Kalasataman Redissä suunnistaminen on kauppakeskuskävijöiden mukaan erittäin vaikeaa. Kuva: Mika Ranta / HS

Palvelumuotoilija teki Helsingin uuden kauppakeskus Redin sokkeloisuudesta tarkan analyysin – ja eksyi tehdessään sitä

Redi sai palvelumuotoilijan nauramaan spontaanisti. Ja se ei välttämättä ole pelkästään huono asia, Putte Huima sanoo.

Kirjoittaja(t) Lari Malmberg / HS

Mitä tapahtuu, kun kaksi tilaratkaisuita työkseen pohtinutta henkilöä lähtee käymään Kalasataman kauppakeskus Redissä? Eksyminen. Monta kertaa.

Näin kertoo palvelumuotoilija Putte Huima kirjoituksessaan. Huima työskentelee Palmu-nimisessä suunnittelutoimistossa, joka kuuluu teknologia-, strategia- ja designyritys Solitaan.

Kirjoitus toistaa havainnon, jonka lukuisat helsinkiläiset ovat tehneet: Redissä suunnistaminen on erittäin vaikeaa ja sieltä pois löytäminen saattaa ajoittain tuntua lähes mahdottomalta.

Huiman kirjoituksen kiinnostavuus ei kuitenkaan ole moneen kertaan tehdyssä havainnossa sekavuudesta vaan arkkitehtitaustaisen palvelumuotoilijan perusteellisessa analyysissä siitä, miksi Redi saattaa joskus tuoda mieleen pakohuone-pelin.

Redi on ”seikkailu”

Huima kertaa ensin perusteet. Suurin osa helsinkiläisten tuntemista kauppakeskuksista on rakennettu sisätilaratkaisujensa osalta niin, että ne muistuttavat jotain ulkomaailmasta tuttua järjestelyä: esimerkiksi suoraa katua, aukiota tai risteystä. Nämä ovat Huiman sanoin ”kaupunkitilan arkkityyppejä”, jotka vertautuvat geometrisiin peruselementteihin, esimerkiksi suoraan viivaan tai ympyrään.

Keskusliukuportaiden ympärille levittäytyvä Kampin kauppakeskus muistuttaa risteystä, kun taas Itis on pisteestä A pisteeseen B kulkeva katu.

Kauppakeskus Itis. Kuva: Sami Kilpiö

Tällaisissa kaupunkitiloissa osaamme suunnistaa intuitiivisesti, koska meillä on niistä lukuisia kokemuksia.

Redi ei kuitenkaan toimi näin.

Kauppakeskus itse on mainostanut tilaa ”seikkailuksi” ja kauppakeskuksen pääarkkitehti Pekka Helin on verrannut sitä vanhoihin italialaisiin kaupunkeihin Sienaan ja Venetsiaan.

Huima toteaa, että Sienaan vertaaminen on tietenkin täysin sallittua. Suunnistusmielessä Redi on kuitenkin sykkyräistä keskiaikaista italialaiskaupunkia haastavampi. Tämä johtuu ainakin kahdesta seikasta.

Ensinnäkin: Sienassa suunnistamista helpottavat kirkkojen kaltaiset korkeat maamerkit, luonnonvalo ja ympäröivä maisema. Niiden avulla ihmisen on helpompi ”orientoitua” tilaan, Huima kirjoittaa. Redissä näitä elementtejä ei kuitenkaan ole.

Ja toiseksi: Sienassa liikutaan käytännössä yhdessä kerroksessa, kun Redissä taas kerroksia on monta. Näin ollen kaupunkilainen joutuu suunnistamaan myös vertikaalisella akselilla hissien, portaiden ja luiskien avulla.

Tämä lisää suunnistamisen vaikeutta jo itsessään, mutta vaikutusta lisää ennestään hissien, portaiden ja luiskien sijoittelu. Esimerkiksi kauppakeskus Forum on rakennettu keskelle kauppakeskusta tehdyn aukotuksen ympärille.

”Kerrokset ovat keskenään hyvin erilaisia”

Aukotus helpottaa kerrosten välillä suunnistamista, koska sen yhteydestä löytyy aina myös portaat seuraavaan kerrokseen. Portaat myös kulkevat katkeamatta kaikkien kerrosten läpi.

Kauppakeskusten perustyyppejä. Huima on tehnyt piirrokset ja tyypittelyn mukaillen teosta American Urban Architecture. Kuva: Putte Huima Huima

Redissä näin ei ole. ”Jotkut Redin hisseistä sijaitsevat suurten välipohja-aukkojen lähettyvillä, toiset eivät. Redin hissit ja portaikot muodostavat epäjatkuvuuskohtia: vain yhdellä Redin hisseistä pääsee kaikkien kerrosten läpi kellarista kattoterassille. Kerrokset ovat keskenään hyvin erilaisia”, Huima kirjoittaa.

Mutta haluaako joku sitten lähteä kauppakeskukseen ”seikkailemaan”? Huiman mukaan kyllä.

Hän kertoo, että Palmu-toimisto tutki kauppakeskusasiakkaiden käyttäytymistä vuonna 2010. Yhdeksi käyttäytymisprofiiliksi paljastui toden totta ”tutkimusmatkailija”-tyyppinen asiakas, joka haluaa ”kierrellä, etsiä, löytää ja inspiroitua”. Tutkimusmatkailijat ”kammoksuvat steriiliä ja formaalia ympäristöä”.

Mutta jopa tutkimusmatkailijoilla on tarpeita, jotka ovat seikkailua tärkeämpiä. Tällainen tarve on esimerkiksi vessassa käyminen. Viimeistään silloin kun vessahätä iskee, eksyminen kauppakeskukseen alkaa ahdistaa jokaista.

”Se on myös jännä ja huvittava”

Mutta voidaanko Redin sokkeloisuutta vähentää jälkikäteen? Voidaan, Huima sanoo HS:lle. ”Yksi asia on opastus.”

Siihen Redissä onkin jo kiinnitetty huomiota, mutta Huiman näkemyksen mukaan lisäpanostukset voisivat olla hyödyllisiä. Redi on jaettu kahteen osaan, Stadiin ja Sköneen. Kauppakeskusvieraan on kuitenkin vaikea erottaa ympärilleen katsomalla sitä, kummassa osassa hän on.

Tilat ja opasteet eivät siis pelaa yhteen, Huima sanoo. Ongelmaa voitaisiin ratkoa viestimällä tiloista erilaisilla väreillä ja materiaaleilla ja korostamalla suuntia esimerkiksi valaistuksella. Näin tiloissa suunnistamisesta tulisi intuitiivisempaa.

Jos sitä siis haluttaisiin tavoitella, Huima huomauttaa.

Niin: pitää muistaa, että kauppakeskuksen viestinnän mukaan Redin on haluttukin olevan ”seikkailu”.

Huima sanoo, ettei hän osaa ottaa kantaa siihen, kääntyykö Redin sokkeloisuus lopulta eduksi vai tappioksi kauppakeskusten välisessä ankarassa kilpailussa. Selvää on, että kauppakeskuksessa usein asioivat ihmiset oppivat suunnistamaan tiloissa ainakin alkutilannetta paremmin.

Mutta lopputuloksen muotoutumiseen vaikuttaa lukuisia asioita, joista osa voi olla yllättäviäkin.

”On pakko sanoa, että Redi on ensimmäinen kauppakeskus, jossa olen spontaanisti nauranut”, Huima sanoo.

”Samalla kun se on kauhean sekava, se on myös jännä ja huvittava. Tämä ei ole yhtään huono mielleyhtymä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Palvelumuotoilija teki Helsingin uuden kauppakeskus Redin sokkeloisuudesta tarkan analyysin – ja eksyi tehdessään sitä”

  1. Harva haluaa ”seikkailla” kauppakeskuksessa. Luultavasti yksi kerta riitti, ei millään löytynyt opastetta ”Metro itään” kun taas ”Metro länteen” oli joka opasteessa.
    Katsotaan uusintakäyntiäehkä myöhemmin, kun on kirjoiteltu, että selkeyttä on roimasti parannettu.

  2. Tähänkö Resiinkö SRV-kaatuu. Huonosti suunniteltu kauppakeskus ei kelvannut kansainvälisille sijoittajille ja jäi SRV:n syliin.. SRV joutuu nyt opiskelemaan kaupoakeskusten business-logikkaa ilman aiempaa kokemusta.

    Miten ne muut 6 tornia??
    Taitaa jäädä Redin nykyinen (myöhässä oleva) torni törröttämään yksin ilman suunniteltuja kuutta muuta ”pilvenpiirtäjää”.

    Koko Kalasatama on surullinen esimerkki vihreiden ”tiivistävästä rakentamisesta” – aivan kuin Konepaja-alue ja Kätkäsaari.

    Tuttu sälelekahdinasentaja juuri kertoi, miten hyvä business nuo alueet ovat hänelle. Kaikki haluavat sälekahtimet kaikkiin ikkunoihin, lun muuten naapuri lähes kiinni olevan talon asukas näkee millaista salaattikastiketta tänään on perheellään.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi