään otetuista pitkälti varavaihtoehto, mikä näkyi myös opiskelijoiden motivaatiossa.

Nyt meininki on Jari Kivelän mukaan aivan toinen ja tämän allekirjoittaa myös TAMK:n koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki.

“Rakennusalalla on imua, ja se on näkynyt myös opiskelijahaussa tason nousuna. Entistä useampi myös jatkaa diplomi-insinööriksi”, hän tiivistää.

”Digitalisaatio rynnistää rakennusalalle ja tässä päästiin teorian lisäksi tarjoamaan myös konkretiaa.”

Yritysyhteistyön Lähteenmäki uskoo jatkossa vain syventyvän ja elementtisuunnittelukurssin kaltaisia tiiviitä täsmäkoulutuksia pyritään viemään myös muille opintolinjoille.

“Oppilaitoksilla on tarjota uusin tutkimustieto ja tekniikka. Tällaisen opetusyhteistyön kautta saamme itsekin käytännön tuntumaa työelämään ja työmaille”, Lähteenmäki painottaa.

Positiivista palautetta pulpetin takaa

Viimeistä vuotta opintojaan pakertavalle Aleksi Valkeamäelle elementtisuunnittelukurssi osui hyvään saumaan, sillä CADS-ohjelmaan perustuvaa työ oli seuloutunut myös opinnäytteen aiheeksi. A-Insinööreillä opiskelujen ohessa työskentelevä Valkeamäki piti kurssia kaikin puolin hyödyllisenä.

“Ennen tätä kurssia en ollut edes kuullut CADS-ohjelmasta, mutta nykyosaamisella pystyisin käyttämään sitä suunnittelutyökaluna myös töissä”, hän kertoo.

Opetusta hän kiittelee käytännönläheiseksi ja asioita lähestyttiin hyvin työelämän näkökulmasta.

“Tunneilla teimme harjoituksia oikeasta kerrostalokohteesta. Ohjelmiston ohella kertyi paljon tietoa kerrostalon suunnitteluprosessista. Hyödyllisintä oli opettajien käytännön kokemus ja ohjelmisto-osaaminen, joten kysymyksiin sai hyvin vastauksia. Lisäksi Kymdatan väelle pääsi kertomaan suoraan mielipiteitä ohjelmistosta”, Valkeamäki listaili kurssin päätyttyä.