Pyykkihuolto on vaikeaa, jos talossa ei ole pesutupaa eikä kylpyhuoneeseen voi asentaa pesukonetta. Kuva: Ville Männikkö

Putkiremontti meni pieleen: Korjattuun kylpyhuoneeseen ei voinutkaan asentaa pesukonetta

Putkiremonteissa tulee usein vastaan tilanne, jossa pistorasia on liian lähellä vesipistettä, kertoo kiinteistöjuristi.

Kirjoittaja(t) Sami Takala / HS

Putkiremontti aiheutti pahan pettymyksen kerrostalossa Helsingin Laajasalossa.

Kylpyhuoneet suunniteltiin nykytavan mukaisesti siten, että niihin tuli suihku ja pesukoneliitäntä. Suihkun tilalle halukkaat saivat lisämaksusta kylpyammeen, kertoo Helsingin Sanomiin yhteyttä ottanut osakas.

”Minä valitsin ammeen, ja nyt kävi ilmi, ettei kylpyhuoneessa voi käyttää pesukonetta. Poistoputki on valmiina, mutta tuloputkea on vain pätkä katon rajassa.”

Hän ei itse asu asunnossa vaan vuokraa sitä. ”Vuokralainen huomasi lisäksi, että pistorasian kannen alta paljastui vain sähköjohtoja, eli pesukonetta ei saa sähköönkään”, osakas harmittelee.

Hänen mukaansa pesukoneelle piti rakentaa vesi- ja sähköliitäntä alkuperäisen suunnitelman mukaan. Pesukoneelle olisi käyttöä, sillä talossa ei ole pesutupaa.

”Isännöitsijä totesi, että nykymääräysten mukaan pesukonetta ei voi käyttää kylpyhuoneessa, jossa on amme. Vuokralaiselle hän oli sanonut, ettei puutteita korjata, koska se tulisi liian kalliiksi taloyhtiölle.”

Amme ei sinänsä ole este pesukoneelle, sanoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Ville Huurinainen.

”Kyllä pesukone voi olla kylpyhuoneessa, kunhan pistorasian etäisyys suihkuun tai ammeeseen on tarpeeksi pitkä.”

Vanhoissa kylpyhuoneissa pistorasia saa olla puolen metrin päässä ammeen reunasta ja metrin päässä suihkusta. Uusissa kylpyhuoneissa turvaetäisyyden vaatimukset ovat vielä tiukemmat: pistorasian pitää olla vähintään 60 sentin päässä ammeesta ja 1,2 metrin päässä suihkusta.

Lisäksi uudet pistorasiat tulee suojata vikavirtasuojalla.

”On mahdollista, että vasta asennusvaiheessa on huomattu tilan olevan niin ahdas, että etäisyysvaatimukset eivät täyty”, Huurinainen sanoo.

Samaa arvelee kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut lakimies Kirsi Ruutu. Hänen mukaansa putkiremonteissa tulee usein vastaan tilanne, jossa pistorasia on liian lähellä vesipistettä.

”Yleensä asia hoidetaan suihkuseinämällä tai vastaavalla ratkaisulla, joka estää veden roiskumisen”, Ruutu sanoo.

Osakkaan mukaan pistorasian ja ammeen väliin asennettiin lasiseinä.

Tukesin Ville Huurinainen sanoo, että vähimmäisetäisyys mitataan tällöin esimerkiksi narulla, joka vedetään suihkusta tai ammeen reunasta suojaseinän reunojen ympäri.

”Lasiseinä ei ratkaise ongelmaa, jos mittana käytetty naru ulottuu pistorasiaan asti.”

Jos osakas haluaisi nyt vaihtaa ammeen suihkukaappiin ja saada pesukoneliitännän taloyhtiön kustannuksella, onnistuisiko se?

Ruutu ei ota kantaa yksittäistapaukseen, koska ei tiedä kaikkia yksityiskohtia.

Yleisesti hän sanoo, ettei yhtiöllä ole velvollisuutta korjata kylpyhuonetta jälkikäteen, jos osakas on vapaaehtoisesti tilannut ammeen muutostyönä eikä kaikkea korjaushankkeeseen kuuluvaa ole siksi voitu toteuttaa.

”Yhtiön velvollisuus on tarkistaa, että osakkaan tilaama muutostyö tehdään hyvän rakennustavan mukaisesti ja esimerkiksi sähköturvamääräykset huomioiden”, Ruutu sanoo.

Hän painottaa viestinnän tärkeyttä remonteissa.

”Jos amme on ollut vaihtoehtona taloyhtiön remontissa lisähinnalla, osakkaalle olisi pitänyt kertoa, ettei pesukonetta pysty käyttämään samassa tilassa ilman erityisjärjestelyitä.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Putkiremontti meni pieleen: Korjattuun kylpyhuoneeseen ei voinutkaan asentaa pesukonetta”

  1. Jos idiootit osaisivat lentää, rakennusala olisi yhtä kiitorataa! sanoo:

    Tässä konkretisoituu hankkeen suunnittelun ammattitaidottomuus. Käsittämätöntä että vastaavia suunnitteluvirheitä esiintyy jatkuvasti, ja näistä virheistä on tullut jo normaalia toimintaa. Asiakkaan on vain hyväksyttävä että tavara on laadutonta, kuten edellä kerrotussa jutussa. Myös näistä kaikenmaailman isännöitsijöistä voisi kirjoittaa kirjan, suurin osa on vailla mitään alan koulutusta saati todellista osaamista. Harmittaa mihin rakennusala on päätynyt, todelliseksi tunarikentäksi jossa ei kannata luottaa kehenkään.

    1. Aikoinaan kun tein isoja linjasaneerauksia niin suunnitteluvirheet olivat käsittämättömiä. Ei tarvinnut mennä edes työmaalle kun jo kuvista näki ettei onnistu.
      Hyvin yleinen virhe oli ettei kukaan katsonut LVIS-kuvia ristiin/päällekkäin. Johti tilanteisiin jossa esim kellarinkäytävällä tuli kohtia jossa vapaa kulkukorkeus oli 1600mm.
      Kerran oli tapaus jossa näki kuvista etteivät iv-kanavat mahdu hormiin. Kuvissa kanavat leikkasivat toisiaan. Huomautin asiasta suunnittelijoille. Arkkitehdin ja IV-suunnittelijan kommentti oli että ”kyllä ne mahtuu kun jos vain tahtoa löytyy työmaalta”.

  2. Epäilen että tässä taas on ollut vauhdissa Laajasalossa vaikuttava isännöitsijä, joka joutui eroamaan eräästä suuresta laajasalolaisesta yhtiöstä huonosti hoidettujen remonttien takia ja lisäksi oli lukuisia laiminlyöntejä mm. takuutarkastusten suhteen. Sama veijari nosti kunnianloukkauskanteen häntä arvostellutta, eläkkeellä olevaa LVI-asiantuntijaa vastaan. Oikeus arvioi tapahtunutta mittaamalla paperipinon paksuutta. sillä isännöitsijä oli osakkaan selän takana toimittanut poliisille lukuisia taloyhtiön sisäisiä papereita kahden vuoden aikana, mm. ison määrän sivuja taloyhtiön huoltokirjasta (LVI-asiantuntia oli talon huoltokirjan ylläpitäjä). Eikö isännöitsijän pitäisi katsoa peiliin, jos joutuu kritiikin kohteeksi, eikä lähteä nostamaan kannetta osakasta vastaan?

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi