Tiedot käyvät ilmi Granlundin tuoreesta Energiajohtaminen nyt -markkinatutkimuksesta. Tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Tämän vuoden tutkimukseen vastasi touko-kesäkuussa toteutetussa puhelinhaastattelussa noin 101 kiinteistöalan ammattilaista.
Granlund Consultingin energian toimialajohtaja Ville Reinikainen toteaa markkinatutkimuksessa, että moni kiinteistöalan toimija keskittyy energiajohtamisessa yksittäisiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin kokonaisuuden sijaan.
Reinikainen jatkaa, että vuoteen 2016 verrattuna yritysten energiatavoitteet ovat muuttuneet entistä yksiulotteisemmiksi ja koskevat pääasiassa energiankulutuksen kutistamista. Esimerkiksi päästöjen leikkaaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen saavat kahden vuoden takaiseen verrattuna yrityksissä vähemmän huomiota.
Markkinatutkimuksessa todetaan, ettei yritysten johdossa aina ymmärretä kiinteistöjen kokonaisvaltaisen energiatehokkuuden vaikutusta niiden elinkaarikustannuksiin. Lisäksi energiatehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden yhteyttä ei aina sisäistetä.
Reinikaisen mukaan ilahduttavaa on kuitenkin se, että energiastrategian laatiminen ja sen vieminen käytäntöön nähdään yrityksissä yhtenä tärkeimmistä kehityskohteista.
Asiantuntemus halutaan omaan yritykseen
Granlundin markkinatutkimuksen mukaan energiajohtamiseen käytetään aiempaa enemmän resursseja yrityksissä. Tyypillistä on, että vastuu energiatavoitteiden käytäntöön saattamisesta on yrityksen omalla energia-asiantuntijalla. Ulkopuolisia palveluntuottajia käytetään kyselyyn vastanneissa yrityksissä aiempaa vähemmän.
Energiajohtamisesta vastaavan henkilön tehtäviin kuuluvat tyypillisesti kiinteistötason energiaseuranta, poikkeamiin puuttuminen, potentiaalisten säästökohteiden tunnistaminen sekä raportointi. Viimeksi mainitun määrä on lisääntynyt selvästi, muun muassa ulkopuolisten vaatimusten, kuten suurten kiinteistöjen katselmusvelvoitteen, vuoksi.
Toteuttajana on useimmiten ulkopuolinen
Vaikka tutkimukseen vastanneisiin yrityksiin palkataan aiempaa useammin oma energia-asiantuntija, toteuttaa suuret energiansäästötoimenpiteet ja talotekniikan saneeraukset useimmiten ulkopuolinen.
Noin 37 prosentissa vastanneista yrityksistä tällaiset toimenpiteet tehdään ulkopuolisen konsultin avustuksella ja noin 25 prosentissa yrityksistä ne toteuttaa ulkopuolinen palveluntuottaja avaimet käteen -periaatteella.
Digitaalinen energianhallintapalvelu on käytössä noin 50 prosentilla
Energiajohtamiseen käytetään yrityksissä yhä eniten omaa kulutusseurantajärjestelmää. Tällä tavalla toimii hieman yli 68 prosenttia vastanneista yrityksistä.
Noin 56 prosenttia vastanneista yrityksistä käyttää energiajohtamiseen keskitettyä rakennusautomaatiota ja noin 55 prosenttia erillistä etävalvontaa. Palveluntuottajan tarjoamaa energiaseurantaa käyttää noin 48 prosenttia vastanneista yrityksistä ja energialaitoksen tarjoamaa noin 40 prosenttia.
Jonkinlainen digitaalinen energian ja olosuhteiden hallintapalvelu on käytössä noin puolessa vastanneista yrityksistä.
Digitaalisten palvelujen käyttäjät pitävät niiden tärkeimpänä ominaisuutena vikatilanteiden nopeaa selvittämistä. Palveluiden käyttöönottoa harkitsevissa yrityksissä odotetaan ennen kaikkea energiatehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden kohentumista.
Rakennushankkeille asetetaan usein energiatavoite
Markkinatutkimukseen vastanneista yrityksistä suurin osa asettaa rakennushankkeille energiatavoitteita ja yrittää seurata niiden toteutumista hankkeen edetessä.
Noin 44 prosenttia yrityksistä asettaa hankkeille tavoitteita, joiden toteutumista tarkastellaan rakennuksen valmistuttua. Noin 33 prosenttia puolestaan asettaa koko kiinteistöportfolionsa kattavia energiatavoitteita ja noin 7 prosenttia asettaa hankekohtaisia tavoitteita, joiden toteutumista ei kuitenkaan seurata.
”Energiajohtaminen on huomioitu rakennushankkeissa hyvin, mutta energia-asiantuntijoita hyödynnetään vain alle puolessa yrityksistä”, Granlund Consultingin energia- ja elinkaarikonsultoinnin palvelupäällikkö Ulla Nykter toteaa tutkimuksessa.
”Samalla herää kysymys, lasketaanko energiatavoitteeksi energialainsäädännön toteuttaminen. Tavoitteiden olisi tärkeää olla kokonaisvaltaisempia.”
Suurin osa rakennushankkeille asetetuista tavoitteista perustuu energiankulutuksen seuraamiseen. Miltei 60 prosentissa hankkeista vaaditaan tavoite-energiankulutusta.
”Uudishankkeissa systemaattinen energiatavoitteiden asettaminen näyttäisi olevan jo arkipäivää. Se, toteutuvatko hankkeiden tavoitteet käytännössä, eli panostetaanko niiden jalkautukseen riittävästi, ei tutkimuksessa käynyt selväksi”, Reinikainen sanoo.
Kysyntäjoustoa pidetään tärkeänä
Markkinatutkimukseen vastanneista yrityksistä noin 33 prosenttia toteuttaa kiinteistöissään kysyntäjoustoa ja noin 26 prosenttia harkitsee sitä. Tärkeänä ja hyödyllisenä kysyntäjoustoa pitää 90 prosenttia vastanneista.
Vastanneista yrityksistä noin 79 prosenttia on kartoittanut kiinteistökantansa mahdollisuuksia kysyntäjoustoon. Sekä kaukolämmön että sähkön huomioivia kokonaisvaltaisia selvityksiä on kuitenkin tehty harvoin, noin 11 prosentissa vastanneista.
Yleisimmät kysyntäjouston toteutustavat ovat kaukolämmön ja sähkön huipputehojen leikkaaminen sekä käyttäjien kannustaminen kulutuksen siirtämiseen. Muita vastauksissa mainittuja keinoja kysyntäjouston toteuttamiseen ovat kehityshankkeet ja aurinkopaneelit.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Markkinatutkimus: Energiajohtaminen on yhä usein osaoptimointia”