Vantaan Flamingon hotellin laajennus Wing poikkeaa piristävällä tavalla ympäristöstänsä. Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners on onnistunut luomaan chilipippurinpunaisen väriläiskän Kehä III:n toimistojen ja kauppojen keskelle.
Hotellin 9700 neliömetrin laajennusosaan tulee 232 uutta hotellihuonetta. Tämän jälkeen Flamingon hotelli on 541 huoneellaan Suomen suurin hotelli.
Wing avautuu helmikuun alussa. ”Laajennus yhdistetään olemassa olevaan hotelli- ja viihdekeskukseen yhdyskäytävällä”, hotellinjohtaja Päivi Holappa kertoo.
Kiinteistön omistava Varma ja toimintaa pyörittävä Sokotel miettivät laajennusta jo vuonna 2014, mutta silloin toteutumisen esteenä oli Venäjä-pakotteiden aiheuttama epävarmuus turistivirtoihin. Sen jälkeen Aasian liikenteen matkustajien määrä on kasvanut sitä tahtia, että Flamingon laajennus tulee tarpeeseen. Lentokenttähotellin asemaansa Flamingo vahvistaa ensi vuonna ilmaisella lentokenttäbussilla.
Jatke urakoitsijana hotellin jatkeelle
Varma rakennuttaa hanketta jaettuina urakoina. Pilkkomista on näin jälkikäteen arvioituna ollut ehkä hieman liikaakin.
Rakennusteknisten töiden pääurakoitsijana on Jatke. Jatkeellakaan ei ole juuri omia miehiä työmaalla, vaan se teettää työt aliurakoina. Jatke tuli työmaalle maarakennusurakan päätyttyä elokuussa 2017.
Talotekniikkatyöt Varma osti Jatkeelle alistettuna sivu-urakkana Arelta. Aren Sensus-järjestelmä huolehtii tilojen lämmityksestä, jäähdytyksestä, ilmanvaihdosta ja valaistuksesta.
Talotekniikan kannalta haastavinta on ollut se, että ilmanvaihtokonehuoneet on rakennettu toiseen kerrokseen ja tekniikka on asennettu välikerrokseen hotellihuoneiden sekä käytävän yläpuolelle.
Jopa kylpyhuone-elementtien hankinta oli tilaajan oma hankinta. Siinä tapahtui kuitenkin hankkeen suurin yllätys, sillä lieksalainen elementtitoimittaja meni konkurssiin ehdittyään toimittaa vain alle puolet tilaelementeistä. Jatke joutui tekemään loput 122 kylpyhuonetta paikan päällä. Tämä edellytti hyvää suunnittelua ja yhteistoimintaa Aren kanssa, joka asensi lisätyönä alun perin elementtitoimitukseen kuuluneen talotekniikan.
Konkurssin vuoksi hankkeen aikataulu venyy alkuperäisestä parilla kuukaudella, kertoo vastaava mestari Tapio Hänninen. Muovi- ja tekstiilimatoilla päällystettyjen betonilattioiden kuivumisen kannalta lisäaika saattoi hänen mukaansa olla kuitenkin jopa hyväksi.
Rakennuksen kaarteet lisäsivät vaativuutta
Rakennus on koko matkaltaan kaareva ja kapenee itään päin päättyen pyöreän porrastornin jälkeen terävään kärkeen.
Normek on toimittanut rakennuksen julkisivuelementit, joissa julkisivukasettien alumiinipellin paksuus on kaksi millimetriä. Julkisivun kaarevuus on toteutettu murtoviivalla, eli elementit ovat suoria, mitä ei kuitenkaan ohi ajaessa erota, ellei katso tarkkaan. Sisäpuolella kaarevuus aiheutti Hännisen mukaan melkoisen haasteen mittamiehille ja myös sisustajille, koska kaikki linjat eivät ole suoria.
Talo on pilareiden varassa, eli pohjakerros on avoin autoliikenteelle. Siksi alapohja on tehty siltarakenteena, jossa on liikuntasaumat siltojen tapaan. Betonikansi on 180 senttimetriä korkeiden betonipalkkien varassa.
Betonikansi ja sitä kantavat pilarit valettiin kahdessa vaiheessa. Yhteen valukertaan meni melkein sata betoniautollista valmisbetonia, ja betonointi kesti Rakennusliike Sierakilta vuorokauden.
Sweco ja Peikko rakennesuunnittelijoina
Rakenteellisesti rakennus on ollut vaativa sekä Swecon rakennesuunnittelijoille että Peikolle, joka on toimittanut tuoteosakauppana talon teräsrungon.
Kohde oli alun perin suunniteltu WQ-palkeilla. Peikko laati kuitenkin vaihtoehtosuunnitelman deltapalkeilla. Peikon saatua urakan se laati palkkien lopullisen mitoituksen ja konepajasuunnitelmat. Teräsrungon paino on 458 tonnia.
Rakennuksen kaarevat muodot saadaan pääosin suorien palkkien valumuoteilla, mikä oli yksi syy käyttää deltapalkkeja. Julkisivut tuetaan sitten palkkeihin.
”Perusidea oli, että palkkeihin ei tule korotettuja leukoja, jolloin tilaa on korkeussuunnassa enemmän ja talotekniikan veto on helpompaa”, kertoo Swecon tiedotteessa kohteen rakenteen teräsrakenteiden suunnittelusta vastaava Ville Tarvainen.
Pääosa rakennusmassasta on nostettu ylös, yläkerroksiin nähden harvennetun pilariruudukon ja jäykistävien seinärakenteiden varaan tehdyn paikalla valetun massiivisen laattapalkiston päälle. Laattapalkisto toimii eräänlaisena kuormia siirtävänä sillankansirakenteena. Tämän rakenteen päältä lähtevät liittopilarit, joiden varassa ontelolaattojen paksuiset deltapalkit ovat.
Peikko ja Sweco toimivat pilvipalvelun kautta yhdessä Teklan tietomallissa, eli molemmat näkivät reaaliajassa, miten suunnittelu etenee ja mitä muutoksia tarvitsee tehdä. Mallinnus helpotti myös talotekniikan ja rakenteiden yhteensovittamista.
Projekti-insinööri Mikko Peltoniemi kuitenkin toteaa, että malli on aiheuttanut myös lisätyötä. ”On pitkä prosessi saada kaikki muutokset malliin, eikä niitä kaikkia ole vietykään”, hän sanoo.
Flamingo Wingiin haetaan Breeamin Very Good -tason ympäristösertifikaattia. Osaltaan sen täyttämiseksi katolle on asennettu aurinkokeräimiä ja -paneeleja. Laajennusosan katolle suunniteltu viherkatto toteutettiin uusitun Event-ravintolasalin päälle.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Chilipippurinpunainen Flamingon laajennus piristää Kehä III:n kulkijoita”