YIT:n ja Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen ehdotus Pasilan tornirakentamiseksi.

”Kolmiomuoto on nerokas” – Arkkitehtiliiton puheenjohtaja hehkuttaa Pasilan tornitalosuunnitelmaa, ja poliitikotkin hykertelevät

Arkkitehtiliitto Safan puheenjohtaja kehuu tornitalosuunnitelman oivalluksia.

Kirjoittaja(t) Lari Malmberg / HS

”Kolmiomuoto on nerokas”, sanoo arkkitehtiliitto Safan puheenjohtaja Henna Helander.

Helander puhuu Pasilaan suunnitelluista tornitaloista. Helsingin kaupungin ja valtion järjestämän suunnittelu- ja toteutuskilpailun tulokset julistettiin torstaina. Voittajaksi nousi YIT:n vetämä hanke, jonka pääsuunnittelijana toimii arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki.

Suunnitelman mukaan Pasilaan rakennettaisiin ensivaiheessa kaksi tornitaloa. Toinen olisi 51-kerroksinen ja toinen 40-kerroksinen. Myöhemmin tornitaloja on tarkoitus rakentaa lisää.

Rakennusten kolmiomainen muoto saa Helanderilta kehuja kahdestakin syystä.

Talojen ”jalustat” luovat kävelijöille ihmisen mittakaavaista kaupunkitilaa. Kuva: Lahdelma & Mahlamäki

Ensinnäkin: Kolmiomuoto tekee taloista kaukaa katsottuna sirompia ja täten vähemmän maisemaa dominoivia. Sitä taas pidetään kaupunkikuvassa esteettisenä.

Ja toiseksi: Kolmiomuodon vuoksi näkymät talojen sisältä eivät törmää suoraan samassa suunnassa tönöttävän naapuritalon seinään.

”Tämä on todella hyvä oivallus”, Helander sanoo.

Erilaisuus antaa identiteettiä

Tornitalojen kompleksi tulee muokkaamaan Helsinkiä voimakkaasti. Helander pitää suunnitelmaa helsinkiläisten kannalta yleisesti ottaen lupaavana. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki on hänen mukaansa kansainvälinen laatutoimisto, joka huolehtii suunnitelmien viimeistelystä loppuun asti.

”Se on erityisesti korkeammassa rakentamisessa todella tärkeää.”

Yksi Helsingin kannalta hyvä asia on myös se, että Pasilan suunnitelma on hyvin erilainen kuin Kalasatamaan nousevien, voimakkaammin lasijulkisivuihin nojaavien tornitalojen suunnitelma. Erilaisuus antaa kaupunginosille vahvasti omanlaistaan identiteettiä, Helander sanoo.

Helander korostaa, että hän tulkitsee nyt esiteltyjä havainnekuvia yrityksinä esittää suurpiirteisesti sitä, miten kaupunkikuva muuttuu. Itse rakennusten tarkemmasta ulkonäöstä on hänen näkemyksensä mukaan vaikea sanoa mitään vielä näiden kuvien pohjalta.

Myös katutason huomioiminen saa arkkitehtiliiton puheenjohtajalta kehuja.

Jalustat luovat näkymiä

Tornitalojen ongelmaksi koetaan usein se, että niiden ympärille syntyvä julkinen tila on kolkkoa ja mielikuvituksetonta, yläpuolelle nousevien jättiläistalojen dominoimaa.

Lahdelma & Mahlamäki on pyrkinyt vastaamaan ongelmaan luomalla tornitaloille muutaman kerroksen korkuisia jalustoja, joiden avulla ihmisen yleisimpien havaintopisteiden korkeudelle pystytään luomaan mielenkiintoisia näkymiä.

Talomuodostelman keskelle arkkitehdit ovat suunnitelleet torin sillä ajatuksella, että tila on suojassa tornitalojen helposti kiihdyttämien tuulien armoilta. Tuuliolosuhteita on testattu tuulitunnelikokeissa Englannissa kahteen otteeseen.

Helander kehuu sitä, miten ”kävelijän mittakaava” on ollut suunnittelijoille tärkeä.

Sitä, miten voimakkaasti korkein, 51 kerroksinen, tornitalo tulee vaikuttamaan Helsingin näkymiin, Helander ei osaa vielä havainnekuvien perusteella arvioida. Hän sanoo itse arvostavansa Helsingin matalaa siluettia, mutta toteaa, että Helsingissä näyttää nyt olevan poliittista tahtoa korkeaan rakentamiseen.

Se, miten tornitalot lopulta vaikuttavat esimerkiksi näkymään mereltä kohti Helsinkiä, jää nähtäväksi.

Entä mitä sanovat Helsingin suurimpien valtuustoryhmien johtajat?

Risto Rautava, kokoomuksen ryhmänjohtaja

”Onhan tämä upea juttu. Suomen saavutettavin paikka saa laadukkaan ja arvoisensa ilmeen tämän suunnitelman toteutuessa. Kilpailulla saatiin korkeatasoinen tulos. Hyvä myös, että tuolle alueelle tulee korkeaa rakentamista.”

Otso Kivekäs, vihreiden ryhmänjohtaja

”Hyvä että koko maan parhaiten saavutettavalle paikalle rakennetaan tehokkaasti. Tärkein kysymys on, miten katutason tila toimii, tuleeko siitä hyvä kävely-ympäristöä. Tätä ei julkaistuista kuvista vielä pysty arvioimaan.”

Eveliina Heinäluoma, Sdp:n ryhmänjohtaja

”Pasilan tornien myötä Helsinki on nousemassa pääkaupunkien maailmanliigaan. Hienoa, että näin kovan tason korkealle rakentamiselle on löytynyt erittäin laadukas ja kunnianhimoinen suunnitelma suomalaisten osaajien toimesta. Toivon, että tämän suunnitelman myötä Pasilan viihtyisyys kaupunginosana kasvaa ja tornitaloalueesta muodostuu helsinkiläisille avoin kaupunkitila.”

Anna Vuorjoki, vasemmistoliiton ryhmänjohtaja

”Nopealla silmäyksellä voittajaehdotus näyttää kiinnostavalta ja arviointiryhmän ratkaisu perustellulta. On hyvä, että kilpailun ehdoissa on ollut mukana kestävän kehityksen periaatteet ja energiatehokkuus. Keski-Pasila tulee varmasti olemaan haluttu asuinalue. On tärkeää pitää huoli siitä, että alueesta ei tule vain rikkaiden aluetta vaan kaikenlaisten ihmisten yhteinen kaupunginosa.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “”Kolmiomuoto on nerokas” – Arkkitehtiliiton puheenjohtaja hehkuttaa Pasilan tornitalosuunnitelmaa, ja poliitikotkin hykertelevät”

  1. Mistäköhän se kertoo, ettei vakavasti otettavaa kiinnostusta löytynyt ulkomailta, vaikka Pasilaa rummutettiin ympäri Eurooppaa eri kiinteistöalan messuilla? Kaupungin ja valtion soisi miettivän asiaa vähän pidemmälle. Taitaa kotimaisin sijoittajavoimin viimeisen tornin valmistuminen venyä kauas 2040-luvulle.

    Olisin lisäksi olettanut, että kolmiopohja olisi epätaloudellinen ja epäkäytännöllinen tuleville asukkaille ja käyttäjille.

    Arkkitehti puhuu tornien muodostamasta veistoksellisesta kokonaisuudesta. Ihan kiva, mutta tuo on yksinkertaisesti sen verran jättimäinen, että vaikutelma on käytännössä vieraannuttava. Samaa massaa suorastaan tyrmäävä annos. Lisäksi kuten arvostelupöytäkirjassakin todetaan, niin riskinä on se, että myöhemmät tornitalot eivät mene tällä kolmiomallilla, jolloin koko hommasta katoaa itu. Jäikö YIT:ltä tämä asia huomioimatta, vai ohitettiinko se tarkoituksella?

  2. Onko kolmio nerokas muoto? Sillä tehdään julkisivusta suorat (ja kuvissa ainakin tylsät), jolloin muodosta syntyvät vinot muodot joudutaan ottamaan vastaan sisäseinissä. Ikkunaseiniä harvoin kalustetaan, joka pakottaa kalustamaan vinoihin kulmiin. Huvittaisi nähdä pohjakuvat. Jos torneista tehtäisiin pyöreät, julkisivu olisi kaareva ja sisäseinät suorakulmia. Mutta pyöreähän on kallis rakentaa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi