Kokeile kuukausi maksutta

Pasilan tornialueen kilpailun voittajaksi esitetään YIT:n ehdotusta

Helsingin Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun arviointiryhmä esittää kilpailun voittajaksi YIT:n ehdotusta ”Trigoni”.

Havainnekuva YIT:n ehdotuksesta Trigoni. Näkymä kohti torniaukiota. Kuva: YIT ja Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki

Valtion Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin kaupungin järjestämällä Helsinki High-rise-kilpailulla haettiin korkeatasoista suunnitelmaa tornialueen asemakaavan pohjaksi ja toteuttajaa tornialueen rakentamisen käynnistävälle aloitusalueelle. Voittaja valitaan kaupunkisuunnittelullisin perustein.

Ehdotuksessa ”Trigoni” esitetään Pasilansillan eteläpuolelle yhdeksää tornitaloa. Torneista viisi sijoittuu Veturitien länsipuolelle, yksi keskialueelle ja kolme radan itäpuolelle. Ensimmäisenä rakennettavalle aloitusalueelle sijoittuu kaksi tornia, jotka ovat 51- ja 40-kerroksiset. Niiden ylimmissä kerroksissa on asuntoja ja alemmissa kerroksissa toimistotiloja sekä hotelli. Torneja kiertävään 2–3-kerroksiseen jalustaosaan sekä jalankulkualueiden alle sijoittuu lisäksi liiketiloja ja muun muassa kylpylä. Tornitalojen keskelle muodostuu julkinen aukio, joka on suunnilleen samassa tasossa Pasilansillan kanssa.

Arviointiryhmän mukaan Trigoni muodostaa vahvasti identiteettiä luovan veistoksellisen kokonaisuuden. Yhtenäisten rakennusten ryhmä näyttää harmoniselta erityisesti Kalasataman ja keskustan suunnasta. Kiitosta työ saa myös siitä, miten länsiosan torneja kiertävä matalampi jalustaosa luo suojaisaa, urbaania ja miellyttävää kaupunkiympäristöä.

”YIT:n kilpailutyö antaa erinomaiset lähtökohdat rakentaa monipuolista ja tiivistä kaupunkia. Tornialue täydentää hienosti uutta Pasilaa, josta on rakentumassa tärkeä liikenteen solmukohta sekä elävä työnteon, asumisen ja kaupunkielämän keskus. Vuoteen 2040 mennessä Pasila on noin 30000 asukkaan kaupunginosa, joka tarjoaa työpaikan yli 50000 ihmiselle”, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo kaupungin tiedotteessa.

”Keski-Pasilan rakentamisen tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen, mille alueen sijainti Helsingin keskustan tuntumassa, joukkoliikenteen solmukohdassa ja suoran lentokenttäyhteyden päässä luovat erinomaiset edellytykset”, Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo toteaa.

Voittajan valinnasta ja aloitusalueen toteutussopimuksesta päätetään lopullisesti Helsingin kaupunginvaltuustossa ja eduskunnassa.

Kilpailun voittajan kanssa tehdään sopimus aloitusalueen ostamisesta ja kilpailuehdotuksen mukaisen kokonaisuuden toteuttamisesta. Aloitusalue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella Pasilankadun ja Veturitien välissä, ja sen rakennusoikeus on noin 67000 kerrosneliömetriä.

Voittajatyön pohjalta laaditaan asemakaava, joka luo edellytykset aloitusalueen toteuttamiselle. Rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2020–2021.

Koko tornialue kattaa Pasilansillan eteläpuolisen alueen Pasilankadulta Ratapihantielle ja käsittää 150000–200000 kerrosneliömetriä asuin-, toimisto- ja liiketiloja. Kilpailuehdotuksia voidaan hyödyntää myös tornialueen keskiosan ja itäisen osan jatkosuunnittelussa.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Pasilan tornialueen kilpailun voittajaksi esitetään YIT:n ehdotusta”

  1. Osasinkin tätä odottaa, että muotokieleltään järkyttävin voitti. Mutta minkäs teet, kun on nähtävästi pakko antaa kilpailtavaksi näitä jättiprojekteja pienempien osaprojektien sijaan, minkä myötä ei löydy kovinkaan montaa ehdotusta.

    Kilpailuohjelmassa tietääkseni mainittiin, että tornien tulisi erottautua Itä- ja Länsi-Pasiloiden muotokielestä. Kukin voi itse miettiä, onko asia todella näin.

    1. En ota kantaa tornitalojen arkkitehtuuriin, kun en siitä mitään ymmärrä, vaan kustannuksiin. Tornitalossa neliöhinta nousee väkisin korkeaksi, sillä kallista vaippaa on paljon suhteessa myytäviin neliöihin. Lisäksi korkean tornin rakentaminen on taloudellinen riski monestakin syystä. Ensinnäkin myytäväksi tulee yhdellä kertaa valtava määrä asuntoja. Hanketta ei voi siis jakaa sopivan kokoisiin vaiheisiin, kuten normaaleissa asuntohankkeissa. Toiseksi korkeus tuo rakentamiseen vaikeusasteita, kuten kovat tuulet, jotka voivat pysäyttää työt jopa viikoiksi. Ilmastonmutos lisää entisestään tätä riskiä. Luin äskettäin englantilaisesta Building-lehdestä kuinka Skanskan johto ilmoitti, että se ei aio enää olla mukana Lontoon tornitalohankkeissa muun muassa tuon riskin vuoksi. Kolmantena riskinä on jo nähty rakentamisen kustannusten kova nousu, joka näkyy erityisesti isojen ja monta vuotta kestäneiden hankkeiden budjettipohjan pettämisenä. Raudoituksen, betonielementtien ja aliurakoiden hinnat ovat nousseet reipppaasti eikä hidastumista näy, kun kaikilla on pulaa materiaaleista ja tekijöistä. Järvenpäässä Lujatalo teki jo omat johtopäätöksensä tuon kaupungin jättihankkeessa ja totesi alihankintahinnat ynnättyään, että miljoonatappioita tulisi jos alkaisi nyt rakentamaan.

  2. Kuinkahan monta kilpailuehdotusta lopulta jätetiin? Kävikö samalla lailla kuin Redin ja Triplan kanssa että lopulta vain yksi ehdotus jätettiin ja se oli kaupungin pakko hyväksyä.

    Samalla sopii miettiä että miksi ehdotuksia todella jätetään niin vähän, onko kyse siitä että jättihankkeet pitävät sisällään valtavia riskejä? Vai onko alueet jaettu suurien rakennusliikkeiden kesken herrasmiessopimuksella jo kauan sitten (Kalasatama ja Tampere SRV:lle, Pasila YIT:lle jne.)?

    Rahasta ei näiden hankkeiden yhteydessä yleensä puhuta lainkaan vaan esitetään nämä arkkitehtuurikilpailuina. Totuus lienee kuitenkin se, että kilpailun voittaja haaveilee tekevänsä rahaa ns. parhaiden paikkojen asuntorakentamisella ja kaikki muu (tontti, kaupungin vaatimat julkiset rakennukset/hotellit/toimistot/kauppakeskukset/liikenneväylät) on käytännössä kustannuksia.

    Rakennusliikkeen näkökulmasta hankkeen kannattavuus on siis puhtaasti sen varassa että kuinka paljon se joutuu ASUNTOrakennusoikeudesta maksamaan vs mitä se arvioi asuntojen neliöhinnoiksi niiden valmistuessa. Kaupungin näkökulmasta oleellista on saada riittävällä laatutasolla toteutetut kylkiäiset + mahdollisimman hyvä hinta tontin myynnistä. Voittiko YIT siis Pasilan todella arkkitehtonisesti parhaalla ehdotuksella vai oliko taustalla myötävaikuttamassa myös vähän raadollisempia taloudellisia tekijöitä, joista ei jostain syystä julkisuudessa mainita edes sivulauseessa?

  3. Kymmenestä kilpailijasta ensin karsittiin neljään ja lopulta vain kaksi jätti ehdotuksen loppuvaiheessa. Skanskan ehdotelma olisi sentään ollut muuta kuin copypaste-torneja, mutta muuten jotenkin väsähtäneen oloinen. Vaikea noita torneja on järjellä perustella, koska kyllä ihmisille voisi järjestää hyvät asunnot paljon halvemmallakin ja ekologisemmin. Ja kun tornit eivät ole mitään turistinähtävyys-luokkaa, niin ei niitä voi perustella edes millään turismilla, kun ei hyvätkään tornit toisi Pasilaan mitään turismi-aaltoa tai kiinnostavaa kaupunkia, saati nämä. Ihan floppi ja kertoo vain päättäjien huonosta itsetunnosta, koska jos tarkoitus olisi tehdä ihmisille asuntoja ja kiinnostavaa kaupunkia, niin olisi paljon järkevämpää palata siihen mitä tehtiin ennen sotia, jotka ovat nyt niitä arvostetuimpia asuinalueita. Nyt tässä käytetään valtavasti turhaa rahaa ja rakennusmateriaalia muutaman tuhannen ihmisen asuttamiseen. On ihan hullua että yhtä asukasta varten käytetään tonnikaupalla rakennusmateriaaleja ja sitten puhutaan jostain kestävästä rakentamisesta ja vihreydestä. Hesarissa sitten poliitikot valuvat hunajaa kun vihdoin tulee korkeaa ja päästään muka maailmanluokkaan. Ovat kuin pikkupoikia, jotka eivät pysty ajattelemaan järkevästi, vaan menevät vaan ison perässä, oli se kuinka järjetöntä tai halvan näköistä. Pahinta tässä on se, että Alvar Aalto pääse yhä piirtämään haudan takaa valkoisia laatikoitaan, kun nämä meidän arkkitehdit eivät muusta ymmärrä.

  4. Viimenkin pilvenpiirtäjiä! Noita on tänne pitkään kaivattu. Animaatiot alueesta ovat kerrassaan upeita. Aion muuttaa 51 krs taloon, kallista mutta sen arvoista. Talvella, yöllä, syksyllä alue loistaa valomerenä. Upea näky.

    1. Tuskin siellä loistaa yhtään mikään. Kalasataman tornien kaavassa lukee, ettei rakennuksia saa valaista ympäristöään kirkkaammin, joten eiköhän Pasilaankin samanlainen vaatimus keksitä. Omasta puolestani vähintään muutama alueen torni tulisi koko rakennuksen mitalta valaista hämärinä ja pimeinä aikoina jollakin tavalla. Nykytekniikalla hyvinkin edullista. Esimerkiksi AIA Sathorn Buildingin koko julkisivun kattava vaihtuva led-valaistus näyttää kaukaa katsottuna upealta, mutta olisi vastaavanlaisesti Pasilassa toteutettuna kuitenkin turhan hallitseva elementti paljon pienemmässä Helsingissä.

  5. Ei todellakaan mitään Wau efektiä pääse muodustuimaan. Yhdistettynä tylsä tripla näyttää lähinnä Moskovan lähiöltä. Kaikki talot samanlaisia laatikoita….Monotonista ja tylsäää….. Jälleen uusi Merihaka ja samaan sarjaan voi laittaa myös Kalasataman…. Ei valitettavasti tule mitään Kööpenhamina tai Oslo fiilistä näistä suunnitelmista.

    1. Oslo ja Köpis, turhempia ja rumempia kaupunkeja ei olekaan. Niistä ei pidä ottaa mallia

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat